Jatkuuko alkukesän SE-tykitys Kuortaneen juhannusklassikossa?

Kauden 2026 Motonet GP -sarja jatkuu juhannuslauantaina Kuortaneella järjestettävällä perinteikkäällä kilpailulla. Kuortane Games onkin yksi suomalaisen yleisurheilun perinteikkäimmistä tapahtumista, jossa on sen pitkän historian aikana nähty monia ikimuistoisia suorituksia.

Parhaiten Kuortane tunnetaan kovista keihäskisoista. Monet muistavat varmasti esimerkiksi Aki Parviaisen jo legendaarisen SE-heiton 93,09 vuodelta 1999 tai Tero Pitkämäen hirmuisen ennätysrykäisyn 91,53 vuonna 2005.

Myös lajin kansainväliset supertähdet ovat Kuortaneella viihtyneet. Saksan Johannes Vetter kävi vuonna 2021 rikkomassa Parviaisen kenttäennätyksen tuloksella 93,59. Vuonna 1996 ME-mies Jan Zeleznyä varten Kuortaneen kentälle oli puolestaan vedetty historiallisesti 100 metrin viiva siltä varalta, että hän olisi pystynyt parantelemaan kuukautta aiemmin Jenassa kiskaisemaansa edelleen voimassa olevaa maailmanennätystä 98,48.

Mikään ei kuitenkaan ole ikuista ja tänä vuonna miesten keihäästä puuttuu sekä kansainvälinen tähtiloisto että voimakkain kotimainen odotusarvo. Kisassa nähdään itse asiassa ainoastaan kuusi heittäjää ja laji on sijoitettu esilajiksi ennen varsinaisen päätapahtuman alkua. Tällaista olisi ollut vaikea uskoa vielä 10 vuotta sitten, jolloin miesten keihäs oli ainoa laji, joka edes jollakin tavalla onnistui antamaan tekohengitystä syvässä alennustilassa kuolonkorinoissaan kamppailleelle suomalaiselle yleisurheilulle.

Mutta vaikka keihäs ei tällä kertaa saakaan Kuortaneella sille perinteisesti kuulunutta paikkaa kisojen kiinnostavimpana lajina, ovat odotukset ennen kilpailua varsin korkealla. Alkukauden aikana jo useampi Suomen ennätys on pistetty uusiksi ja lauantaina voidaan jälleen nähdä uusia Suomen yleisurheiluhistorian kovimpia tuloksia. Seuraavassa Etusuoran nostot Kuortaneen klassiseen yleisurheilujuhlaan.

Tervo vastaan Kosonen - Joko 78 metrin raja rikkoutuu?

Birminghamin EM-kisoja ajatellen kuumin suomalaiskaksikko esiintyy Kuortaneella naisten moukaripaikalla. EM-kisatilastossa ylivoimaisena kärkikaksikkona keikkuva parivaljakko Krista Tervo - Silja Kosonen ottavat kolmatta kertaa mittaa toisistaan tämän kauden aikana ja toistaiseksi kaksikon keskinäisen kohtaamiset ovat tilanteessa 1-1.

Kahdessa edellisen Suomen hurjan moukarikaksikon kohtaamisessa molempien tulokset ovat olleet päälle 75 metrin. Toukokuun loppupuolella Bergenissä Krista Tervo veti pidemmän korren SE-tuloksella 77,35. Silja Kosonen kepitti puolestaan Tervon vajaata viikkoa myöhemmin Turussa kauden parhaallaan 76,41.

Turun jälkeen Kosonen keskittyi treenaamaan, kun taas Tervo kävi voittamassa Lahdessa hänelle vaatimattomalla tuloksella 72,45. Kun Kosonen on taas mukana viivalla, edellyttää se myös Tervolta paljon terävämpää heittämistä kuin reilu viikko sitten Lahden hiihtostadionilla.

Aina kun Kosonen ja Tervo ovat moukaripaikalla, on annettava voimakas SE-varoitus. Kuortaneen rinki on lisäksi sopinut aiempina vuosina molemmille erinomaisesti, joten lauantaina saatetaan nähdä jopa Suomen moukarihistorian ensimmäinen 78 metrin ylitys.

Jatkuuko Saara Keskitalon SE-tykitys? Millainen on Lotta Haralan vastaus?

Naisten pika-aidoissa ei ole alkukaudesta nähty viime kausilta tuttua tason leveyttä, koska sekä Reetta Hurske että Nooralotta Neziri ovat loukkaantumisten vuoksi sivussa. Mutta vaikka kärki on tällä hetkellä tavallista kapeampi, vaikuttaisi se olevan myös aiempaa terävämpi.

Saara Keskitalon kauden ensimmäiset startit antoivat jo merkkejä siitä, että hän on valmis lohkaisemaan paljonkin pois vanhasta ennätyksestään 12,81. Silti moni saattoi yllättyä siitä, kuinka hän otti Lahdessa Suomen ennätyksen omiin nimiinsä hurjalla finaalijuoksulla, jossa digitaalit pysähtyivät aikaan 12,64.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka Keskitalo on onnistunut puolentoista viikon aikana nollaamaan Lahden superonnistumisen. Onko Kuortaneella vuorossa ulospuhallus vai pystyykö elämänsä vedossa oleva urheilija taas vuolemaan pois sadasosia Suomen ennätyksestään?

