Kaisa Mäkäräinen - Ampumahiihtäjä

Kaisa Mäkäräinen (s. 1983) aloitti uransa maastohiihtäjänä. Koska maastohiihto alkoi kuitenkin lajina kehittyä 2000-luvun alussa suuntaan, joka ei Mäkäräistä miellyttänyt, päätti hän vaihtaa päälajikseen ampumahiihdon. Mäkäräinen debytoi ampumahiihdon maailmancupissa kaudella 2004/2005 ja nousi vuosi vuodelta lähemmäs maailman kärkeä tehden suuren läpimurtonsa kaudella 2010/2011, jolloin hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun sekä takaa-ajon maailmanmestaruuden.

Mäkäräinen on kotoisin Ristijärveltä ja edustaa seuratasolla Kontiolahden Urheilijoita. Mäkäräisen valmentajana toimii Jarmo Punkkinen.

Mäkäräinen on saavuttanut urallaan kolme maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa sekä yhden maailmanmestaruuden. Tämän lisäksi hän on saavuttanut arvokisoissa yhden hopean sekä neljä pronssia. Olympialaisissa Mäkäräinen on sijoittunut parhaimmillaan kuudenneksi. Lisäksi Mäkäräinen on voittanut maastohiihdon puolella kaksi Suomen mestaruutta ja edusti Suomen maastohiihdon MM-kisoissa vuonna 2013 Italian Val di Fiemmessä.

Ampumahiihtouran alku ja nousu kohti kärkisijoja

Mäkäräinen debytoi ampumahiihdon maailmancupissa kaudella 2004/2005, kun hänet valittiin Itävallan Hochfilzenissä järjestettyihin ampumahiihdon MM-kilpailuihin. Noissa kisoissa kokematon Mäkäräinen ei vielä mainittaviin suorituksiin yltänyt, sillä pikakilpailussa suomalaisen loppusijoitus oli 79:s ja normaalimatkalla 49:s. Sakkoja pikakisassa kertyi viisi ja normaalimatkalla kuusi.

Jo seuraavalla kaudella Mäkäräinen otti kuitenkin suuren kehitysaskeleen kohti maailman kärkeä. Kauden 2005/2006 toisena viikonloppuna edellisen kauden MM-maisemissa Hochfilzenissä Mäkäräinen nimittäin saavutti uransa ensimmäiset maailmancup-pisteet sijoittuen pikakilpailussa sijalle 29. Tuo pistesija ei jäänyt yksittäiseksi näytöksi, vaan yhteensä Mäkäräinen saavutti kauden aikana viisi pistesijaa, sijoittuen parhaimmillaan sijalle 23 Ruhpoldingin pikakilpailussa. Tasonnostosta huolimatta Mäkäräistä ei kuitenkaan valittu Torinon olympialaisiin, mikä aiheutti tuolloin pientä ihmetystä.



Juuri ennen Anterselvan MM-kisoja Mäkäräinen saavutti Slovenian Pokljukassa uransa ensimmäisen top10-sijoituksen ollen yhteislähtökilpailun lopputuloksissa seitsemäs. MM-kisoissa Mäkäräinen jatkoi siitä, mihin Pokljukassa hän oli jäänyt, sillä hänen nimensä löytyi kymmenen parhaan joukosta peräti kahdesti: normaalimatkalla suomalainen oli kahdseksas ja kisat päättäneessä yhteislähdössä seitsemäs. Kauden loppupuolella Oslossa Mäkäräinen onnistui vielä kerran sijoittuen kymmenenneksi uransa toisella nolla-ammunnalla.

Ensimmäiset palkintosijat maailmancupissa

Mäkäräisen tasainen kehitys kohti huippua jatkui kaudella 2007/2008. Jo kauden toisessa kilpailussa kotikisoissa Kontiolahdella Mäkäräinen saavutti uransa parhaan sijoituksen sijoittuen pikakilpailussa kuudenneksi. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin suomalaisampumahiihtäjä juhlikin jo uransa ensimmäistä palkintosijaa, kun Pokljukan pikakilpailun lopputuloksissa Mäkäräinen oli toinen. Kauden aikana Mäkäräinen saavutti myös toisen palkintosijan sijoittuen kolmanneksi Ruhpoldingin takaa-ajossa. Kokonaisuutena kausi oli Mäkäräisen uran tasaisin ja maailmancupin kokonaispisteissä suomalainen oli 13:s.

