Yleisurheiluvuoden 2025 kotimaiset huippuhetket - Vainion täydellinen kausi huipentui kovaan SE-aikaan

Yleisurheiluvuosi 2025 lähestyy vauhdilla loppuaan, ja on aika muistella hiukan menneitä. Suomalaisurheilijat tarjoilivat läpi vuoden hienoja suorituksia, ja arvokisamitaleistakin saatiin nauttia useamman kerran.

Etusuora nostaa esille kymmenen vuoden 2025 kotimaista huippuhetkeä.

1. Alisa Vainio yllätti Tokiossa ja juoksi kahdesti SE:n

Kotimaisen yleisurheiluvuoden suurin onnistuja oli kiistatta kestävyysjuoksija Alisa Vainio, jonka kisakausi oli tulosten valossa lähes täydellinen onnistuminen. Vainion harjoituskausi ei sujunut suunnitelmien mukaisesti, mutta maratonjuoksija oli tästä huolimatta ennätyskunnossa sesongin tärkeimmissä kilpailuissa.

Vainio vastasi Tokion MM-kilpailujen suurimmasta suomalaisyllätyksestä, kun hän sijoittui naisten maratonilla viidenneksi. Ennakkoluuloton suomalaisjuoksija kesti haastavat olosuhteet hyvin, ja hän nosti sijoitustaan merkittävästi kisan jälkimmäisellä puoliskolla. Vainio oli Tokion MM-maratonin paras eurooppalainen, ja hän jakaa nyt kaikkien aikojen parasta suomalaissijoitusta MM-maratonilla Ritva Lemettinen-Melanderin kanssa.

Suomalaistähden vauhti kiihtyi MM-kisojen jälkeen entisestään, ja Camilla Richardssonin nimissä ollut maratonin SE-aika parani Vantaalla heti lokakuun alussa. Vainion paras juoksu nähtiin kuitenkin joulukuussa Espanjan Valenciassa, jossa hän suorastaan murskasi oman SE-aikansa. LUM:in juoksija sijoittui kovatasoisessa kilpailussa neljänneksi uudella SE-ajalla 2.20.48.

2. Ella Mikkola ponnisti kotiyleisön edessä EM-hopealle

Tampereella järjestetyt alle 20-vuotiaiden EM-kisat olivat menestys, sekä radalla että sen ulkopuolella. Yleisö löysi mukavasti tiensä Ratinan lehtereille, ja suomalaisnuoret vastasivat huutoon loistavilla suorituksilla. Onnistujien lista oli pitkä, mutta kotiyleisön suurimmista suosikeista oli naisten korkeuskisassa EM-hopealle hypännyt Ella Mikkola.

Kauden suurimpiin onnistujiin kuulunut Mikkola ylitti Ratinassa korkeuden 189 ja taisteli loppuun asti myös kultaisesta mitalista. Lopulta korkeuskisan voiton vei Unkarin Lilianna Batori, ja pronssinen mitali pujotettiin Espanjan Ona Bonetin kaulaan.

Arvokisamenestyksen lisäksi Mikkolan palkintokaappiin tuli viime kesänä täytettä myös uran ensimmäisen aikuisten SM-kullan muodossa.

3. Saga Vanninen oli hallikauden ykkösottelija

Suuren yleisön mielenkiinto kohdistuu yleisurheilussa odotetusti kesän suuriin arvokilpailuihin, mutta kovia kisoja on tarjolla myös kansainvälisen hallikauden aikana. Viime talvena mitaleista kilpailtiin sekä EM- että MM-tasolla, ja näiden karkeloiden suurin suomalaisonnistuja oli moniottelija Saga Vanninen.

Tampereen Pyrinnön ottelija oli ensin voitokas Hollannin Apeldoornissa järjestetyissä EM-kisoissa, ja muutamaa viikko myöhemmin suomalainen pokkasi Kiinan Nanjingin MM-halleissa niin ikään kultaisen mitalin. Erki Noolin valmennuksessa jatkava Vanninen oli kiistatta hallikauden ykkösottelija, ja jatkossa kärkisijoja on odotettavissa myös ulkoratojen arvokisoissa.