Keskitalon vanavedessä lajin SE-tuloksen menettänyt Lotta Harala paineli myös kauden parasta vauhtiaan. Aika 12,78 enteilee sitä, että hän voi hyvinkin haastaa kauden mittaan Keskitaloa hyvinkin tiukasti ja ehkä jopa kaapata Suomen ennätyksen ainakin hetkellisesti takaisin itselleen.

Rikkooko Emilia Kangas Asta Ovaskan lähes 37 vuotta vanhan SE:n?

Naisten kuulantyönnön Suomen ennätys sai olla vuosikymmenien ajan varsin rauhassa, mutta viime kesästä lähtien on vaikuttanut siltä, että Asta Ovaskan Tukholmassa elokuussa 1989 työntämä tulos 18,57 saattaa vihdoin jäädä historiaan. Emilia Kangas pääsi jo viime kesänä 16 sentin päähän Ovaskan työnnöstä ja tämän kauden alun perusteella hän on astetta valmiimpi ottamaan SE-tuloksen omiin nimiinsä kuluvan suven aikana.

Kankaan kauden avaus oli erittäin lupauksia antava 18,29, mutta tämän jälkeen hän ei ole saanut aivan parastaan irti kisatilanteessa. Esimerkiksi Turussa hän oli erittäin pettynyt suorituksiinsa, vaikka puhkaisikin myös tässä kisassa kotimaisessa kuulantyönnössä haamurajana pidetyn 18 metrin viivan.

Kankaan kohdalla vaikuttaisikin siltä, että suurin haaste SE:n rikkoutumiselle on se, että hän itse tietää pystyvänsä siihen. Jos urheilija ajattelee kisan aikana enemmän tulosta kuin suorituksia, ei se usein johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Tämän totesi keihäänheittäjä Tero Järvenpää surullisen kuuluisan Pekingin olympiafinaalin jälkeen vuonna 2008 ja se pätee varsin hyvin myös Kankaan tilanteeseen.

Ennusmerkit siihen, että SE-tulos syntyisi juuri Kuortaneella, ovat kuitenkin varsin hyvät. Juuri vuosi sitten hän onnistui nimittäin ensimmäisenä suomalaisena piinaavan pitkän tauon jälkeen ylittämään 18 metriä juuri Kuortaneella. Kangas pääsee siis lauantaina kisaamaan itselleen mieluisalla kisapaikalla, joten vain taivas on rajana sille, mitä tulostaululla kuuden työntökierroksen jälkeen lukee.

Kankaan lisäksi kilpailussa kannattaa seurata myös Turun Urheiluliiton nuorta Minttu Laurilaa. Tällä kaudella jo ennätyksensä 16,41 työntänyt Laurila on kehitystahdissa jopa Kangasta edellä, joten hänestä on kovaa vauhtia kehittymässä seuraava kansainväliselle tasolle murtautuva suomalaistyöntäjä.

Jatkuuko Mico Lampisen ennätystehtailu myös koti-Suomessa?

Miesten kiekonheitto on ollut Suomessa todella syvässä alennustilannassa jo pidemmän aikaa. Kalevan kisoissa lajilegenda Frantz Kruger kävi monena vuotena pokkaamassa kultamitalin vajailla 60 metrin kaarilla, kunnes Mico Lampinen nappasi toissa vuonna lajin valtikan itselleen.

Tänä vuonna Lampisesta on tullut jo ensimmäinen suomalainen todella pitkään aikaan, joka on onnistunut viskaamaan kahden kilon kiekon päälle 60 metrin. Viime viikolla Yhdysvaltain yliopistomestaruuskisoissa Lampinen paranteli ennätystään jo lukemiin 61,89.

Yhdysvalloissa opiskeleva Lampinen on nyt palannut yliopistokauden päättymisen jälkeen Suomeen ja kisaa heti ensimmäisessä mahdollisessa paikassa Kuortaneella. Raskaan kauden ja aikaeron jälkeen voi tosin olla, ettei hän välttämättä lauantaina ole aivan parhaimmillaaan.

Vastuksesta Lampisen suorituksen ei Kuortaneella tosin ainakaan pitäisi jäädä kiinni. Kiekkoringissä nähdään nimittäin suomalaisten suosikkiruotsalainen hallitseva maailmanmestari Daniel Ståhl. Hän pyrkii varmasti parantamaan omaa kenttäennätystään 70,55 vuodelta 2021.

Pistelläänkö miesten tonnivitosella jälleen kaikkien aikojen tilastoja uusiksi?

