Kouvolalaisjuoksijasta tulee ensimmäinen 100-vuotiaaksi elänyt suomalainen olympiayleisurheilija


Harri Piironen: 22.05.2015 16:03Yleisurheilu
Kouvolalaisjuoksijasta tulee ensimmäinen 100-vuotiaaksi elänyt suomalainen olympiayleisurheilija
Kuva: Trackpic
Kuvituskuva.
Tulevana maanantaina on luvassa suomalaisittain harvinaista olympiahistoriaa. Lontoon vuoden 1948 olympialaisten 3000 metrin estejuoksun finaalissa kymmenenneksi sijoittuneesta kouvolalaisesta Aarne Kainlaurista (s. 25.5.1915) tulee silloin historian ensimmäinen suomalainen 100-vuotiaaksi elänyt olympiayleisurheilija.

Kouvolan Urheilijoita edustanut luumäkeläissyntyinen Kainlauri pääsi Lontoossa kahdesti radalle. Kolmannessa alkuerässä syntyi kakkossijan ja finaalipaikan tuonut aika 9.25,8. Ruotsalaisten kolmoisvoittoon päättyneessä finaalissa suomalaisen voimat eivät aivan riittäneet kärkikamppailuun, ja miehen aika oli 9.29,0. Pentti Siltaloppi oli finaalin viides ajalla 9.19,6.

Kainlauri voitti Suomen mestaruuden 800 metrillä vuosina 1940 ja 1943, 1500 metrillä vuosina 1942, 1945 ja 1948 sekä 3000 metrin esteissä vuosina 1948 ja 1949. Hänen ennätyksiään ovat muun muassa 800 metrin 1.54,9 (1939), 1500 metrin 3.51,4 (1947) ja 3000 metrin esteiden 9.15,8 (1948). Aarnen veljenpoika Heikki Kainlauri voitti 1960-luvulla kaksi SM-hopeaa 800 metrin juoksussa ja kellotti kyseisellä matkalla ennätyksekseen ajan 1.48,9 vuonna 1966.

Suomalaisista olympiaurheilijoista yli sadan vuoden ikäisiksi ovat eläneet joukkuevoimistelun hopeaa Tukholmassa 1912 saavuttamassa ollut Jalmari Kivenheimo (s. 25.9.1889, k. 29.10.1994) sekä kahdeksanneksi pienoiskiväärin makuuammunnassa Berliinissä 1936 sijoittunut Bruno Frietsch (s. 2.12.1896, k. 9.12.1996). Kivenheimo (105v 1kk) on samalla iäkkäimmäksi elänyt olympiamitalisti kaikki olympiaurheilijat huomioiden.

Toiseksi iäkkäin elossa oleva suomalainen olympiayleisurheilija on Väinö Koskela (s. 21.3.1921), joka sijoittui seitsemänneksi 5000 metrillä Lontoossa 1948 ja oli mukana myös Helsingissä neljä vuotta myöhemmin saman lajin alkuerissä.

Muut 90 vuotta täyttäneet elävät suomalaiset olympiayleisurheilijat ovat estejuoksuun Helsingissä ja Melbournessa osallistunut Olavi Rinteenpää (s. 24.9.1924), 80 metrin alkuerissä Helsingissä esiintynyt Mirja Jämes (s. 13.10.1924), kolmiloikkaan Helsingissä osallistunut Reino Hiltunen (16.11.1924) ja kuulaa samoissa kisoissa työntänyt Aapo Perko (s. 21.12.1924).

Kuluvan kalenterivuoden aikana 90 vuoden iän saavuttavat Helsingissä 110 metrin aidat pinkaissut Risto Syrjänen (s. 4.6.1925) sekä Meeri Saari (s. 16.9.1925), joka pukkasi kuulaa kotiolympialaisissa.

Sadan vuoden ikään on aikojen saatossa yltänyt 18 olympialaisiin osallistunutta yleisurheilijaa. Elossa heistä ovat Berliinissä 1936 kiekkoa heittänyt 103-vuotias kiinalainen Guo Jie sekä Los Angelesissä 1932 neljänneksi 80 metrin aitajuoksussa sijoittunut 102-vuotias yhdysvaltalainen Simone Schaller.

Iäkkäimmäiksi elänyt olympiayleisurheilija on Venäjän väreissä maratonille Tukholmassa 1912 osallistunut Andrejs Kapmals, jolla oli kuollessaan tammikuussa 1994 ikää 104 vuotta ja 2 kuukautta. Ainoa yli satavuotiaaksi elänyt yleisurheilun olympiavoittaja on maaliskuussa kuukautta vaille 101-vuotiaana kuollut yhdysvaltalainen Evelyn Furtsch – kultaa 4×100 metrillä 1932.

