He välttivät kisaturistin leiman – katsaus oman ennätyksensä MM-kilpailuissa tehneisiin yleisurheilijoihimme

He välttivät kisaturistin leiman – katsaus oman ennätyksensä MM-kilpailuissa tehneisiin yleisurheilijoihimme


Harri Piironen: 19.08.2015 21:05Yleisurheilu
He välttivät kisaturistin leiman – katsaus oman ennätyksensä MM-kilpailuissa tehneisiin yleisurheilijoihimme
Flickr.com by janheuninck
Yleisurheilun viidennettoista täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailut käynnistyvät lauantaina Pekingissä. Suomalaisurheilijoita on mukana tällä kertaa 17. Osa heistä epäonnistuu täydellisesti, jotkut suoriutuvat kauden tasoon nähden odotetulla tavalla ja muutama saattaa yltyä jopa uransa hurjimpaan tuloskuntoon.

Isoihin kansainvälisiin arvokisoihin osallistuvalle yleisurheilijalle varmin tapa välttää ilkeä kisaturistin leima on tehdä oma ennätys kisoissa. Tähänastisen MM-historian aikana eniten suomalaisurheilijoiden tekemiä omia ennätyksiä on nähty Helsingin MM-kisoissa 1983, jolloin peräti kymmenen suomalaista kohenteli uransa parasta tulosta. Suomen ennätyksiin kykenivät tuolloin Arto Bryggare 110 metrin aidoissa (13,44 alkuerässä), Tuija Toivonen maratonilla (2.34.14) ja Anne Kyllönen 7-ottelussa (5866)

Tokion MM-kisoissa 1991 kaikkiaan kahdeksan suomalaisurheilijaa onnistui parantamaan ennätystään. SE-tuloksia olivat tuolloin Sari Essayahin 10 kilometrin kävelyn pronssiaika 43.13, Päivi Tikkasen 3000 metrin finaalissa kellottama 8.41,30, Petri Keskitalon 8318 kymmenottelussa ja Satu Ruotsalaisen 6414 seitsenottelussa. Lisäksi naisten pikaviestijoukkue paineli alkuerissä silloisen SE:n 43,73.

Omien ennätysten määrällä mitattuna muita suomalaisittain onnistuneita MM-kilpailuja ovat olleet Rooman MM-kisat 1987 sekä Göteborgin MM-kisat 1995, joissa molemmissa kuusi suomalaista kohensi uransa parasta noteerausta. Kokonaan ilman omia ennätyksiä Suomen joukkue jäi Daegussa 2011. Yhden oman ennätyksen kisoja ovat olleet Pariisin MM-kilpailut 2003 (Jukka Keskisalo esteiden alkuerissä ja finaalissa) ja Moskovan MM-karkelot 2013 (Nooralotta Neziri pika-aitojen SE 13,04).

Essayah ja Kyllönen MM-kisatykkejä

Yksittäisistä urheilijoista mielenkiintoinen on Sari Essayah, joka kohensi 10 kilometrin kävelyn ennätystään kolmesti MM-kilpailuissa. Sanna Kyllönen (100 m), Tiia Hautala (7-ottelu) ja Seppo Immonen (50 km kävely) tekivät ennätyksensä kaksissa eri MM-kisoissa. Kyllönen oli lisäksi juoksemassa naisten pikaviestin Suomen ennätystä kaksissa eri kisoissa yhdessä Marja Salmelan ja Sisko Hanhijoen kanssa. Johanna Manninen kohenteli Edmontonissa 2001 sekä 100 metrin että 200 metrin ennätyksiään.

Jukka Keskisalon ohella samoissa MM-kisoissa sekä karsinnassa/erissä että finaalissa ovat ennätyksiään parantaneet Kimmo Kinnunen (keihäs 1991, myöhemmin kielletty malli), Conny Karlsson (kuula 2001) ja Tuija Helander (400 metrin aidat 1987). Göteborgin naisten keihäsfinaali oli suomalaisittain onnistunut, sillä sekä Mikaela Ingberg että Heli Rantanen paukauttivat uriensa siihen asti parhaat tulokset. Helsingin MM-maratonilla 1983 Toivosen lisäksi ennätyksensä teki Marja Vartiainen. Tokion 1991 seitsenottelussa onnistui Satu Ruotsalaisen ohella myös Tina Rättyä (PB 6086).

Ulos jatkosta ennätyksellä

Aina karsinnassa tai erissä syntynyt oma ennätys ei kuitenkaan ole riittänyt jatkoon pääsyyn. Helinä Marjamaan 200 metrin semifinaaliajalla 22,86 ei irronnut paikkaa loppukilpailuun Helsingissä 1983. Nooralotta Nezirin välierässä syntynyt Suomen ennätys 13,04 Moskovassa 2013 ei myöskään vienyt pika-aituria loppukilpailuun. Sandra Eriksson jäi alkueräänsä Berliinissä 2009 huolimatta ennätyksestään 9.46,62.

Kenttälajeissa ennätyksellään karsiutuneita suomalaisia ovat olleet seiväshyppääjä Minna Nikkanen (SE 435 (siv.), 2007), pituushyppääjät Ringa Ropo (655, 1987) ja Heli Kruger (657, 1997) sekä kuulantyöntäjä Asta Ovaska (17,89, 1987). Naisten pikaviestin alkuerässä syntynyt Suomen ennätys 43,73 ei tuonut jatkopaikkaa Tokiossa 1991. Miesten pikaviestijoukkue sivusi SE:tä 39,30 Helsingissä 2005, mutta aika ei riittänyt silloin jatkoon alkuerästä.