Lahden kisojen yksi kohokohdista oli hieman yllättäen miesten 1500 metrin juoksu, jossa peräti kolme miestä paineli matkan alle 3.38:n. Kuortaneella nähdään, jatkuuko suomalaismiesten tykitys eurooppalaisella maililla. Tosin mielenkiintoa kisaa kohtaan laskee varsin paljon se, että Lahdessa sykäyttänyt Santtu Heikkinen on syystä tai toisesta vetäytynyt kilpailusta.

Viivalla nähdään kuitenkin kaksi muuta Lahdessa säväyttänyttä juoksijaa, eli SE-mies Joonas Rinne sekä alimatkalta vauhtia viidelle tonnille hakeva Mustafe Muuse. Molemmilla on jälleen lauantaina mahdollisuus juosta suomalaisille harvinaisia aikoja reilusti alle 3.40:n. Tosin heidän harmikseen tällä kertaa kisassa ei ole tarjolla yhtä kovaa vetoapua kuin viime viikolla Lahdessa.

Mikä on Antti Sainion vauhti aidatulla ratakierroksella?

Viime kaudella pitkien aitojen Suomen ennätyksen nimiinsä ottanut Antti Sainio pääsi vihdoin avaamaan kilpailukautensa keväällä sattuneen loukkaantumisen jälkeen sunnuntaina Sollentunassa. Aika 50,30 jäi vielä varsin kauas SE-lukemista 48,61, mutta tärkeintä oli se, että Sainio pystyy ylipäätään jälleen kilpailemaan.

Sollentunassa olosuhde ei myöskään ollut 400 metrin aidoille paras mahdollinen. Takasuoralla puhalsi varsin voimakas vastainen tuuli, mikä on tunnetusti aidatun ratakierroksen miehille myrkkyä. Lisäksi Sainion juoksussa oli myös ongelmia aitojen kanssa, mikä osaltaan selitti hänen voimakasta hyytymistään viimeisellä sadalla metrillä.

Sunnuntain juoksu oli siis monella tapaa tunnusteleva juoksu lajissa, jossa ajat yleensä putoavat varsin selvästi kisarutiinin noustessa. Vielä Kuortaneella uusista SE-lukemista tai edes 49 sekunnin alituksesta ei kannata vielä haaveilla, mutta 49-alkuinen aika olisi jo erinomainen signaali siitä, että Sainio ehtii saavuttaa huippukuntonsa ennen Birminghamin EM-kisoja, jossa hänellä saattaisi olla jopa mahdollisuus kamppailla finaalipaikasta kaiken mennessä nappiin.

Tarkkaile myös heitä:

Ilona Mononen

Jo kahdesti päälajinsa 3000 metrin esteiden SE:tä parannellut Ilona Mononen juoksee Kuortaneella hänelle tutun matkan ilman esteitä. Tässäkin lajissa hän on jo ehtinyt juosta uudet ennätyslukemansa 8.48,42. Tällä kertaa ennätykset saattavat kuitenkin jäädä tekemättä, sillä hän on ennätysvertailussa kisan ylivoimaisesti kovin juoksija. Tarjolla on siis todennäköisesti soolojuoksu toivottavasti selvästi alle 9 minuutin.

Veera Mattila

800 metrillä nuorten EM-hopeaa 2023 Espoossa juossut Veera Mattila on kamppaillut useamman vuoden ajan erilaisten haasteiden kanssa. Tämän kauden alku on kuitenkin tuonut jo 400 metrillä merkittävän ennätysparannuksen. 800 metrillä hän aloitti puolestaan kautensa lupaavasti ajalla 2.01,78. Tämän jälkeen sairastelu hyydytti hieman hänen vauhtiaan, mutta Kuortaneella hänellä saattaa olla mahdollisuus parannella kolmen kauden takaisia ennätyslukemiaan 2.01,12.

Konsta Alatupa

Viime kaudella jo suomalaisille maagista 46 sekunnin rajaa 400 metrillä hätyytellyt Konsta Alatupa ei ole päässyt vielä alkukaudesta parhaaseen vauhtiinsa. Alatuvalla on vielä 47 sekunnin rajapyykkikin alittamatta, joten jos Kuortaneella miehen vauhti ei ala kiihtyä, antaa se jo merkkejä siitä, ettei harjoituskausi ole mennyt parhaalla mahdollisella tavalla. Toiveissa olisikin, että lyhyemmiltä matkoilta ratakierrokselle siirtynyt Alatupa onnistuisi parantamaan Kuortaneella merkittävästi kauden parastaan.

Riku Illukka

Kööpenhaminan tuulissa Riku Illukka paineli 100 metriä aikaan 10,13. Tämän jälkeen sallituissa olosuhteissa hän ei ole pystynyt aivan vastaavaan vauhtiin, vaikka suorituksissa onkin ollut merkkejä siitä, että mies on ennätyskunnossa. Hänen ennätyksensä 10,26 on jo viiden vuoden takaa, mutta ilman terveyshuolia tulee hän varsin todennäköisesti sen rikkomaan tänä kesänä ennemmin tai myöhemmin, parhaassa tapauksessa jo lauantaina Kuortaneella.