Suomi haastoi suurvallat 1970-luvun EM-halleissa

Suomi haastoi suurvallat 1970-luvun EM-halleissa


Etusuora: 04.03.2015 16:40 Yleisurheilu
Suomi haastoi suurvallat 1970-luvun EM-halleissa
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Yleisurheilun EM-hallimitaleista kilpailtiin ensimmäisen kerran Wienissä maaliskuussa 1970. EM-arvoltaan epävirallisia Euroopan sisähallikisoja käytiin jo ennen sitä Dortmundissa 1966, Prahassa 1967, Madridissa 1968 ja Belgradissa 1969. EM-hallit järjestettiin vuosittain Glasgow´n kisoihin 1990 asti. Vuosina 1990-2002 kisat käytiin parillisina vuosina. Vuoden 2003 jälkeen siirryttiin parittomiin vuosiin ja tämä tahti on voimassa edelleen.

Wien (1970, 1979, 2002) ja Göteborg (1974, 1984, 2013) ovat isännöineet viralliset kisat kolme kertaa. Praha on tänä vuonna virallinen kisaisäntä ensimmäistä kertaa, eikä EM-halleja ole järjestetty muuallakaan Tsekissä tai Tsekkoslovakiassa.

Jo Prahan epävirallisiin EM-halleihin 1967 osallistui suomalaisia, kun seiväshyppääjät Altti Alarotu (4:s) ja Auvo Pehkoranta (7:s) sekä kuulantyöntäjä Antero Junttu (karsinnan 10:s) olivat tulessa. Ensimmäinen EM-halleihin osallistunut suomalaisnainen oli 50 metrille Grenoblessa 1972 osallistunut Tuula Rautanen.

Suomi on voittanut kaikkina aikoina EM-halleissa 10 kultaista, 8 hopeista ja 12 pronssista mitalia. Nämä mitalit ovat jakautuneet 15 yleisurheilijalle. Ensimmäinen suomalaismitali oli Jarkko Tapolan pronssi 60 metrillä Wienissä 1970. Ensimmäinen suomalaismestaruus irtosi Katowicessa 1975, kun Antti Kalliomäki taivutti seiväskisan voittajaksi. Toistaiseksi viimeisin suomalaisen saavuttama mitali on Timo Aaltosen kuulakulta Gentistä 2000. Naistemme ainoat EM-hallimitalit ovat Sisko Hanhijoen (60 m) ja Ringa Ropon (pituus) pronssit Haagista 1989.

Ahnaimmat EM-hallimitalirohmumme ovat olleet Arto Bryggare (2 kultaa - 2 hopeaa - 1 pronssi), Reijo Ståhlberg (3-0-0), Kalliomäki (1-3-1), Antti Loikkanen (1-0-2), Ari Suhonen (1-0-1) ja Pekka Päivärinta (0-2-1). Bryggare voitti mitaleja kymmenen vuoden aikajänteellä (1977-1987), ja Kalliomäki suomalaisittain ennätyksellisesti neljissä kilpailuissa peräkkäin (1974-1977). Valencian 1998 miesten kuulantyöntö on EM-hallihistorian ainoa kilpailu, jossa kaksi suomalaista nousi samaan aikaan palkintopallille: Mika Halvari hopeaa, Arsi Harju pronssia.

Suomalaisittain menestyksekkäimmät EM-hallit ovat olleet Milanon kisat 1978, jolloin Markku Taskisen (800 m), Loikkasen (1500 m) ja Ståhlbergin (kuula) mestaruudet riittivät maiden välisessä mitalitilastossa peräti kolmanteen sijaan Itä-Saksan ja Neuvostoliiton takana.

Myös pesäpalloilijana mainetta niittänyt Raimo Vilen viiletti 60 metrin pronssille 1973. Jarmo Kärnä nappasi pitkän uransa ainoan mitalin - pronssisen - Genovan pituuskisassa 1992. Kärnä oli aiemmin sijoittunut viisi kertaa viidenneksi EM-hallien pituushypyssä vuosina 1983-1990.

Myös mitalien tuntumaan on yltänyt maininnanarvoisia nimiä. Mauri Myllymäki oli kuudes Belgradin pituuskisassa 1969, ja Mona-Lisa Pursiainen 60 metrin neljäs Göteborgissa 1974. Vastikään edesmennyt Markku Tuokko pukkasi sivulajissaan kuulantyönnössä peräti neljänneksi Wienissä 1978. Ari Paunonen juoksi 3000 metrillä viidenneksi Budapestissa 1983. Samoissa kisoissa seitsemänneksi kuulantyönnössä sijoittunut Olli Kanervisto sai seuraavana vuonna surmansa Kanariansaarilla siviilipukuisen poliisin luodista.

Asta Ovaska oli kuulan kuudes Madridissa 1986, ja Antti Haapakoski 60 metrin aitojen viides Genovassa 1992. Sanna Hernesniemi saavutti molemmilta pikamatkoilta kuudennet sijat 1992, ja Sari Essayah kuudennen sijan 3000 metrin kävelystä Pariisissa 1994. Myöhemmin samana vuonna dopingista kärynnyt Markus Koistinen oli kuulan viides Tukholmassa 1996, ja Heli Koivula samojen kisojen pituushypyn kuudes.

Tiia Hautala nappasi viisiottelun nelossijat sekä Valenciassa 1998 että Gentissä 2000. Gentissä Wilson Kirwa oli 800 metrillä neljäs, ja korkeushyppääjä Oskari Frösen sekä kuulantyöntäjä Tepa Reinikainen lajiensa kuudensia. Tommi Evilä (pituuden 4:s) ja Heidi Hannula (60 m:n 8:s) onnistuivat Madridissa 2005. Samoissa kisoissa Ville Tiisanoja pökkäsi kuulan neljänneksi. Robert Häggblom ja Conny Karlsson olivat kuulantyönnön neljäs ja kuudes Birminghamissa 2007. Minna Nikkanen taivutti seipään neljänneksi Pariisissa 2011. Pituushyppääjät Eero Haapala (4:s) ja Evilä (6:s) sekä pika-aituri Nooralotta Neziri (8:s) vastasivat parhaista suomalaissijoituksista edellisissä EM-halleissa Göteborgissa 2013.

Jarkko Tapolan 60 metrin EM-pronssi Valeri Borzovin vanavedessä Wienissä 1970:
http://youtu.be/IFEsm6R7u3Q

Ian Stewart ohittaa Pekka Päivärinnan 3000 metrin loppusuoralla Katowicessa 1975:
http://youtu.be/_t9wH-YEUU4

Reijo Ståhlbergin mestaruus Wienissä 1979:
https://youtu.be/e4eQH76RHKY

Jarmo Kärnän EM-pronssi Genovassa 1992 (videon alussa):
https://youtu.be/rlPgTBM19OU

Minna Nikkasen SE 460 Pariisista 2011:
https://youtu.be/KYQ8Nl6iOpY

Lue myös


Katso kaikki uutiset

Uusimmat julkaisut