Koti Pääuutiset Kaksin aina kaunihimpi – juoksuratojen avioparit

Kaksin aina kaunihimpi – juoksuratojen avioparit

(Flickr.com by Josiah Mackenzie)

Viime vuonna eri medioissa julkaistiin joitakin juoksemiseen ja perhesiteisiin liittyviä juttuja. Esimerkiksi Juoksijassa kirjoitettiin juoksevasta Keron perheestä, Jukasta ja Andreinasta ja heidän lapsikatraastaan. Yhdysvaltalainen verkkosivusto bringbackthemile.com puolestaan rankkasi sivuillaan keskenään avioituneita juoksijoita paremmuusjärjestykseen avioparien yhteenlaskettujen mailin ennätysaikojen perusteella. Tämän amerikkalaisen rankingin innoittamana Etusuoran toimitus pohti kotimaamme kovimpia juoksevia aviopareja aikojen saatossa. Ohessa esittelemme muutamia tehopareja kotimaisen kestävyysjuoksun piiristä.

Tikkaset

Päivi Tikkanen on yksi suomalaisen kestävyysjuoksun suurista. Tikkasen skaala 1500 metriltä maratonille on ennätysten osalta upeaa luettavaa: 4:08.46 – 8:41.30 (SE) – 15:15.76 – 31:45.02 – 1:10:35 – 2:28:45. Huikeiden ennätystensä lisäksi Tikkanen saavutti urallaan  MM-kisojen 4. sijan vuoden 1991 Tokiossa 3000 metrillä yhä voimassaolevalla hirmuisella SE-ajallaan.

Päiviä valmensi hänen aviomiehensä Esa Tikkanen, joka oli erittäin kovan luokan juoksija niin ikään. Esan paraatimatka oli maraton. Tikkasen ennätys 2:11:15 vuoden 1978 Bostonin maratonilta on yhä Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi nopein tulos maratonilla. Tuolla ajallaan hän sijoittui Bostonin klassikkomaratonilla kolmanneksi, komea saavutus sekin. Bostonin kolmannen sijan ohella Tikkanen menestyi muillakin kansainvälisillä kaupunkimaratoneilla. Esimerkiksi vuoden 1977 Lontoon maratonilla hän sijoittui neljänneksi. Hänen muista ennätyksistään mainittakoon 28:36.88 kympiltä ja 13:53.88 vitoselta.

Annemari Sandell ja Mika Myöhänen

Annemari Sandell on jokaiselle suomalaiselle yleisurheiluihmiselle tuttuakin tutumpi nimi. Sen sijaan hänen nykyinen nimensä Kiekara voi olla vieraampi. Sandell vaihtoi avioitumisensa koukeroiden myötä sukunimensä Kiekaraksi nykyisen puolisonsa suvussa kulkeneen vanhan nimen mukaiseksi. Sandellina juostessaan Annemarin saavutukset olivat upeita. Komeimpina saavutuksina luonnollisesti maastojuoksun EM-kisoista kolme mitalia, joista kirkkaimpana kultaa vuonna 1995, pronssia MM-maastoista 1998, viides sija puolimaratonin MM-kisoissa 1998 sekä 1996 Atlantan olympialaisten 12. sija kympillä. Saavutusten lisäksi ennätyssarja 8:48.36 – 14:56.22 (SE) –  31:40.42 (SE) – 1:09:58 (SE) – 2:35:12 on upeaa luettavaa.

Annemarin puoliso Mika Myöhänen (nykyinen Kiekara) oli aikanaan kansallisen tason juoksija, jonka parhaana saavutuksena voidaan pitää 1500 metrin Suomen mestaruutta hallista vuodelta 1991. Mikan ennätykseksi kirjataan 1500 metrillä 3:46.65. Myös esteiden ennätyslukemat 8:45,7h vuodelta 1990 on syytä mainita.

Sinikka Tyynelä & Mauri Kontu

Yhä voimassalevan naisten 1500 metrin Suomen ennätyksen (4:06.01) haltija Sinikka Tyynelä (nykyisin Kontu). Oli 70-luvulla kovan luokan juoksija. Kari Sinkkosen suojatti voitti urallaan kultaa peräti 13 kertaa Kalevan kisoissa. Kansainvälisesti ajateltuna maastojuoksun MM-kisojen viides sija vuonna 1973 oli Tyynelän kovin suoritus. Tyynelän muut ennätykset kirjataan numeroin 2:03.48 – 2:45,0h – 9:14.45.

Tyynelän puoliso Mauri Kontu oli varsin kelvollinen estejuoksija 1970-luvulla. Vuonna 1977 Kontu juoksi Tampereen Kalevan kisoissa ennätyksekseen lukemat 8:47.57. Tuo aika riitti itse asiassa silloin vasta seitsemänteen sijaan. Kontu juoksi 10 000 metrillä lisäksi aivan puolen tunnin pintaan tuona samaisena vuonna, 30:07,8h.

