Kuortaneen juhannuskisojen historiassa useita Suomen ennätyksiä

Kuortaneen juhannuskisojen historiassa useita Suomen ennätyksiä


Etusuora: 23.06.2016 21:48 Yleisurheilu
Kuortaneen juhannuskisojen historiassa useita Suomen ennätyksiä
Flickr.com by Karl-Ludwig Poggemann
Kuortaneen eliittikisat järjestetään tänä vuonna muutaman vuoden tauon jälkeen jälleen juhannuksena. Seuraavassa katsaus Kuortaneen juhannuskisojen parhaisiin suomalaistuloksiin. Kuortaneella on järjestetty eliittikisoja myös muulloin kuin juhannuksena, mutta tässä keskitytään siis vain juhannusviikonlopun tuloksiin.

Kuortaneen kentällä on todistettu lukuisia pitkiä keihäskaaria, joista oma artikkelinsa. Todettakoon, että Aki Parviaisen nykyisen SE:n 93,09 lisäksi myös Juha Laukkasen 88,22 vuonna 1992 oli hetken aikaa SE-tulos. Naisten puolella Mikaela Ingbergin 63,76 vuonna 2000 oli uuden keihäsmallin silloinen SE.

Keihäskaarien lisäksi legendaarinen Kuortaneen juhannustulos on Pertti Pousin ikuiselta tuntuva kolmiloikan SE 17,00 vuodelta 1968. Tuolloin Kuortaneen kisat olivat kaksipäiväiset: sunnuntaisen kolmiloikkatuloksen lisäksi Pousi venytti lauantaina pituutta 804. Pituustulos säilyi alle 23-vuotiaiden SE-tuloksena vuoteen 2012 asti, jolloin Roni Ollikainen ponnisti sentin pidemmälle.

Jani Lehtonen hyppäsi edelleen tukevasti voimassa olevan seiväshypyn SE:n 582 Kuortaneen juhannuskisoissa 1993. Vuotta myöhemmin seiväslegenda Sergei Bubka ylitti Kuortaneella kuusi metriä.

Moukarinheiton tuleva olympiavoittaja Juha Tiainen heitti 1981 juhannuksena SE-lukemat 76,06. Vuonna 1984 hän heitti Kuortaneen juhannuskisojen historian kovimmat lukemat 79,82, mutta tällöin hän oli jo hilannut SE:n yli 81 metrin.

Korkeushyppääjä Susann Sundkvist ponnisti Kuortaneella 1976 SE:n 187, joka jäi myös Sundkvistin uran parhaaksi tulokseksi. Juha Isolehto ylitti vuonna 1990 miesten SE:n 229, jota korkeammalta hän hyppäsi vain kerran hypättyään 230 Turussa 1995. Isolehdon 229 on edelleen 22-sarjan Suomen ennätys.

Pika-aituri Antti Haapakoski juoksi uransa parhaan ajan 13,42 Kuortaneella 1995. Hän juoksi Kuortaneen juhannuskisoissa myös ajat 13,52 (1994) ja 13,55 (1992), joka on edelleen 22-vuotiaiden SE.

Tuleva kuulan EM-hallimestari Timo Aaltonen liittyi 20 metrin kerhoon Kuortaneella juhannuksena 1998, jolloin rautapallo lensi 20,12. Kuortaneen juhannuskisojen paras suomalaistulos on Mika Halvarin MM-hopeakesänään 1995 työntämä 20,87. Tanskan Joachim Olsen pukkasi Kuortaneella 21,27 vuonna 2005.
Parhaat suomalaistulokset Kuortaneen juhannuskisoissa

(h = käsiaika, w = myötätuulitulos)
100 m

10,39 Markus Pöyhönen 2005
10,3h Antti Rajamäki 1973
10,39w Janne Haapasalo 1999
11,37 Sanna Kyllönen 1995
200 m

20,85 Jonathan Åstrand 2011
23,49 Johanna Manninen 2004
400 m

46,3h Markku Kukkoaho 1973
53,23 Petra Stenman 1999
800 m

1.46,71 Wilson Kirwa 1999
2.04,13 Monika Kinnunen 1999
1500 m

3.42,08 Samuli Vasala 1999
4.17,37 Mari Järvenpää 2004
3000 m

7.56,97 Jukka Keskisalo 2010
5000 m

14.06,6h Max Holmnäs 1974
3000 m esteet

8.29,47 Jukka Keskisalo 2011
110/100 m aidat

13,42 Antti Haapakoski 1995
13,20 Hanna Korell 2005
400 m aidat

50,26 Ari-Pekka Lattu 2005
58,72 Tea Finni 2004
Korkeus

2,29 Juha Isolehto 1990
1,87 Susann Sundkvist 1976
1,87 Marianne Mattas 1998
Seiväs

5,82 Jani Lehtonen 1993
4,30 Minna Nikkanen 2011
Pituus

8,04 Pertti Pousi 1968
8,07w Tommi Evilä 2010
6,63 Ringa Ropo 1992
6,75w Ringa Ropo 1992
Kolmiloikka

17,00 Pertti Pousi 1968
13,45 Natalia Kilpeläinen-Bäck 2000
Kuula

20,87 Mika Halvari 1995
17,83 Karoliina Lundahl 1996
Kiekko

62,74 Pentti Kahma 1973
65,50 Ulla Lundholm 1984
Moukari

79,82 Juha Tiainen 1984
69,30 Merja Korpela 2011
Keihäs

93,09 Aki Parviainen 1999
63,76 Mikaela Ingberg 2000
Keihäs, vanha malli

85,70 Arto Härkönen 1978
64,11 Mikaela Ingberg 1998

(lähde: Tilastopaja)

Lue myös


Katso kaikki artikkelit