Arvokisoissa syntyneitä omia ennätyksiä tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että Suomen kisajoukkueet ovat kutistuneet hurjasti tällä vuosituhannella. Moniotteluissa ja kävelyissä kilpaillaan varsin vähän arvokisojen ulkopuolella, joten niissä ennätysten syntyminen arvokilpailuissa on todennäköisempää kuin muissa lajeissa. Viestijuoksujen osalta tähän katsaukseen oman ennätyksen parantamiseksi on laskettu Suomen ennätyksen kohentaminen.

Suomalaisurheilijoiden omat ennätykset MM-kisoissa

1976 (2 omaa ennätystä) 1983 (10), 1987 (6), 1991 (8), 1993 (3), 1995 (6), 1997 (2), 1999 (3), 2001 (3), 2003 (1), 2005 (2), 2007 (2), 2009 (2), 2011 (0), 2013 (1)

Miehet

200 m

Visa Hongisto – Osaka 2007, 20,56 alkuerässään

800 m

Jorma Härkönen – Helsinki 1983, 1.46,39 alkuerässään

Maraton

Pertti Tiainen – Helsinki 1983, 2.12.11

110 m aidat

Arto Bryggare – Helsinki 1983, 13,44 alkuerässään (SE)

Kai Kyllönen – Tokio 1991, 13,60 alkuerässään

Matti Niemi – Sevilla 1999, 13,66 alkuerässään

3000 m esteet

Jukka Keskisalo – Pariisi 2003, 8.22,41 alkuerässään ja 8.17,72 finaalissa

4×100 metriä

Markus Pöyhönen, Nghi Tran, Jarkko Ruostekivi, Tommi Hartonen – Helsinki 2005, 39,30 (sivusi SE:tä)

20 km kävely

Matti Katila – Helsinki 1983, 1.29.14

50 km kävely

Reima Salonen – Malmö 1976, 3.58.53 (SE)

Seppo Immonen – Malmö 1976, 4.15.28 ja Helsinki 1983, 4.02.00

Valentin Kononen – Stuttgart 1993, 3.42.02 (SE)

Jarkko Kinnunen – Berliini 2009, 3.47.36

Pituus

Jarmo Kärnä – Rooma 1987, 806 karsinnassa

Tommi Evilä – Helsinki 2005, 818 karsinnassa (SE)

Kuula

Conny Karlsson – Edmonton 2001, 20,72 karsinnassa ja 20,78 finaalissa

Kiekko

Ari Huumonen – Helsinki 1983, 65,44 finaalissa

Keihäs

Seppo Räty – Rooma 1987, 83,54 finaalissa (SE)

Kimmo Kinnunen – Tokio 1991, 88,48 karsinnassa ja 90,82 finaalissa (myöhemmin kielletty keihäsmalli)

10-ottelu

Petri Keskitalo – Tokio 1991, 8318 (SE)

Eduard Hämäläinen – Ateena 1997, 8730 (SE) (huom! oma ennätys Valko-Venäjän edustajana 8735 vuodelta 1994)

Naiset

100 m

Sisko Hanhijoki – Tokio 1991, 11,24 alkuerässään

Sanna Kyllönen – Stuttgart 1993, 11,40 alkuerässään ja Göteborg 1995, 11,31 alkuerässään

Johanna Manninen – Edmonton 2001, 11,33 alkuerässään

200 m

Helinä Marjamaa – Helsinki 1983, 22,86 semifinaalissaan

Johanna Manninen – Edmonton 2001, 22,93 alkuerässään

3000 m

Päivi Tikkanen – Tokio 1991, 8.41,30 finaalissa (SE)

10 000 m

Annemari Sandell – Göteborg 1995, 31.54,29 finaalissa

Maraton

Tuija Toivonen – Helsinki 1983, 2.34.14 (SE)

Marja Vartiainen – Helsinki 1983, 2.39.22

100 m aidat

Manuela Bosco – Sevilla 1999, 13,34 alkuerässään (sivusi ennätystään)

Nooralotta Neziri – Moskova 2013, 13,04 välierässään (SE)

400 m aidat

Tuija Helander – Rooma 1987, 54,76 välierässään ja 54,62 finaalissa (SE)

3000 m esteet

Sandra Eriksson – Berliini 2009, 9.46,62

4×100 m

Marja Salmela, Sisko Hanhijoki, Sanna Kyllönen, Minna Painilainen – Tokio 1991, 43,73 alkuerässään (SE)

Anu Pirttimaa, Sisko Hanhijoki, Sanna Hernesniemi, Marja Salmela – Stuttgart 1993, 43,37 finaalissa (SE)

Seiväs

Minna Nikkanen – Osaka 2007, 435 karsinnassa (sivusi SE:tään)

Pituus

Ringa Ropo – Rooma 1987, 655 karsinnassa

Heli Koivula – Ateena 1997, 657 karsinnassa

Kuula

Asta Ovaska – Rooma 1987, 17,89 karsinnassa

Keihäs

Heli Rantanen – Göteborg 1995, 65,04 finaalissa

Mikaela Ingberg – Göteborg 1995, 65,16 finaalissa

7-ottelu

Anne Kyllönen – Helsinki 1983, 5866 (SE, nykypisten 5763)

Tina Rättyä – Tokio 1991, 6086

Satu Ruotsalainen – Tokio 1991, 6404 SE

Tiia Hautala – Göteborg 1995, 6135 ja Sevilla 1999, 6369

10 km kävely

Sari Essayah – Rooma 1987, 47.30, Tokio 1991, 43.13 (SE), Göteborg 1995, 42.20 (SE)

Lue myös



Katso kaikki artikkelit