Paunoset

Paunosten perhe on tänä päivänäkin tuttu näky kotimaisilla kilparadoilla kiitos siskosten Venlan ja Ainon. Heidän vanhempansa olivat 70-luvulla kovia tekijöitä kilpakentillä. Ari Paunonen voitti kahdesti 1500 metrillä nuorten Euroopan mestaruuden (1975 ja 1977). Lisäksi MM-maastoissa Ari sijoittui nuorten sarjassa kolmanneksi vuonna 1977. Yleisen sarjan arvokilpailuissa parhaaksi noteeraukseksi voidaan lukea Budapestin EM-hallien viides sija 3000 metriltä vuonna 1983. Arin ennätyssarja 800 metriltä 10 000 metrille on suomalaisittain äärimmäisen kova 1:47.74 – 3:38.07 – 3:55.65 (SE) – 7:43.20 (SE) – 13:31.56 – 28:25.16. 1500 metrillä suomalaisille haamurajaksi muodostuneen 3:40-rajan Ari alitti urallaan 14 kertaa. Enemmän alituksia on ainoastaan Antti Loikkasella, jolla niitä on peräti 24.

Aila Paunonen (o.s. Virkberg) juoksi pääasiassa 800 metriä ja 1500 metriä. Näiltä kahdelta matkalta Ailan matkaan tarttui aikanaan yhteensä 5 kultaista mitalia Kalevan kisoista. Lisäksi SM-halleissa voitto irtosi niin ikään viidesti. Ailan ennätykset 800 metriltä 3000 metrille kirjataan 2:04.55 – 2:46,0h – 4:14,9h – 6:03,3h – 9:11.12.

Holménit

Maratonin Euroroopan mestarin Janne Holménin muistaa hieman nuorempikin yleisurheilua seuraava väki, mutta Jannen vanhempien juoksutaustaa ei välttämättä muistakaan. Jannen äiti Nina Holmén oli niin ikään Euroopan mestari. Nina voitti 3000 metrin EM-kultaa vuonna 1974 Roomassa. Samaisena vuonna hän sijoittui hopealle myös maastojuoksun MM-kisoissa Monzassa. Muista kovista kansainvälisistä savutuksista on syytä mainita Montrealin olympialaisten yhdeksäs sija 1500 metrillä vuonna 1976. Nina Holménin ennätykset ovat kotimaisittain varsin kovaa luokkaa: 2.03.67 – 4:06.93 – 8:55.10.

Jannen isä Rune Holmén oli poikansa tapaan pidempien matkojen menijä. Runen päämatkoina olivat 5000 metriä ja 10 000 metriä. Vitosella hänellä onkin erittäin kovatasoiselta 70-luvulta yksi matkan Suomen mestaruus sekä EM-edustus kotikisoista vuodelta 1971. Lisäksi Rune pääsi edustamaan Suomea samana vuonna myös EM-halleissa 3000 metrillä Sofiassa. Runen ennätykset 1500 metriltä 10 000 metrille ovat 3:46,9h – 7:56,0h – 13:43,6h – 28:48.18.

Lehtiset

Tuomo ja Johanna Lehtinen olivat 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kovin kotimainen juoksija-aviopari. Kumpainenkin edusti Suomea arvokisoissa. Tuomo edusti maratonilla Helsingissä 2005 ja Göteborgissa 2006. Johanna juoksi puolestaan 1500 metrillä Helsingissä 2005 ja 2012, 5000 metrillä Helsingissä 2012 sekä 3000 metrin esteissä Zürichissä 2014.

Tuomo oli erityisesti juniorisarjoissa todella kova tekijä. Hänen nimissään on esimerkiksi yhä 19-sarjan 3000 metrin esteiden Suomen ennätys 8:38.51, huikea tulos tuohon ikäluokkaan. Yleisessä sarjassa Tuomo juoksi alkujaan päämatkanaan esteitä, mutta siirtyi sitten pidemmille matkoille. Hänen kenties kovimpana ennätyksenään voidaan pitää puolimaratonin ennätysaikaa 1:03:59 Ostiasta vuodelta 2004. Ennätyssarja kirjataan 3:47.01 – 5:09.65 – 8:00.02i – 8:35.58 – 13:59.76 -29:08.65 – 1:03:59 – 2:16:45. Nykyisin Tuomo valmentajaa muun muassa Arttu Vattulaista ja Henri Mannista.

