Välipäivinäkin on urheiltu - esimerkkejä vuosien varrelta


Joonas Lehtinen: 30.12.2017 18:28Yleisurheilu
Välipäivinäkin on urheiltu - esimerkkejä vuosien varrelta
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Joulupöytien herkut on nyt syöty ja uusi uljas vuosi vaanii jo kulman takana. Välipäivät saattavat helposti sujua laiskotellen kirjojen parissa, elokuvia katsellen tai toinen toistaan makoisampia syöminkejä pupeltaen, mutta vaihtoehtoisia tapoja välipäivien viettoonkin on toisinaan ollut.

Turussa kinkkua sulateltiin joulukuun 29. päivä vuonna 1971 5000 metrin juoksun parissa. Tuolloin kaksi Pekkaa, Vasala ja Päivärinta viilettivät Kupittaan kirnua ympäri kellottaen ajat 14.02,6 sekä 14.04,0. Kaksikkoa ei joulupöydän antimet tuolloin turhia turvottanut. Kilpailun voittajaksi Kupittaalla juossut Vasala kruunasi uransa seuraavana kesänä 1500 metrin olympiavoitolla.

Tällä vuosikymmenelläkin joulun nurkilla on oltu ahkeria. Jarkko Järvenpää teki tilaa kinkulle 23. joulukuuta vuonna 2012 Espanjan Alicantessa. Järvenpää juoksi 10 kilometrin tiejuoksun voittoon ajassa 29.44. Viikkoa myöhemmin Järvenpää juoksi vielä Madridin perinteisessä vuodenvaihteen juoksussa kilpailun kolmanneksitoista. Tuossa 10 kilometrin juoksussa aikaa kului 30.20.

[caption id="attachment_7222" align="alignnone" width="576"] Jarkko Järvenpää (Kuvakaappaus Yle Areenasta)[/caption]

Vuonna 2013 Elisa Karhu vietti joulun ja uudenvuoden välipäivät hyödykseen. Karhu juoksi joulukuun 29. päivänä Kalifornian San Diegossa puolimaratonilla hänen yhä voimassaolevan ennätyksensä 1:14:42. Tuossa kilvassa Karhu sijoittui toiseksi.

Ainoastaan kestävyysjuoksijat eivät ole vuosien saatossa välipäivinä ahkeroineet, vaan kelvollisia tuloksia on tehty lajiryhmässä jos toisessakin. Esimerkiksi vuoden 1982 toiseksi viimeisenä päivänä Arto Bryggare kellotti Lahdessa 110 metrin aidoissa komeasti 13.58.

Kuortaneella 27.12.1999 Toni Huikuri ja Oskari Frösen ylittivät kumpainenkin korkeudessa 220 juuri ennen vuosituhannen vaihtumista.

Seiväshyppääjistä välipäivinä ovat kunnostautuneet muiden muassa Jani Lehtonen sekä Wilma Murto. Lehtonen hyppäsi Kuortaneella 27.12.1993 tuloksen 571. Tulos oli silloinen halli-SE. Tuo Suomen ennätys ei kuitenkaan kauaa saanut vanheta, sillä Lehtonen itse korjautti myöhemmin samaisella hallikaudella lukemat muotoon 583. Tuo tulos on sekä ulkoradat että halli huomioiden kaikkien aikojen paras suomalaistulos seiväshypyssä. Murto puolestaan hyppäsi kaksi vuotta sitten Somerolla (27.12.2015) tulokseksi 445.

[caption id="attachment_8358" align="alignnone" width="237"] Suvi Koskinen nuorten MM-kilpailuissa. (Olavi Kaljunen / Trackpic)[/caption]

Pitkissä heitoissa talvi on monesti hiljaisempaa aikaa, mutta moukari saa toisinaan joulurauhaa uhatenkin kyytiä. Suvi Koskisen tulos 64,59 Kurikasta viime vuodelta (28.12.2016) on oiva esimerkki tästä.

 
Kaupallinen yhteistyö

Katso huippuyleisurheilua suorana yksinoikeudella MTV Katsomo+ Urheilu -palvelusta! Näet muun muassa kovimmat hallikisat ja Timanttiliigan osakilpailut kaudella 2024 ainoastaan MTV Katsomo+ Urheilusta.

MTV Katsomo+ Urheilu -tuotteeseen sisältyvät:

  • Timanttiliiga, World Athletics Indoor Tour ja World Athletics Continental Tour
  • Liiga, Mestis ja muu jääkiekko
  • Mestarien liiga, Serie A, La Liga ja muu jalkapallo
  • MM-ralli, NFL, ATP-tennis ja paljon muuta