Tähti kiilasi legendagalleriaan – keihäänheittäjillä hulppea historia Vuoden urheilija -äänestyksessä

Leo-Pekka Tähti saavutti neljännen kerran peräkkäin pyörätuolikelauksen T54-luokan 100 metrin paralympiakullan syyskuussa Riossa. Porilainen ratakelaajatähti keräsi äänestyksessä 5 017 pistettä ja 334 ykkössijaa.

• Katso myös: Yleisurheilu on ollut tilastojen valossa menestynein laji - Etusuora keräsi kokoon kaikki Vuoden urheilija -valinnat vuodesta 1947 saakka!

Toiseksi äänestyksessä sijoittui tennispelaaja Henri Kontinen 4 537 pisteellä ja 131 ykkössijalla ja kolmanneksi nyrkkeilijä Mira Potkonen (3 890 pistettä ja 32 ykkössijaa).

Ruuskanen Tähden jälkeen seuraava yleisurheilija

Yleisurheilijoista Leo-Pekka Tähden lisäksi ääniä saivat yleisurheilun EM-kisojen pronssimitalisti Antti Ruuskanen (10. sija, 833 ääntä, 1 ykkössija), paralympialaisissa pronssimitalin kelannut Henry Manni (25. sija, 163 ääntä), paralympialaisissa keihäshopeaa saavuttanut Marjaana Heikkinen (43. sija, 50 ääntä), 400 metrin aidoissa SE-ajan kellottanut EM-nelonen Oskari Mörö (jaettu 53. sija, 21 ääntä) sekä 100 metrin aitojen SE-ajan juossut Nooralotta Neziri (jaettu 66. sija, 11 ääntä, 1 ykkössija).

Leo-Pekka Tähti on nyt yltänyt äänestyksessä kuudesti kymmenen parhaan joukkoon. Useimmin TOP10:ssä Vuoden urheilijan historiassa on nähty kahdeksan kertaa temppuun pystyneet Veikko Hakulinen, Jari Kurri, Jani Sievinen ja Tero Pitkämäki.

Seitsemän kertaa kymppikärkeen ovat kiilanneet miesten jääkiekkomaajoukkue, Teemu Selänne, Matti Nykänen ja Pertti Karppinen.

Tähti nousi kuudennella TOP10-sijoituksellaan usean urheilulegendan rinnalle: myös Juha Kankkunen, Jari Litmanen, Heikki Hasu, Eero Mäntyranta, Marja-Liisa Kirvesniemi, Jarkko Nieminen ja Seppo Räty sijoittuivat kuusi kertaa äänestyksen TOP10-sijoille.

Keihäänheittäjä ollut kymppikärjessä yli 60 prosentissa äänestyksistä

Yleisurheilijat ovat jääneet kokonaan ilman TOP10-sijoitusta Vuoden urheilija –äänestyksen historiassa vain vuosina 1967, 1985, 1989 ja 2003. Yleisurheilun osalta hulppeinta aikaa on ollut Rooman EM-kisavuosi 1974, jolloin kymmenen parhaan joukossa oli kuusi yleisurheilijaa, sekä sitä edeltänyt 1973, jolloin TOP10-listalle kiilasi viisi urheilumuodon edustajaa.

Pyörätuolikelaajista Tähden ohella kymmenen parhaan joukkoon on sijoittunut Amanda Kotaja, joka oli viime vuoden äänestyksessä seitsemäs.

Keihäänheittäjät ovat jääneet ilman TOP10-sijoitusta äänestyksen historiassa 26 kertaa (1947, 1955, 1956, 1958, 1959, 1960, 1962, 1966, 1967, 1972, 1975, 1977, 1978, 1980, 1985, 1986, 1989, 1995, 1997, 1998, 2000, 2002, 2003, 2004, 2009, 2011). Kun äänestys on järjestetty 70 kertaa, on niistä 63 prosentissa siis saatu keihäänheittäjä TOP10:een.

Keihäänheiton arvokisamitalin saavuttaneista urheilijoista ulos kymmenen parhaan joukosta kyseisenä vuonna ovat jääneet vain Mikaela Ingberg kolmesti (yleisurheilun MM-kisojen pronssi 1995, EM-pronssi 1998 ja EM-pronssi 2002) sekä Ari Mannio (EM-pronssi 2012). Kaisa Parviaisen olympiahopeavuonna 1948 ei äänestyksessä sääntöjen mukaan saanut äänestää naisurheilijaa.

Arvokisavuonna ilman arvokisamitalia jääneistä keihäänheittäjistä ovat kiilanneet kymppikärkeen Jorma Kinnunen (ME-miehenä ja EM-kymppinä toinen 1969), Hannu Siitonen (EM-nelosena yhdeksäs 1971), Tiina Lillak (ME-naisena ja EM-nelosena kuudes 1982) ja Tero Pitkämäki (MM-nelosena kuudes 2005).

Pitkämäki sisään ja Bryggare ulos kymppikärjestä EM-pronsseilla

Jo mainittujen keihäänheittäjien lisäksi seuraavat yleisurheilijat ovat päässeet äänestyksen TOP10-sijoille ilman henkilökohtaista ulkoratojen arvokisamitalia kyseisenä vuonna: Olavi Rinteenpää (esteiden olympianelosena kymmenes 1952), Olavi Vuorisalo (1500 metrin EM-vitosena seitsemäs 1958), Jussi Rintamäki (400 m:n aitojen olympiavitosena kymmenes 1960), Rainer Stenius (pituuden SE-miehenä ja EM-vitosena neljäs 1966), Jouko Kuha (olympialaisissa kilpailemattomana ME-miehenä viides 1968), Markku Kukkoaho (400 metrin EM-nelosena neljäs 1971) sekä Jukka Keskisalo (esteiden SE-miehenä ja MM-kasina kuudes 2009).

Henkilökohtaisen ulkoratojen EM-pronssin saavuttaneista urheilijoista TOP10:een ovat päässeet Ossi Mildh (seitsemäs 1954), Pentti Eskola (seitsemäs 1962), Markku Taskinen (kahdeksas 1974), Jorma Härkönen (yhdeksäs 1982), Tero Pitkämäki (yhdeksäs 2010 ja kymmenes 2014), Soini Nikkinen (kymmenes 1954) ja Mona-Lisa Pursiainen (kymmenes 1974).

Mikaela Ingberg on ainoa yleisurheilun olympia- tai MM-mitalisti, joka on jäänyt mitalivuonnaan ilman TOP10-sijaa Vuoden urheilija –äänestyksessä.

Henkilökohtaisten lajien EM-hopeamitaleilla ulos kymppikärjestä ovat ajautuneet Valto Olenius (seiväs 1950), Valle Rautio (kolmiloikka 1950), Olavi Rinteenpää (esteet 1954), Torbjörn Lassenius (10-ottelu 1954), Markku Tuokko (kiekko 1978) ja Olli-Pekka Karjalainen (moukari 2006).

Ingbergin ja Mannion ohella EM-pronssilla ilman TOP10-sijoitusta jääneet yleisurheilijat ovat olleet Väinö Koskela (10 000 m 1950), Erik Blomster (esteet 1950), Jukka Piironen (seiväs 1950 & 1954), Olli Partanen (kiekko 1950), Maire Österdahl (pituus 1950), Kauko Nyström (seiväs 1954), Lasse Viren (5000 m 1974), Pirkko Helenius (pituus 1974), Arto Bryggare 110 m:n aidat 1978 ja 1982), Ismo Toukonen (esteet 1978), Rauli Pudas (seiväs 1978) ja Martti Vainio (10 000 m 1982).