Johannan kenties kovin meriitti on 1500 metrin hopea Universiadeista vuodelta 2003. Vuosina 2003-2006 Johanna juoksi eritoten 1500 metrillä upeita tuloksia monissa Euroopan kovimmissa kisoissa, kuten esimerkiksi Rooman kultaisessa liigassa vuonna 2005 juostu ennätys 4:06.85 osoittaa. Tuota ennätystä kovempaa suomalaisista naisista on juossut ainoastaan Sinikka Tyynelä. Lisäksi 3000 metrin esteissä juostu aika 9:40.28 on Sandra Erikssonin jälkeen Suomen kaikkien aikojen listan kakkosena. Tuo vuonna 2006 juostu aika oli silloinen SE. Kalevan kisoista Lehtisen palkintokaappiin päätyi vuosien mittaan 10 kultaista mitalia. Johannan ennätykset 800 metriltä puolimaratonille ovat hienoa nähtävää: 2:03.25 – 4:06.85 – 5:50.26i – 9:02.29 – 9:40.28 – 15:37.21 – 33:18.73 – 1:15:19.

Mattilat

Pasi ja Kirsi Mattila niittivät 90-luvulla mainetta kotimaisen kestojuoksun saralla. Pasin nimissä oli pitkään puolimaratonin Suomen ennätys 1:03:01 vuodelta 1995 Ranskan Belfortista. Hänen parhaimpina saavutuksinaan puolimaratonin SE:n ohella voidaan pitää neljää SM-kultaa 5000 metrin ja 10 000 metrin matkoilta (kaksi kummaltakin matkalta). Ennätyssarja 1500 metriltä maratonille on vakuuttava sekin: 3:45.34 – 7:55.55 – 13:36.19 – 28:42.70 – 1:03:01 – 2:16:49. Pasi Mattilan osalta ei voi jättää mainitsematta hänen mittavaa alle neljän minuutin 1500 metrin juoksujen sarjaansa. Mattila nimittäin alitti neljä minuuttia joka vuosi vuodesta 1987 aina vuoteen 2004 asti.

Parhaiten maratoonarina tunnettu Kirsi Mattila kulki aiemmin nimellä Rauta. Raudan lujia suorituksia hän maantiellä juoksikin. Maratonin ennätys 2:31:23 vuoden 1994 Berliinin maratonilta on Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalla neljä. Tuolla ajallaan Mattila oli kiven kovan Berliinin kilvan viides sinä vuonna. Suurilla kaupunkimaratoneilla Mattila sijoittui vuoden 1994 ennätysjuoksunsa ohella muutoinkin varsin hyvin. Myös 1992 hän sijoittui Berliinissä viidenneksi, 1993 Berliinissä kahdeksanneksi ja 1996 Berliinissä yhdeksänneksi. Bostonissa Mattila oli vuonna 1991 14. Kovin sijoitus kansainvälisillä kaupunkimaratoneilla tuli vuoden 1991 Chicagon maratonilta, jossa sijoitus oli toinen.

Arvokisoissa Mattila edusti Suomea maratonilla vuosina 1994 EM-kisoissa, 1995 MM-kisoissa ja 1996 olympialaisissa. Helsingin EM-kisoissa sijoitus oli komeasti seitsemäs. Seuraavana vuonna Göteborgin MM-maratonilla sijoitus oli 13. Atlantan olympialaisissa matka päättyi valitettavaan keskeytykseen.

Mattilan muista ennätyksistä kovin lienee puolimaratonin 1:11:37 Forssasta vuodelta 1994. Tuolla ajalla ollaan kotimaisessa kaikkien aikojen listassa niin ikään sijalla neljä. Radalla paras ennätys on 10 000 metrin tulos 32:57.68. Mattila voitti radalla 10 000 metrin SM-kultaa vuonna 1999.

Venäläiset

Jari ja Marjo Venäläinen tunnettiin 80- ja 90-luvuilla kovina kotimaisina keskimatkureina. Jari voitti 1500 metrin SM-kultaa vuonna 1991 Helsingissä. Arvokisatasolla hän edusti Suomea 1990 Splitin EM-kisoissa, joissa hän juoksi 1500 metrin alkuerissä. Päämatkansa 1500 metrin ennätys Venäläisellä on 3:38.03 vuodelta 1989 Malmöstä. Tuolla ajalla Venäläinen sijoittuu Suomen kaikkien aikojen listalla sijalle kuusi. Hänen muista ennätyksistään mainittakoon myös 800 metrin tulos 1:47.92, mailin 3:56.81 sekä 3000 metrin 7:56.17.

Marjo Venäläisen palkintokaappia koristaa seitsemän ulkoratojen SM-kultaa 800 metrin ja 1500 metrin matkoilta. Lisäksi SM-halleissa Venäläinen voitti peräti kymmenen mestaruutta samaisilta matkoilta. Hänen ennätyksistään kovin on 800 metrin 2:01.88 vuodelta 1994. Tuo aika on kaikkien aikojen viidenneksi nopein suomalaisaika naisissa 800 metrillä. Myös 1500 metrin ennätys 4:13.48 on varsin hyvää tasoa, kuten myös hallissa juostu 1000 metrin sisäratojen SE-aika 2:42.33. Venäläinen edusti Suomea Helsingin EM-kisoissa 1994 sekä 800 metrillä että 1500 metrillä.