Kausi 2008/2009 alkoi Mäkäräiseltä vaatimattomasti, kun hänen sijoituksensa viidessä ensimmäisessä kilpailussa olivat välillä 34–49. Tämän jälkeen suomalainen löysi kuitenkin vireensä ja alkoi takoa tasaista jälkeä sijoittuen sijoille 4–19 kahdeksassa kisassa peräkkäin.

Kauden ensimmäistä palkintosijaa hän sai lopulta juhlia Italian Anterselvassa, jossa Mäkäräinen sijoittui toiseksi takaa-ajossa. Tässä kilpailussa Mäkäräinen oli myös lähellä uransa ensimmäistä voittoa, sillä hän johti kilpailua vielä stadionille saavuttaessa, mutta parisataa metriä ennen maalia nykyisin Etelä-Koreaa edustava venäläinen Anna Frolina saavutti Mäkäräisen ja ohitti tämän. Heti seuraavana päivänä Mäkäräinen saavutti kauden toisen palkintosijansa sijoittuen myös yhteislähtökilpailun kakkoseksi.


PyeongChangissa järjestetyissä MM-kisoissa Mäkäräinen oli lähellä saavuttaa uransa ensimmäisen arvokisamitalin. Erinomaisesti tuulisissa oloissa ampunut Mäkäräinen nousi takaa-ajossa sijalta 23 neljänneksi. Viimeisellä lenkillä Mäkäräinen jopa saavutti kolmantena ollutta Venäjän Olga Zaitsevaa, mutta loppumatkasta venäläinen pystyi lopulta tekemään ratkaisevan eron suomalaiseen.

Mäkäräisen kehityskaari taantui olympiakaudella 2009/2010, vaikka kausi alkoikin suomalaiselta erinomaisesti. Heti kauden toisessa kilpailussa Östersundin pikakilpailussa Mäkäräinen sijoittui kolmanneksi ampuen nollat. Tämän jälkeen Mäkäräisen vire kuitenkin katosi ja hän sijoittui koko loppukauden aikana vain kerran kymmenen parhaan joukkoon. Erityisen surullisesti Mäkäräiseltä sujuivat Vancouverin olympialaiset, joissa hän saavutti kolmessa startissa sijat 58, 44 ja 45. Epäonnistuneen kauden jälkeen Mäkäräinen harkitsi vakavasti jopa uransa lopettamista.

Läpimurto maailman huipulle

Mäkäräinen päätti kuitenkin jatkaa uraansa ja kausi 2010/2011 jäikin historiaan suomalaisampumahiihtäjän läpimurtokautena maailman ampumahiihtoeliittiin. Heti kauden toisessa kilpailussa Mäkäräinen saavutti uransa ensimmäisen maailmancup-voiton, kun hän ampui virheittä ja hiihti nopeinta vauhtia Östersundin pikakilpailussa.

Voittotahti jatkui heti seuraavassa kilpailussa, kun Mäkäräinen ampui takaa-ajossa uransa ensimmäisen neljän ammunnan nollakisan maailmancupissa ja voitti kilpailun lähes puolentoista minuutin erolla. Näiden voittojen jälkeen Mäkäräinen puki ensimmäistä kertaa päällensä maailmancupin johtajan keltaisen liivin.


Kausi jatkui Mäkäräiseltä vahvasti ja Hanti-Mansiskissa järjestettyjen MM-kisojen alkaessa Mäkäräinen oli edelleen tiukasti mukana taistelussa maailmancupin kokonaisvoitosta. MM-kisoissa Mäkäräisen vire jatkui, sillä pikakilpailun nolla-ammunta toi hänelle uran ensimmäisen arvokisamitalin, kun hän sijoittui hopealle häviten 12,2 sekuntia kultaa voittaneelle Saksan Magdalena Neunerille.

