Keskikesän taikaa radalla ja kentällä – yleisurheilun kautta aikain parhaat juhannustulokset

Keskikesän taikaa radalla ja kentällä – yleisurheilun kautta aikain parhaat juhannustulokset


Jukka Moisio: 18.06.2015 19:00 Yleisurheilu
Keskikesän taikaa radalla ja kentällä – yleisurheilun kautta aikain parhaat juhannustulokset
Flickr.com by Karl-Ludwig Poggemann
Yleisurheilun juhannuskisat ovat vuosikymmenten mittainen perinne. Esimerkiksi Keuruulla kisataan tänä kesänä järjestyksessään 49. juhannuskisat ja Saarijärven kisat ovat järjestysluvultaan 79. Kuortaneella kilpailtiin juhannuksena vuodesta 1934 lähtien mutta perinne katkesi 2011. Lisäksi yleisurheilun Eurooppa Cupia tai nykyistä joukkuemestaruuskilpailua on usein kilpailtu juhannusviikonloppuna – myös tänä vuonna. Etusuora teki Tilastopajan avustuksella katsauksen juhannusviikonlopun kautta aikain kovimpiin tuloksiin – lähinnä suomalaisnäkökulmasta.

Keihäs on juhannuksen ykköslaji
Juhannus ja kovat keihästulokset kuuluvat kiinteästi yhteen. Jo 1956 Soini Nikkinen heitti ME:n 83,56 Kuhmoisissa sunnuntaina 24. kesäkuuta. Latvialainen Janis Lusis puolestaan kiskaisi Saarijärven kisoissa 1968 ME:n 91,98. Vanhalla keihäsmallilla lisäksi Antero Puranen (92,74 v. 1979), Pentti Sinersaari (91,72 v. 1981) sekä Seppo Hovinen (91,52 v. 1976) ylittivät 90 metriä Saarijärven juhannuskekkereissä.

Aki Parviainen riuhtaisi uuden keihäsmallin voimassa olevan SE:n 93,09 Kuortaneella juhannuspäivänä 1999. Parviainen heitti kolmena juhannuksena peräkkäin (1998-2000) Kuortaneen kisoissa yli 90 metriä. Vuonna 2001 Parviainen kisasi juhannusviikonloppuna Vaasassa käydyssä Eurooppa Cupissa ja tuloksena oli uran toiseksi pisin heitto 92,41.

Kuortaneella ovat juhannuksena pitkälle heittäneet myös Jan Zelezny (91,04 v. 1996), Kostadinos Gatsioudis (90,97 v. 2000) sekä Tero Pitkämäki (91,53 v. 2005 ja 91,11 v. 2006). Juha Laukkanen heitti 1992 Kuortaneella silloiset SE-lukemat 88,22.

Maailmanmestari Tiina Lillak ei onnistunut ylittämään juhannuskisoissa 70 metriä. Hänen paras juhannustuloksensa on Saarijärvellä 1986 heitetty 69,36. Paria vuotta aiemmin myös Tuula Laaksalo kiskaisi pitkän kaaren Saarijärvellä – 67,38.

Uudella keihäsmallin juhannuskisojen ennätys on Norjan Trine Hattestadin 65,49 Kuortaneella 1999. Suomalaisista pisimmälle on heittänyt Mikaela Ingberg, jonka vuoden 2000 Kuortaneen tulos 63,76 oli silloinen SE.

Myös kuulassa ja kiekossa on tehty kovia tuloksia juhannuksena. Kuulantyönnön juhannusennätys on Mika Halvarin 21,32 Lapinlahdelta 1995 – edeltävänä päivänä hän oli työntänyt 20,87 Kuortaneella. Saarijärven kisoissa 1979 Markku Tuokko heitti kiekkoa 67,08, mutta olympiavoittaja Mac Wilkins (USA) oli vielä hieman parempi (67,38). Seuraavana vuonna Saarijärvellä Tuokko heitti 67,10.

Lukuisia Suomen ennätyksiä
1960-luvulla tehtiin Kauhavalla kovia tuloksia juhannusaattona. Pentti Nikula hyppäsi seipään maailmanennätyksen 494 juhannusaattona 1962 ja seuraavana vuonna Pentti Eskola ponnisti samalla kentällä pituutta 815 – tosin liian kovassa myötätuulessa.

1960-luvun juhannuskisoissa syntyi myös yksi SE, joka on pitänyt pintansa näihin päiviin asti. Pertti Pousi loikki kolmella loikalla tasan 17 metriä Kuortaneella ”juhannussunnuntaina” 1968 eikä sallituissa oloissa kukaan suomalainen ole sittemmin hypännyt yhtä pitkälle.

Voimassa olevista Suomen ennätyksistä on juhannuksena tehty Pousin ja Parviaisen tulosten lisäksi myös Tommi Hartosen 10,21 Eurooppa Cupin satasella Vaasassa 2001 sekä Jani Lehtosen seivästulos 582 Kuortaneella 1993. Seuraavana vuonna muuten Kuortaneen kisoissa seiväslegenda Sergei Bubka ylitti kuusi metriä.

Lontoossa 1977 tehtiin juhannusviikonloppuna peräti kolme Suomen ennätystä. 19-vuotias Ari Paunonen juoksi edelleen voimassa olevan mailin SE:n 3.55,65. Paunosen ikätoveri Arto Bryggare paranteli 110 metrin aitojen SE:tä kahdesti: juhannuspäivänä 13,82 ja sunnuntaina 13,78. Bryggare juoksi jussinakin sittemmin kovempaa, mutta suomalaisten paras juhannustulos lajissa on Antti Haapakosken ennätykseksi jäänyt 13,42 Kuortaneelta 1995.

Sittemmin rikotuista Suomen ennätyksistä Kuortaneen kisoissa on tehty esimerkiksi Susann Sundkvistin korkeusennätys 187 (1976), Juha Tiaisen moukarikaari 76,06 (1981) sekä Juha Isolehdon korkeustulos 229 (1990). Juha Tiainen heitti Kuortaneella parhaimmillaan 79,82 (1984), mutta tämä tulos ei ollut SE.

Tuija Helander paranteli 400 metrin aitojen Suomen ennätystä Prahassa juhannuspäivänä 1985 lukemiin 55,85. Heli Koivula loikki Eurooppa Cupissa Slovakiassa 2002 SE-lukemat 14,36. Edelleen Suomen ennätyksissä kiinni olevat Helander ja Koivula kohensivat myöhemmin ennätystuloksiaan.

Ulkomaalaisten juhannusviikonlopun tuloksista Suomessa kannattaa mainita vielä kolmiloikan ME-naisen Inessa Kravetsin (UKR) pituustulos 694 ja Chioma Ajunwan (NGR) satasen aika 11,06, jotka syntyivät Lapinlahdella 1990. Suomalaisten ennätykset näissä lajeissa ovat vuodelta 1992, jolloin Ringa Ropo hyppäsi 663 (myötätuulessa 675) Kuortaneella ja Sisko Hanhijoki viiletti 100 metriä 11,26 Lapinlahdella.