Suomalaisittain tunnetuin nimi on Kemiössä syntynyt ruotsalainen kestävyysjuoksija Edwin Wide, joka muistetaan lähinnä Paavo Nurmen ja Ville Ritolan varjona 1920-luvun olympia-areenoilla. Hän nukkui pois kesäkuussa 1996 muutama kuukausi satavuotismerkkipäivänsä jälkeen.



Yli satavuotiaaksi eläneet olympiayleisurheilijat:

Olav Aarnes, Norja (s. 27.5.1988 – k. 3.2.1992) – jaettu 13:s sija korkeushypyssä tuloksella 175 Tukholmassa 1912.

Herman Brix, Yhdysvallat (19.5.1906 – 24.2.2007) – hopeaa kuulantyönnössä tuloksella 15,75 Amsterdamissa 1928. Muutti myöhemmin nimensä Bruce Bennettiksi ja esitti mm. Tarzania useassa elokuvassa.

Evelyn Furtsch, Yhdysvallat (17.4.1914 – 5.3.2015) – kultaa 4×100 metrin viestissä Los Angelesissä 1932, joka oli naisen ainoa olympiakilpailu.

Johnny Gibson, Yhdysvallat (3.7.1905 – 29.12.2006) – karsiutui välierissä 400 metrin aitajuoksussa ajalla 54,4 Amsterdamissa 1928.

Guo Jie, Kiina (16.1.1912) – karsiutui finaalista kiekonheitossa Berliinissä 1912, iäkkäin elossa oleva olympiayleisurheilija.

Kai Jensen, Tanska (25.2.1897 – 31.5.1997), mukana 400, 800 ja 4×100 metrillä Pariisissa 1924, ei selvinnyt finaaliin missään lajissa.

Andrejs Kapmals, Venäjä (5.11.1889 – 21.1.1994) – keskeytti maratonin Tukholmassa 1912, syntyi Riiassa.

Henning Larsen, Tanska (12.12.1910 – 11.1.2011) – kymmenes maratonilla ajalla 2.41.22 Lontoossa 1948.

Albert Öberg, Ruotsi (24.8.1888 – 12.5.1990) – karsiutui 10 000 metrin alkuerissä ajalla 35.45,0 Tukholmassa 1912.

Luis Oliva, Argentiina (21.6.1908 – 30.6.2009) – keskeytys sekä 3000 metrin esteiden alkuerissä Los Angelesissä 1932 että maratonilla Berliinissä 1936.

Alfred Proksch, Itävalta (11.12.1908 – 3.1.2011) – jaettu 6:s sija seiväshypyssä tuloksella 400 Berliniissä 1936.

Godfrey Rampling, Iso-Britannia (14.5.1909 – 20.6.2009) – kultaa 4×400 metrillä Berliinissä 1936, samasta lajista hopea Los Angelesissä 1932, mukana molemissa kisoissa 400 metrin semifinaaleissa.

Juan Reccius, Chile (9.4.1911 – 29.6.2012) – karsiutui kolmiloikassa Berliinissä 1936.

Simone Schaller, Yhdysvallat (22.8.1912) – Neljäs 80 metrin aitajuoksussa ajalla 11,8 Los Angelesissä 1912, karsiutui samassa lajissa välierissä Berliinissä 1936.

Joe Tierney, Yhdysvallat (8.2.1903 – 8.4.2004) – karsiutui neljännesvälierissä 400 metrillä Amsterdamissa 1928.

Edwin Wide, Ruotsi (22.2.1896 – 19.7.1996) – yksi hopea ja neljä pronssia eri kestävyysjuoksumatkoilla 1920-1928. Syntyi Suomessa Kemiössä Hermansson-nimisenä, mutta muutti myöhemmin Ruotsiin ja vaihtoi sukunimensä.

Willem Winkelman, Alankomaat (14.7.1887 – 1.7.1990) – mukana 3500 metrin ja 10 mailin kävelyn alkuerissä Lontoossa 1908.

Donnell Young, Yhdysvallat (25.4.1888 – 28.7.1989) – kuudes 200 metrillä ajalla 22,3 Tukholmassa 1912, karsiutui samoissa kisoissa välierissä 400 metrillä.
Kaupallinen yhteistyö

Katso huippuyleisurheilua suorana yksinoikeudella MTV Katsomo+ Urheilu -palvelusta! Näet muun muassa kovimmat hallikisat ja Timanttiliigan osakilpailut kaudella 2024 ainoastaan MTV Katsomo+ Urheilusta.

MTV Katsomo+ Urheilu -tuotteeseen sisältyvät:

  • Timanttiliiga, World Athletics Indoor Tour ja World Athletics Continental Tour
  • Liiga, Mestis ja muu jääkiekko
  • Mestarien liiga, Serie A, La Liga ja muu jalkapallo
  • MM-ralli, NFL, ATP-tennis ja paljon muuta