Yhdestä kuuluisimmasta 1500 metrin kisasta puoli vuosisataa

Tansanialainen Filbert Bayi johti paukusta maaliin ja kilautti uuden maailmanennätyksen 3.32,16. Takana tulleeetkin ravasivat kasapäin ennätyksiä ja mylläsivät kaikkien aikojen tilaston uusiksi.

Pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin sen arktisella alueella sivakoitiin pitkin hohtavia hankia 2. helmikuuta 1974. Samoihin aikoihin kyyristyi joukko 1970-luvun alun parhaita keskimatkojen juoksijoita 1500 metrin lähtöviivalle Uuden-Seelannin Christchurchissa, eteläisen pallonpuoliskon kesässä.

Heihin kuuluivat muun muassa:

• Filbert Bayi, Tansania. 20-vuotias mystinen maalaispoika, joka oli edellisellä kaudella tunkeutunut kansainväliselle huipulle ja voittanut useita kutsukisoja kovavauhtisilla soolojuoksuillaan. Hän turvautui erikoiseen taktiikkaansa, koska tuli tuupituksi Münchenin kisoissa. Kärjessä saisi remeltää rauhassa.
• (Sir) John Walker, Uusi-Seelanti. Isäntämaan nouseva kyky, joka piti vielä kisojen aikaan itseään enemmän 800 metrin juoksijana.
• Ben Jipcho, Kenia. Vuoden 1973 parhaaksi yleisurheilijaksi valittu Suomen ystävä, joka oli kipaissut esteiden maailmanennätyksen 8.13,91 Helsingin Maailmankisoissa.
• Rod Dixon, Uusi-Seelanti. Münchenin olympiakisojen pronssimies eurooppalaisella maililla.
• Graham Crouch, Australia, Suomessakin kilpaillut luotettava maileri.
• Mike Boit, Kenia. Münchenin 800 metrin pronssimies ja 1500 metrin nelonen.
• (Sir) Brendan Foster, Britannia. Münchenin 1500 metrin vitonen ja Euroopan cupin 5000 metrin voittaja edelliseltä syksyltä.
• Suleiman Nyambui, Tansania. Bayin maanmies ja ikätoveri, joka kisaili kuusi vuotta myöhemmin Kaarlo Maaningan kanssa Moskovan olympiakisojen 5000 metrin mitaleista.

Maailmanennätyskyytiä

Bayi hyökkäsi tapojensa mukaisesti paukusta kärkeen ja alkoi kiskoa eroa muihin. 400 metrin paalulla naksahti väliaika 54,9, joka ennakoi kuuluisalla tasaisen vauhdin taulukolla loppuaikaa 3.26. Ero pääjoukkoon venyi ja oli suurimmillaan 800 metrin krouvissa. Bayille napattiin väliaika 1.52,2, joka oli 3.30:n vauhtia. Pääjoukko Dixonin, Walkerin ja Jipchon johdolla puksutti kahden sekunnin päässä. Tästä eteenpäin Bayin etumatka alkoi kutistua sentti sentiltä.

Viimeisen ringin alkaessa ryhdyttiin pääjoukossa iskemään tosimielellä virsua toisen eteen, vaikka naamoista näki, että koville ottaa. Bayi johti 300 metriä ennen maalia enää 1,3 sekunnin turvin. Walker lähti rypistämään viimeisessä kaarteessa ja iski kolmen metrin päähän karkulaisesta loppupitkän avautuessa. Tansanialainen oli kuitenkin nohevuuksissaan säästänyt vielä voimanrippeitä loppusuoralle. Hän takoi päässään “catch me if you can” ja nykäisi viimeisen vaihteen pykälään. Vaikka Walker porhalsi kisan nopeimman viimeisen kierroksen (54,4, Bayi 55,4), ehti tuulenhalkaisija maaliin pari metriä edellä. Bayi pysäytti aikaraudan uuteen maailmanennätykseen 3.32,16. Walker kihautti uransa toiseksi nopeimman ajan ja maansa ennätyksen 3.32,52 eli hänkin pyyhälsi alle Jim Ryunin entisen maailmanrekordin (3.33,1). Jipcho rymisteli kolmanneksi Kenian ennätyksellä 3.33,16.

Virénin taktiikka

Filbert Bayin juoksusuunnitelmassa oli aineksia siitä taktiikasta, jota Lasse Virén sovelsi Montrealin olympiakisojen 5000 metrillä. Tansanian maalaispoika laski sen varaan, että pystyy päästelemään rennosti tasaista vauhtia, kun juoksee yksin kärjessä. Takaa-ajava poppoo taas haaskaisi voimiaan ei vain karkulaisen tavoitteluun vaan myös kamppailuun toinen toisiaan vastaan.