Takaa-ajokilpailuun Mäkäräinen lähti siis erinomaisista iskuasemista. Kilpailun alkuvaiheessa sekä Mäkäräinen että Neuner ampuivat nollia, mutta suomalaisen ero kärkeen kasvoi koko ajan pikkuhiljaa, koska Neuner piti ladulla kovempaa vauhtia. Viimeiselle ampumapaikalle saksalainen saapui n. 40 sekunnin johdossa ja hänellä oli varaa jopa yhteen ohilaukaukseen. Saksalainen kuitenkin ampui ohi ensimmäisen ja viimeisen laukauksensa ja joutui kahdelle sakkokierrokselle.

Saksalaisen poistuttua kohti sakkolenkkiä saapui Mäkäräinen ampumapaikalle. Mahdollisuus kultataistoon oli olemassa, mutta se vaati virheetöntä ampumasuoritusta. Suomalaisurheilija tekikin ampumapaikalla loistotyötä ja pudotti hyvään tahtiin alas kaikki viisi taulua. Viimeiselle hiihtolenkille läpi kilpailun virheettä ampunut suomalainen pääsi 8 sekuntia ennen Neuneria.

Viimeisellä hiihtolenkillä Mäkäräinen piti hurjaa vauhtia, eikä Neunerilla ollut enää voimia vastata suomalaisen tahtiin. Maalisuoralla Mäkäräisellä oli aikaa jopa juhlia ja tulla maaliin Suomen lipun kanssa. Eroa hopealle jääneeseen saksalaiseen oli maalissa 21,6 sekuntia ja Mäkäräinen kruunattiin ensimmäisenä suomalaisnaisena ampumahiihdon maailmanmestariksi.

Mäkäräisen loistelias läpimurtokausi sai lopullisen kruununsa kauden päätteeksi Norjan Holmenkollenilla. Kauden päättäneessä yhteislähtökilpailussa Mäkäräinen tuli maaliin sijalla 15, mutta tämä suoritus riitti varmistamaan hänelle maailmancupin kokonaiskilpailun voiton. Loppupisteissä Mäkäräinen oli lopulta 33 pistettä toiseksi sijoittunutta Saksan Andrea Henkeliä edellä.

Paluu kokonaiskilpailun valtiattareksi

Läpimurtonsa jälkeen Mäkäräinen vakiinnutti tasonsa ampumahiihdon maailmancupin huipulla seuraavien kausien aikana. Kaudet 2011/2012 ja 2012/2013 eivät olleet aivan vastaavaa ilotulitusta, kuin kokonaisvoittoon päättynyt kausi 2010/2011, mutta Mäkäräinen oli kuitenkin näiden kausien aikana vakituinen vieras palkintokorokkeella ja saavutti myös kaksi maailmancup-voittoa sekä MM-pronssia yhteislähdössä vuonna 2012 Ruhpoldingissa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa suomalainen sijoittui näinä kausina sijoille neljä ja viisi.

Olympiakausi 2013/2014 alkoi Mäkäräiseltä vaisusti. Ammuntansa kanssa tuskaillut suomalainen saavutti neljässä ensimmäisessä kilpailussa sijat 45, 19, 16 ja 14. Tämän jälkeen hän kuitenkin palasi tasolleen sijoittuen toiseksi Le Grand Bornandin pikakisassa. Vuodenvaihteen jälkeen Mäkäräisen tahti kiihtyi entisestään ja hän saavutti tammikuun aikana kolme palkintosijaa. Sotshin olympialaisiin lähdettäessä Mäkäräinen oli noussut maailmancupin kokonaiskilpailussa jo kolmanneksi.