4. Tampereen U20-kilpailuista jättipotti Suomelle

Tampereella järjestetyt alle 20-vuotiaiden EM-kilpailut onnistuivat monessa mielessä lähes täydellisesti. Suomalaisnuoret vastasivat huutoon huimalla seitsemän mitalin saaliilla, ja Ratinassa saatiin nauttia mukavasta kisahuumasta kaikkien neljän päivän aikana.

Korkeushyppääjä Mikkolan lisäksi palkintosijoja nappasivat heittäjät Aatu Kangasniemi (kuula, moukari), Mico Lampinen (moukari), Pinja Kärhä (moukari), Rebecca Nelimarkka (keihäs) ja moniottelija Enni Virjonen (7-ottelu).

Suomi oli mitalien määrässä mitattuna kisojen kymmenen parhaan maan joukossa, ja seitsemän mitalin saalis oli paras tulos sitten vuoden 1999 Riikan kisojen. Kisojen suurin mitalirohmu oli Italia, joka saalisti Ratinasta peräti 14 mitalia.

5. Mette Baas huippuvauhdissa Madridissa

Madrissa kisatut Euroopan joukkuemestaruuskilpailut eivät olleet Suomen joukkueelle jättimenestys, mutta yksittäisiä onnistujia nähtiin kaikkina kisapäivinä. Yksi suurimmista yllättäjistä oli pikajuoksija Mette Baas, joka kiihdytti naisten 400 metrillä uudeksi ennätyksekseen huippuajan 51,47.

Kyseessä oli Baasin uran ensimmäinen 52 sekunnin alitus, ja aika on kovin suomalaisnaisen juoksema veto ratakierroksella sitten vuoden 1980. Suomalaisjuoksija voitti B-erän ja sijoittui kokonaiskilpailussa sijalle kuusi.

6. Saara Keskitalo pinkoi universiadivoittoon

Suomalaiset eivät ole viime vuosina juhlineet pikamatkojen arvokisafinaaleissa, mutta viime kesän universiaadeissa päästiin nauttimaan tästä harvinaisesta herkusta.

Koko kesän vahvasti esiintynyt Saara Keskitalo oli Saksan Bochumissa järjestetyissä kisoissa varmuuden perikuva, ja harvinainen kultamitali irtosi finaalissa ajalla 12,87. Helpolla voitto ei tullut, sillä hopealla jäänyt Unkarin Anna Toth hävisi suomalaiselle vain viisi tuhannesosaa.

Keskitalon kesäkauden huipensivat Tokion MM-kisat, joissa hän selvisi välierävaiheeseen asti. Espoon Tapioita edustavan aitajuoksijan henkilökohtainen ennätys on viime kesäkuussa Helsingissä juostu 12,81.

7. Ilona Monoselle useampi EM-mitali, Madridissa komea kirivoitto

Yksi viime vuoden suurista onnistujista oli kestävyysjuoksija Ilona Mononen, joka niitti menestystä radalla ja maastossa. Lahden Ahkeran juoksija oli Bergenissä järjestetyissä alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa naisten 3000 metrin estejuoksun ykkönen, ja palkintokaappiin tuli loppuvuodesta täydennystä myös EM-maastojen alle 23-vuotiaiden sarjan hopeamitalin muodossa.

Mononen on kehittynyt tasaisesti vuodesta toiseen, ja nyt omaksi päälajiksi on löytynyt juuri 3000 metrin estejuoksu. Tokion MM-kisoissa suomalaisjuoksija kiihdytti alkuerissä uuden SE-ajan 9.21,02, mikä ei kuitenkaan vielä riittänyt finaalipaikkaan aikuisten arvokisoissa.

