Näkökulma: Jakob Ingebrigtsenin veto ei riittänyt murtamaan Afrikan ylivaltaa hurjassa vitosen finaalissa – vielä tällä kertaa


Afrikkalaiset hyydyttivät norjalaisjuniorin kirin hurjalla matkavauhdilla 5000 metrin loppukilpailussa. Tästä huolimatta Ingebrigtsen venyi parhaaseen eurooppalaissuoritukseen matkalla yli 20 vuoteen.
Veijo Vaakanainen: 01.10.2019 10:03Yleisurheilu
Näkökulma: Jakob Ingebrigtsenin veto ei riittänyt murtamaan Afrikan ylivaltaa hurjassa vitosen finaalissa – vielä tällä kertaa
Kuva: Olavi Kaljunen / Trackpic
Jakob Ingebrigtsen (oik.) metsästää Timanttiliiga-finaalin voittoa 1500 metrillä.
Dohan MM-kisojen miesten 5000 metrillä nähtiin hyvin poikkeuksellinen loppukilpailu edellisiin 2000-luvun arvokisoihin verrattuna. Tällä kertaa matkalla ei juurikaan taktikoitu, vaan kisassa pidettiin etiopialaisten johdolla hurjaa matkavauhtia. Kahden vuoden takaisen mestaruutensa uusineen Muktar Edrisin voittoaika 12.58,85 oli lopulta kovin voittoon vaadittu aika MM-tasolla sitten Pariisin 2003 ja yli 25 sekuntia kovempi kuin kertaakaan aiemmin 2010-luvulla.

5000 metrin voittoaikojen kehitys 2000-luvun MM-finaaleissa.
5000 metrin voittoaikojen kehitys 2000-luvun MM-finaaleissa.


5000 metrin voittoaikojen kehitys 2000-luvun MM-finaaleissa


Afrikkalaisten hurja vauhdinpito oli siis aiempiin MM-finaaleihin peilaten yllättävää. Tällä kertaa se oli kuitenkin heille ainoa vaihtoehto, jos he halusivat säilyttää lajin valtikan itsellään. Aiemmista kerroista poiketen heillä oli nimittäin uusi pelottava vastustaja, 19-vuotias norjalainen superjuniori Jakob Ingebrigtsen. Nuori norjalainen on juossut läpi koko kauden hurjia aikoja 1500 metrillä ja olisikin ollut todennäköistä, että taktiikkajuoksussa hän olisi voittanut afrikkalaiset hurjalla kirillään.

On erittäin poikkeuksellista, että eurooppalaistaustainen juoksija pakottaa 5000 metrin juoksua läpi koko 2000-luvun hallinneet afrikkalaiset tekemään yhteistyötä ja juoksemaan kovaa matkavauhtia, jolla voidaan syödä mailerin loppukiri. Aiempien vuosien tilastoja tarkastellessa voidaan todeta, että eurooppalaisten roolina 5000 metrin arvokisafinaaleissa on ollut olla mukana lähinnä statisteina. 2000-luvulla valkoihoinen eurooppalainen on sijoittunut kahdeksan parhaan joukkoon vain kahdesti ja edellinen eurooppalaismitali (Mo Farah poislukien) on Rooman MM-kisoista vuodelta 1987. Olympialaisissa eurooppalaistaustaisista mitaliin on viimeksi yltänyt Dieter Baumann Barcelonassa 1992.

Jakob Ingebrigtsenkään ei vielä tällä kertaa onnistunut afrikkalaisten ylivaltaa täysin murtamaan. Viides sija ja loppuaika 13.02,93 ovat kuitenkin suorituksia, joita ei voi hehkuttaa liikaa. Edellinen yhtä korkealle MM-vitosen finaalissa sijoittunut eurooppalaistaustainen juoksija on nimittäin Saksan Dieter Baumann, joka oli viides Ateenan MM-kisojen finaalissa vuonna 1997.

Vielä uskomattomamman nuorimman Ingebrigtsenin suorituksesta tekee se, että hän on vitosen juoksijana vielä erittäin kokematon. Eilen nähty finaali oli vasta kahdeksas 5000 metrin kilpailu koko hänen urallaan. Tällä kaudellakin norjalainen oli juossut vain yhden vitosen kilpailun ennen MM-kisoja. Viime vuonna puolestaan norjalainen juoksi matkan ainoastaan nuorten MM-kisoissa Tampereella sekä Berliinin EM-kisoissa.

Tätä taustaa vasten olisikin ollut ehkä kaikkien aikojen suurin sensaatio, jos 19-vuotias norjalainen, joka on vielä vitosen juoksijana täydellinen raakile, olisi pystynyt rutinoituneiden afrikkalaisten joukossa venymään mitaleille. On pikemminkin mietittävä, miten tällaisella taustalla ylipäänsä pystyy olemaan loppusuoralle asti mukana jopa voittotaistelussa.

Tulevaisuutta on toki mahdoton ennustaa, mutta eilisen juoksun perusteella voi hyvinkin veikata, että afrikkalaistaustaisten juoksijoiden ylivalta vitosella sai Dohassa ainoastaan hetken jatkoaikaa. Jatkossa palkintojaon yhteydessä stadionilla raikuu hiihtokisoista tuttu melodia ”Ja, vi elsker dette landet”. Hyvin todennäköisesti jo ensi vuonna Tokion olympialaisissa.