Olympialaisista tuli kuitenkin Mäkäräiselle suuri pettymys, sillä sairasteluista kärsinyt suomalainen ei onnistunut saavuttamaan olympiamitalia. Hän saavutti kuitenkin kisoista kaksi olympiauransa parasta sijoitusta sijoittuen yhteislähdössä kuudenneksi ja normaalimatkalla yhdeksänneksi.

Olympialaisten jälkeen Mäkäräinen löysi kuitenkin uuden huippuvireen. Pokljukan takaa-ajossa päättyi pitkä kuiva kausi, kun Mäkäräinen saavutti ensimmäisen voittonsa kahteen vuoteen. Voittovire jatkui tämän jälkeen Kontiolahdella, jossa suomalainen voitti 3 kilpailua peräkkäin.

Kauden päättäneestä yhteislähtökilpailusta Oslon Holmenkollenilla tuli lopulta trilleri, joka päättyi Kaisa Mäkäräisen kannalta onnellisesti. Seitsemäs sija tuossa kilpailussa tarkoitti, että hän voitti uransa toisen maailmancupin kokonaiskilpailun – vain vaivaisen 4 pisteen erolla Norjan Tora Bergeriin, joka menetti voittomahdollisuutensa ampumalla ensimmäisellä pystypaikalla peräti kolme ohilaukausta.

Kolmas kokonaiscupin voitto ja nousu legendojen joukkoon

Seuraavien kolmen kauden aikana Mäkäräinen oli edelleen yksi maailman kärkiampumahiihtäjistä ja hän saavutti monia maailmancupin osakilpailuvoittoja ja oli mukana taistossa kokonaiscupin voitosta, kuitenkaan siinä aivan onnistumatta. Arvokisoista Mäkäräinen saavutti vuosien 2015–2017 aikana yhteensä kolme MM-pronssia, yhden joka vuosi.

Alkukausi olympiakaudella 2017/2018 oli Mäkäräiseltä tasaisen varmaa, muttei erityisen loistokasta suorittamista. Joulua edeltäneissä kahdeksassa kilpailussa Mäkäräinen saavutti yhden kakkossijan ja sijoittui heikoimmillaan sijalle 14. Tasaisten otteiden ansiosta hän oli joulutauolle siirryttäessä maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmantena, 21 pistettä johtavaa Slovakian Anastasija Kuzminaa perässä.

Joulun jälkeen Mäkäräinen oli erinomaisessa vireessä saavuttaen tammikuussa järjestetyissä kisoissa yhteensä neljä palkintosijaa, kirkkaimpana kruununa yhteislähtökilpailun voitto Ruhpoldingissa. PyeongChangin olympialaisiin lähdettäessä Mäkäräinen oli noussut maailmancupin kokonaiskilpailun kärkeen 18 pisteen erolla Kuzminaan.


Kuten neljä vuotta aiemmin Sotshissa, myös Korean olympialaisista tuli Mäkäräiselle traumaattinen kokemus. Hän oli jälleen sairastellut ennen kisoja, eikä hän ollut ladulla parhaassa terässään. Kun kaiken lisäksi suomalaisen ammunta tökki pahasti tuulisissa oloissa, jäi Mäkäräisen parhaaksi henkilökohtaiseksi suoritukseksi yhteislähdön kymmenes sija. Sekaviestissä Suomen joukkue tosin oli yllättäen kuudes.

Olympiapettymys oli kuitenkin mahdollista kuitata kokonaiskilpailun voitolla. Tilanne vaikuttikin varsin hyvältä Kontiolahden kisojen jälkeen, sillä Kuzminan hakiessa parasta virettään Mäkäräinen pystyi kasvattamaan kotikisojen sijoilla kymmenen ja neljä eron slovakialaiseen 53 pisteeseen.

Seuraava viikonloppu Oslossa oli kuitenkin Mäkäräiselle painajaismainen. Kahdesta kilpailusta tuloksena olivat vaatimattomat sijoitukset 40 ja 22. Kun samaan aikaan Kuzmina sijoittui sijoille 1 ja 2, maailmancupin kokonaisvoitto näytti karanneen saavuttamattomiin.

