Missään muussa lajissa kuin 100 metrin aidoissa ei 2000-luvulla yhtä moni suomalaisurheilija ole onnistunut parantamaan Suomen ennätystä.
Keskiviikkona Lahden
Motonet GP:ssä tehtiin jälleen kerran suomalaista aitajuoksuhistoriaa, kun Espoon Tapioiden
Saara Keskitalo viiletti Lahden hiihtostadionin takasuoran nopeammin kuin kukaan suomalaisnainen häntä ennen. Keskitalon upean juoksun jälkeen kellon pysähtyivät aikaan 12,64 ja ajan perään tuloslistoille lisättiin kirjainyhdistelmä NR (National Record).
Kun Keskitalo viilasi suorituksellaan kovan kilpakumppaninsa
Lotta Haralan vuonna 2024 juoksumasta SE-tuloksesta yhden sadasosan, tuli hänestä samalla peräti kuudes urheilija, joka on pystynyt ottamaan 100 metrin aitajuoksun SE-tuloksen omiin nimiinsä. Aiemmin Suomen ennätystä nimissään olivat pitäneet Haralan lisäksi
Reetta Hurske,
Annimari Korte,
Nooralotta Neziri sekä
Hanna Korell.
Vastaavaa SE-tykistystä useammalta urheilijalta ei 2000-luvun puolella ole nähty yhdessäkään muussa lajissa. Edes lähelle pääsevät ainoastaan naisten seiväshyppy sekä 3000 metrin esteet, jotka eivät kuitenkaan ole paljon uudempina lajeina kovinkaan vertailukelpoisia. Esimerkiksi naisten esteissä ensimmäiset tilastotuloksetkin löytyvät vasta vuodelta 2000.
Perinteikkäämmistä yleisurheilumuodoista miesten 400 metrin aidoissa Suomen ennätyksen haltija on vaihtunut 2000-luvulla toiseksi tiheimmin. Aidatulla ratakierroksella SE:tä omissa nimissään ovat pitäneet
Janne Mäkelä,
Ari-Pekka Lattu,
Oskari Mörö sekä viime kesänä ennätykseen omiin nimiinsä ottanut
Antti Sainio.
Naisten pika-aidoissa on siis edetty varsin kauaksi vuosituhannen alun tilanteesta. Tuolloin lähes jokaisessa kotimaisessa Eliittikisasarjan kilpailussa lähetyksiä selostaneiden
Antero Mertarannan ja
Bror-Erik Walleniuksen täytyi muistuttaa sitkeästi pintansa pitäneestä, lähes kirotulta tuntuneesta
Lena Spoofin SE-tuloksesta 13,24 vuodelta 1979.
Spoofin Suomen ennätys kestikin tilastoissa itsepintaisesti peräti 9098 päivän ajan, kunnes Hanna Korell rikkoi sen vihdoin vuonna 2004 ajalla 13,13. Sekä Jaalan Voimaa että Lahden Ahkeraa uransa huippuvuosina edustanut Korell ei kuitenkaan onnistunut tätä tulosta koskaan parantamaan, vaan tämä aika pysyi Suomen historian nopeimpana 2951 päivän ajan aina vuoteen 2012 asti.
Tämän jälkeen naisten pika-aidoissa alkoi Nooralotta Nezirin valtakausi. Hänen ensimmäinen Suomen ennätyksensä 13,10 syntyi elokuussa 2012 Mikkelissä. Tämän jälkeen hän paranteli omaa SE:tään vielä neljästi tiputtaen ennätystuloksen uudelle sekuntiluvulle tulokseen 12,81.
Neziri sai pitää Suomen ennätystä nimissään 2537 päivää aina heinäkuuhun 2019 asti, kunnes Annimari Korte kellotti uransa kovimman noteerauksen 12,72. Seuraavien parin vuoden aikana Korte hätyytteli useamman kerran ennätystulostaan onnistumatta kuitenkaan tätä koskaan parantamaan.
Kortteen tulos säilyikin ennätyskirjoissa 1414 päivän ajan. Kauden 2023 alussa Reetta Hurske onnistui kuitenkin nappaamaan ennätyksen itselleen tuloksella 12,70. Seuraavana vuonna Tampereen Pyrinnön juoksija onnistui vielä hiomaan tuloksesta kaksi sadasosaa pois, kun hän juoksi Kuortaneen juhannuskisoissa ajan 12,68.
Hurskeen kausi SE:n haltijana jäi kuitenkin vain hieman yli vuoden mittaiseksi, sillä vain pari viikkoa Kuortaneen juoksun jälkeen hänen seuratoverinsa Lotta Harala tykitti Sveitsissä La Chaux-de-Fondsissa ajan 12,65 joka säilyi Suomen ennätyksenä aina Lahden suvi-iltaan 10.6.2026 asti.
Saara Keskitalo päätti siis Lotta Haralan valtakauden kotimaisissa pika-aidoissa 696 päivän jälkeen. Tulevat kuukaudet ja vuodet tulevat osoittamaan, kauanko Keskitalon nimi säilyy Suomen ennätyksen haltijana ja pystyykö hän itse parantelemaan omia ennätyslukemiaan.
Toistaiseksi tähän ovat suomalaisista aitureista pystyneet ainoastaan Neziri ja Hurske. Lahden juoksusta jäi kuitenkin monille kisaa seuranneille sekä ennen kaikkea Keskitalolle itselleen sellainen tunne, ettei kyseessä välttämättä ollut vielä juoksijan kovin kellotus tänä kesänä.
Nooralotta Neziri tiputti SE-lukemat alle 13 sekunnin sekä alle 12,90:n. Ensimmäinen ajan 12,80 alittanut urheilija oli Annimari Korte, kun taas Reetta Hurske sai kunnian alittaa ensimmäisenä suomalaisena 12,70. Voisiko Saara Keskitalo olla se suomalainen, joka onnistuu tiputtamaan SE-ajan alle 12,60:n?
.jpg)