Yksi Monosen kauden kohokohdista nähtiin Madridin EM-joukkuekisassa, jossa suomalaislupaus kiri todella näyttävään voittoon britti Sarah Taitista. Kaksikon välinen ero oli maalissa vain kolme sadasosaa Monosen hyväksi.

8. Silja Kosonen lähestyy himoittua arvokisamitalia

Moukarinheittäjä Silja Kosonen on ollut jo pitkään yksi Suomen suurimmista mitalitoivoista aikuisten arvokisoissa. Nuorten sarjoissa kaiken nähnyt ja voittanut moukaritähti on tehnyt vahvan läpimurron lajin kirkkaimpaan kärkeen, ja nyt menestystä odotetaan jo vesi kielellä.

MM- ja olympitasolla Kososen suoritukset ovat olleet nousujohteisia, vaikka mitalisija onkin vielä saavuttamatta. Kolme vuotta sitten suomalaisheittäjä sijoittui Eugenin MM-kisoissa seitsemänneksi, ja vuotta myöhemmin Budapestissa sijoitus oli viides. Rooman EM-karkeloista tuliaisina oli jälleen karvas neljäs sija, ja Pariisin olympianäyttämöllä Kosonen moukaroi viidennelle tilalle. Tokion kovatasoisessa loppukilpailuissa tulos 75,28 riitti jälleen kerran parhaimpaan ei-mitalisijaan.

Kososella riittää onneksi runsaasti heittovuosia, joten aikuisten arvokisamitali on enemmänkin vain ajan kysymys. Seuraava mahdollisuus odottaa jo ensi kesänä, kun EM-mitaleista taistellaan Birminghamissa.

9. Emilia Kangas täräytti historiallisen pitkän työnnön

Naisten kuulan kotimainen taso on pitkästä aikaa hyvässä nosteessa, ja viime kesänä nähtiin joukko jopa historiallisen pitkiä työntöjä. Emilia Kangas vastasi kauden kotimaisesta kärkituloksesta, kun hän pukkasi Serbian Belgradissa peräti tuloksen 18,42. Samassa kisassa yli 18 metrin pääsi myös Eveliina Rouvali (18,03).

Kangas oli hyvässä vireessä jo juhannuksena Kuortaneella, kun hän voitti Motonet GP -osakilpailun tuloksella 18,20. Kyseessä oli ensimmäinen suomalaisnaisen työntämä yli 18 metrin kuulakaari 27 vuoteen. Viimeksi tähän oli kyennyt Karoliina Lundahl heinäkuussa 1998, jolloin tulos oli 18,28.

Suomi lähetti Tokion MM-kisoihin täyden kolmen naisen joukkueen, mutta loppukilpailupaikat jäivät vielä saavuttamatta. Birminghamin EM-kilpailuissa finaalipaikat ovat täyttä realismia, sillä Kangas ja Rouvali sijoittuivat viime vuoden maanosan tilastoissa 20 parhaan joukkoon.

10. Suomen miehet juoksivat vihdoin maaotteluvoittoon ratakierroksella

Miesten 400 metriä on ollut lähihistoriassa erittäin hankala laji suomalaisjuoksijoille, ja vuosittainen maaottelu on päättynyt jo vuosikymmenten ajan länsinaapurin pistevoittoon. Nyt tilanteeseen tuli kuitenkin kauan kaivattu muutos, kun Suomi vei Tukholman olympistadionilla juostun kilvan pisteet lukemin 12-10.

Konsta Alatupa nappasi maaotteluvoiton ajalla 46,56, ja aiemmin syksyllä alle 20-vuotiaiden SE:n painellut Juho Venäläinen oli toinen ajalla 46,77. Suomen lajivoiton varmisti viidenneksi juossut Asseri Välimäki (47,46).

Ratakierroksen lajivoitto oli isossa kuvassa kuitenkin laiha lohtu, sillä Ruotsi vei nimiinsä viikonlopun molemmat maaottelut. Miehissä voittomarginaali oli 51 pistettä ja naisissa 31.