Toivottamalta vaikuttanut tilanne kuitenkin kääntyi kauden finaaliviikonloppuna Venäjän Tjumenissa. Mäkäräinen aloitti viikonlopun pikakilpailun kakkossijalla ja jatkoi mainioita otteitaan ottamalla takaa-ajossa kauden toisen voittonsa. Kuzminan jäädessä sijoille 12 ja kuusi jäi kokonaiskilpailun ratkaisu kauden päättävään yhteislähtökilpailuun.

Kauden viimeiseen kilpailuun lähdettäessä Kuzmina oli kokonaispisteissä viisi pistettä Mäkäräistä edellä. Kilpailun alussa Kuzmina ja Mäkäräinen kulkivat suunnilleen samaa tahtia, mutta kolmannella ampumapaikalla kokonaisvoitto vaikutti karkaavan Mäkäräiseltä, kun suomalainen ampui kaksi sakkokierrosta.

Viimeisellä ampumapaikalla slovakialaisella oli mahdollisuus varmistaa kokonaiscupin voitto, mutta hän ampui viimeisen laukauksen ohi. Tämän jälkeen Mäkäräinen tuli ampumapaikalle ja suoritti viimeisen ammunnan virheittä. Viimeiselle lenkille kokonaisvoitosta kamppailleet urheilijat lähtivät peräkkäin sijoilla 8 ja 9, Kuzminan ollessa vielä hieman edellä.


Viimeisellä lenkillä alkoi Mäkäräisen hurja takaa-ajo, jossa hän poimi edestään yhden urheilijan kerrallaan, kun taas Kuzmina oli selvästi jo väsynyt. Lopulta ladulla kaikkensa antanut Mäkäräinen ylitti maaliviivan kuudentena, kun taas voipunut Kuzmina oli maalissa vasta 11:s. Tämä tarkoitti sitä, että Mäkäräinen nousi lopulta maailmancupin kokonaisvoittoon kolmen pisteen erolla Kuzminaan.

Mäkäräisen lisäksi naisampumahiihtäjistä kolmeen maailmancupin kokonaisvoittoon ovat pystyneet ainoastaan Ruotsin Magdalena Forsberg sekä Saksan Neuner. Maailmancupin osakilpailuvoittoa Mäkäräinen on juhlinut tähän mennessä 26 kertaa ja palkintokorokkeelle hän on maailmancupin kilpailuissa noussut peräti 84 kertaa.

Katso tunnin video kauden 2017/2018 dramaattisesta päätöskisasta:

Kaisan Mäkäräisen saavutukset pähkinänkuoressa

Mäkäräinen on voittanut urallaan kaikkiaan kuusi MM-mitalia: yhden kultaisen, yhden hopeisen ja neljä pronssista. Toistaiseksi viimeisen arvokisamitali irtosi vuoden 2017 Hochfilzenin MM-kisojen yhteislähtökisasta. Kultaa Mäkäräinen voitti vuonna 2011 Hanty-Mansiskin MM-kisojen takaa-ajokisassa.

Maailmancupin kokonaiskilpailun Mäkäräinen on voittanut kolme kertaa kausina 2010/2011, 2013/2014 ja 2017/2018. Yhteensä Mäkäräinen on saavuttanut maailmancupissa 26 voittoa ja 84 palkintosijaa. Palkintosijojen määrässä hän on kaikkien aikojen listalla toisena ja voittojen määrässä kuudentena.

Kaisa Mäkäräinen maailmancupissa

• Kolme kokonaiskilpailun voittoa
• 26 osakilpailuvoittoa
• 84 palkintosijaa
• Yhdeksän kertaa peräkkäin kokonaiscupissa seitsemän parhaan joukossa (2010-2019)

Kaisa Mäkäräinen sosiaalisessa mediassa

Twitter: @kmakarainen
Facebook: @KaisaMakarainen
Instagram: @kaisamakarainen

Lue myös:

• Kaisa Mäkäräinen nousi kaikkien aikojen kakkoseksi palkintopallisijoituksissa - edellä enää Magdalena Forsberg