Suomella on ollut kaksi selvää menestyslajia nuorten MM-kisoissa – Nyt haetaan historiallisia mitaleja

Huom. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisurheilun Nuorten MM-kisoja (U20). Mikäli etsit Hiihdon nuorten MM-kilpailuita, katso lisää täältä: Nuorten Hiihdon MM-kisat.

Näiden lajien lisäksi maailmanmestaruutta on juhlittu vain 110 metrin aidoissa ja moukarissa. Toistaiseksi ainoan juoksukullan ja ainoan pikajuoksumitalin on tuonut Antti Haapakoski vuonna 1990. Olli-Pekka Karjalainen puolestaan hankki Suomelle ensimmäisen ja edelleen ainoan moukarimestaruuden vuonna 1998.

Suomen mitalit alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa

• Keihäs 4-3-2
• 10-ottelu 2-1-3
• Moukari 1-1-2
• 110m aidat 1-0-0
• 7-ottelu 0-2-1
• Pituus 0-1-1
• Korkeus 0-1-1
• Kuula 0-0-2
• Seiväs 0-0-1
• 3000m esteet 0-0-1
• Kiekko 0-0-1

Ennen Tampereen kisoja Suomen mitalikeskiarvo on tasan kaksi mitalia kisoja kohden. Suurin osa mitaleista on kuitenkin tullut viime vuosituhannella – 2000-luvun yhdeksistä kisoista on saavutettu vain kahdeksan mitalia. Näistä peräti kolme saatiin kuitenkin Puolan Bydgoszczissa vuonna 2016.

2000-luvun parasta tulosta edelsivät kahdet mitalittomat kilpailut, ja tällä vuosituhannella suomalaiset ovat jääneet peräti neljästi ilman kotiin tuomisia.

1900-luvulla mitaleja saatiin kaikista kilpailuista. Vuodesta 1986 alkaen järjestetyt kyseisen ikäluokan MM-kisat olivat suomalaisittain menestyksekkäimpiä 1990-luvulla. Vuonna 1994 sinivalkoiset kahmivat peräti seitsemän mitalia, ja vuosina 1990 ja 1998 saaliina oli viisi mitalia.

Tampereelta haetaan historiallisia mitaleja

Kotikisoihin valmistautuvalla Suomen joukkueella on lähtökohtaisesti useita mitalikandidaatteja, mutta edes yhden mitalin saaminen vaatii huippuonnistumista, sillä taso on lähes poikkeuksetta äärimmäisen kova.

Näistä potentiaalisista menestyjistä kahdella on mahdollisuus tehdä historiaa. Aitajuoksija Viivi Lehikoinen metsästää paitsi ensimmäistä suomalaismitalia pitkissä aidoissa myös ensimmäistä suomalaisen naisjuoksijan mitalia alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa.

Äärimmäisen kilpaillulle 100 metrin pikapyrähdykselle tähtäävästä Samuel Purolasta voi puolestaan tulla ensimmäinen sileällä juoksumatkalla mitalin saanut suomalainen.

Seiväspaikalla Saga Andersson puolestaan pyrkii käynnistämään Suomen mitaliputken kyseisessä lajissa. Wilma Murto nappasi nimittäin kaksi vuotta sitten lajin ensimmäisen suomalaismitalin nuorten MM-tasolla.

Myöskään kiekonheitosta ei mitaleja ole vielä yhtä enempää. Ikäluokan tilastoissa kahdeksantena oleva Helena Leveelahti yrittää venyä kiekkoringissä uransa parhaimpaan ja tuoda Timo Sinervon vuonna 1994 saavuttamalle pronssimitalille seuraa.

Runsaista mitalimääristä huolimatta keihäs ja ottelut eivät ole kuuluneet enää viime vuosina Suomen menestyslajeihin. Edellinen ottelumitali on Mikko Halvarin saavuttama pronssi vuodelta 2002. Suomella on Tampereella edustaja sekä kymmen- että seitsenottelussa, mutta Juuso Toivoselta ja Sanni Pajasmaalta vaaditaan tuntuvia ennätysparannuksia, mikäli he meinaavat nostaa Suomen jälleen mitalikantaan moniotteluissa.

Keihäässä Ari Mannio taas palautti Suomen mitalikantaan kymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 2006. Sanni Utriainen puolestaan nappasi ensimmäisen keihäskullan 16 vuoteen Kanadan Monctonissa vuonna 2010. Kauden tilastoissa kolmantena oleva Teemu Narvi yrittää nyt estää uuden kymmenen vuoden kirouksen synnyn.

Moni nuorisotähti himmenee aikuisiällä

Suomalaisen yleisurheilun ainainen huolenaihe tuntuu olevan nuorten lahjakkuuksien vieminen maailman huipulle. Tämä näkyy myös alle 20-vuotiaissa menestystä niittäneiden aikuisiän saldoissa – vain neljällä suomalaisurheilijalla on mitali sekä nuorten MM-kisoista että aikuisten arvokisoista.

Keihäänheittäjä Aki Parviainen on toistaiseksi ainoa, jolla on myös MM-mitali aikuisten sarjoista. Parviaisen ainutlaatuisuutta korostaa myös se, että hän on kyennyt voittamaan sekä juniorien että yleisen sarjan maailmanmestaruuden.

Olli-Pekka Karjalainen, Ari Mannio ja Heli Koivula ovat puolestaan palanneet EM-kisoista mitalin kanssa. Koivula tosin nappasi nuorten MM-mitalin pituudesta, kun taas aikuisten sarjoissa arvometallia irtosi kolmiloikasta.

Karjalaisen ja Koivulan lisäksi MM- tai olympiatasolla pistesijalle ovat yltäneet ainoastaan kuulantyöntäjä Ville Tiisanoja sekä ensimmäisissä nuorten MM-kisoissa kymmenottelun maailmanmestaruuden voittanut Petri Keskitalo.

EM-tasolla pistesijoille ovat yltäneet lisäksi pika-aituri Antti Haapakoski, keihäänheittäjät Taina Ojaniemi (os. Uppa) ja Matti Närhi, moukarinheittäjä Sini Latvala (os. Pöyry), kymmenottelija Jaakko Ojaniemi sekä viimeisimpänä Wilma Murto.

Kaiken kaikkiaan 18 mitalistia on ollut vähintään mukana MM- tai olympiatasolla, heistä kolme tosin vain hallikisoissa tai maastojuoksuissa. Kun mukaan lasketaan vielä yksinomaan EM-tasolla kilpailleet, voidaan todeta, että viisi nuorten MM-mitalistia ei selviytynyt urallaan lainkaan aikuisten arvokisoihin.

Myöskään edelliskisoista moukaripronssia napanneet Aleksi Jaakkola ja Suvi Koskinen eivät ainakaan vielä ole arvokisoihin selviytyneet. He ja muut aktiiviurheilijat voivat siis kohentaa tätä tilastoa omalta osaltaan, tulevista mitalisteista puhumattakaan.