Bayi on haastatteluissa kertonut hyödyntäneensä myös altavastaajan asemaansa. Kansainyhteisökisojen alla kiinnittyi kaikki mediahuomio Uuden-Seelannin omiin poikiin Walkeriin ja Dixoniin. Sikäläinen TV-toimittaja lausui jopa väärin Bayin etunimen.

John Walkerilla oli pääkoppa lujilla ennen kisaa. Hänen valmentajansa, nykyisin jo 101 vuoden ikään ehtinyt Arch Jelley piiskasi suojattiaan henkisesti: “Siitä tulee kova kilpailu. Sinun pitää juosta 3.32 voittaaksesi Bayin.” “Ei onnistu, en minä sellaisiin aikoihin pysty”, vastusteli Walker, jolla oli takana vain kolme 1500 metrin tai mailin kisaa ja ennätys 3.38,0 Helsingissä elokuussa 1973 juostuna.

Walker analysoi Track And Field Newsin haastattelussa vuonna 1974 syitä, miksi Bayi ja moni muu juoksi kisassa uransa parhaan tuloksen. Hänen mukaansa Bayi veti kovaa mutta ei järjettömän kovaa. Hän annosteli vauhtinsa oikein. Pääjoukollakin oli koko ajan realistiset mahdollisuudet tavoittaa karkulainen, kunhan lyötiin klapeja pesään.

Kokematon 1500 metrin menijä Walker aloitti varman päälle. Ensimmäisen ringin täyttyessä hän passaili joukon keskivaiheilla. Sieltä hän hivuttautui vähitellen ylöspäin jäljellä olevien kierrosten vähetessä. Liehuvalettinen kiwi valitteli kisan jälkeen sitä, ettei rohjennut aloittaa hanakammin ja purjehtia aikaisemmin Bayin kantaan. “Juoksu oli helppo. Sen kuin vaan menit ryhmän mukana.”

Uusintaottelut tiukassa

Christchurchin kaksinkamppailun jälkeen Bayin ja Walkerin keskinäiset yhteenotot alkoivat käydä keräilyharvinaisuuksiksi. Kilpakumppanit kohtasivat Helsingin Huippukisoissa kesäkuussa 1974. Tapansa mukaisesti kovaa aloittanut Bayi oli ilmeisesti jo ohittanut kuntohuippunsa, sillä Walker pyyhälsi viimeisellä kierroksella selvään voittoon.

Odotettu uusintaottelu Montrealin olympiakisoissa 1976 kuivui kokoon kaksoisvarmistuksella. Bayi sairastui malariaan, eikä todennäköisesti olisi osallistunut, vaikka Afrikan maiden boikottia ei olisi ollutkaan. Walker paukutteli olympiakultaan 300 metrin dynamiittikirillään.

Bayi luotti vakiotaktiikkaansa myös seuraavissa Brittiläisen kansainyhteisön mestaruuskisoissa Edmontonissa vuonna 1978. Enää ei tassu takonut tartania aivan yhtä tehokkaasti kuin Christchurchissa, joten Britannian Dave Moorcroft pääsi yllättämään viimeisellä suoralla. Välivuotta viettänyt Walker ei osallistunut.

Walkerin vuodet maailman ykkösmailerina alkoivat 1970-luvun lopulla olla takanapäin. Bayi taas sairasteli. Kun vanhat kilpakumppanit kohtasivat viimeinkin Zürichin Weltklassessa vuonna 1980, ei se enää kiinnostanut ihmeemmin yleisöä, koska 1500 metrin valtikka oli siirtynyt Britanniaan. Walker kipaisi lähes huomaamatta kolmanneksi, Bayi uransa ehtoopuolella kuudenneksi.

Monen vuoden jälkeen

Brittiläisen kansainyhteisön mestaruuskisat eivät sanottavammin liikuta suurta yleisöä Suomessa. Niitä ei ole televisioitu kansallisilla kanavilla. Havumetsien maassa on luettu kaukaisista urheilutapahtumista lehdistä. Yleisurheiluhistorian klassikkokisa nähtiin Suomessa vasta monta vuotta myöhemmin 2000-luvulla, jolloin epävirallinen TV-tallenne ilmestyi parin vuoden ajaksi Youtubeen.

Tulokset ja väliaikavertailua

Lähteitä:
In their words: The race that stopped a nation. NZ Herald.
Rowbottom, Michael, Bayi recounts legendary 1974 1500m world record run. WA, 2019.
Scharg, Myles & Bayi, Filbert, Catch Me If You Can: Revolutionizing My Sport, Breaking World Records, and Creating a Legacy for Tanzania. 2022.
Track And Field News, March 1974.