Koti Haastattelut Kahdeksan metrin pituushyppääjäksi murtautunut Kristian Pulli: ”Ei Euroopassa ehkä sellaista ykkösnimeä ole”

Kahdeksan metrin pituushyppääjäksi murtautunut Kristian Pulli: ”Ei Euroopassa ehkä sellaista ykkösnimeä ole”

Viime kesänä ensimmäistä kertaa kahdeksan metrin siivuja liidellyt Kristian Pulli saatetaan nähdä Berliinin EM-kisojen pituusfinaalissa. Kuva:Olavi Kaljunen / trackpic.

Nopeuspuoltaan parantaneella pituushyppääjä Kristian Pullilla on sanansa sanottavanaan Berliinin EM-kisojen kärkitaistoon. Kolmiloikasta tutun kilpakumppanin Simo Lipsasen esitykset ovat valaneet uskoa miehen omaan tekemiseen.

Kaipolan Vireen Kristian Pulli pomppasi viime vuonna ensimmäistä kertaa yli kahdeksan metrin. Vuonna 1994 syntynyt urheilija yrittää seuraavaksi kivuta uudelle tasolle ja yksi hyvä mahdollisuus siihen siunaantuu elokuussa pidettävissä Berliinin EM-kisoissa.

Jos finaalissa pamauttaa yli kahdeksan metriä, ollaan todennäköisesti hyvän sijoituksen äärellä. Taso luonnollisesti vaihtelee, joten siihen ei kannata jäädä liikaa kiinni. Silti kaksi vuotta sitten pronssiin riitti 793.

Ensimmäistä aikuisten arvokisamatkaa hamuavan pituushyppääjä Pullin mukaan Euroopassa pakka on hyvin auki. Kovista nimistä hän nostaa esiin viime vuonna 831 täräyttäneen Tshekin Radek Juskan ja hallikaudella hyvässä vireessä olleen venäläisen (neutraali urheilija) Alexander Menkovin.

– Ei Euroopassa ehkä sellaista ykkösnimeä ole. Mielestäni se kisa on auki ja finaaliin päässeiden kesken ne mitalit jaetaan. Kyllä siellä aina 2–3 kaveria onnistuu, ja toivon, että olen itse niiden joukossa.

Pulli uumoilee, että EM-kisoissa mitaleille vaadittaisiin uusi SE-ponkaisu (SE:822).

– Kesä tuo tullessaan, mitä tuo. Kevään leireillä näkee, missä mennään. Jos treenit kulkevat siellä, näkee ainakin, että mahdollisuuksia on.

Kahdeksan metriä antoi luottoa          

Vuonna 2016 Pulli oli päässyt kutittelemaan kahdeksan metrin rajaa tuloksella 792. Viime keväänä hyvässä kunnossa ollut pituushyppääjä täräytti tuon rajan ensimmäisen kerran Sierra Nevadan vuoristoilmassa ja vieläpä kahteen kertaan. Viikko myöhemmin hän vastasi kahdeksasta metristä Suomen kamaralla Lapinlahden Eliittikisoissa.

Miten miellyttävää oli lähteä syksyllä uuteen treenikauteen, kun tuo kahdeksan metriä meni puhki?

– Kyllä se luottoa toi. Kun hyppäsin monta kertaa yli kasin, tietää sen rajan olevan haarukassa. Mikään niistä kasin hypyistä ei ollut hyviä, joten tietää pystyvänsä parempaankin.

Parantunut vauhti tuo haasteen

Tänä talvena Pullin harjoittelussa teemana on ollut nopeus. Tästä antoi osviittaa hallikauden 60 metrin kyyti, kun hän hilasi aiempaan ennätystään yhdeksän sadasosaa lukemiin 6,84. Kun kolmiloikka on jäänyt taka-alalle, loikkamääriä on pystynyt jättämään vähemmälle.

– Nopeuteen panostettiin enemmän tässä hallikaudella. Loikkamääriä on pystynyt jättämään vähemmälle, joten nopeus on alkanut kehittyä sieltä.

Kohentunut vauhti tuo oman haasteensa pituuspaikalle. Hallikaudella hän kisasi 14 askeleen vauhdilla.

– Hallissa ei ole käytetty täysiä vauhteja, mitä kesällä käytettiin. Sitä kautta vauhdin puolella on varaa ottaa lisää. Hyppyä on vain pakko hakea lyhyemmän vauhdin kautta, jos se ei pidemmällä vauhdilla nouse, Pulli selittää.

Ex-kollega iskussa

Pituushypyn ohella Pullilla oli potentiaalia myös kolmiloikkaan. Miehelle loukkaantumisherkän lajin jättämisestä ei ole tullut kaihoisa olo.

– Ei sitä sillä lailla ole tullut mietittyä. Se on ollut minulle aika loukkaantumisherkkä laji, joten päätös oli aika helppo, pituushyppääjä miettii.

Viime vuonna kolmiloikan SE:n tehnyt Simo Lipsanen on Pullille tuttu kilpakumppani. Kolme vuotta sitten molemmat olivat mukana alle 23-vuotiaiden EM-kisojen kolmiloikassa.

– Onhan se toiminut hyvä buustina itselle. On nähnyt, että suomalaisesta pituus/loikkaperheestä voi ponnistaa huipulle.