Ei voisi vähempää kiinnostaa – SM-hallit eivät ole aina kiehtoneet yleisurheilun kiintotähtiämme


Yleisurheilun sisäratojen Suomen mestaruuksista kisataan tulevana viikonloppuna Helsingissä. Otaniemessä keväällä 1962 alkanut SM-halliperinne elää ja voi hyvin, vaikka läheskään kaikki edustusurheilijamme eivät välttämättä ole kilpailleet urallaan kertaakaan talvikauden huipentumassa.
Etusuora: 17.02.2023 08:38Yleisurheilu
Ei voisi vähempää kiinnostaa – SM-hallit eivät ole aina kiehtoneet yleisurheilun kiintotähtiämme
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Yleisurheilun SM-hallit kilpaillaan tulevana viikonloppuna Helsingissä. Otaniemessä keväällä 1962 alkanut SM-halliperinne elää ja voi hyvin, vaikka läheskään kaikki edustusurheilijamme eivät välttämättä ole kilpailleet urallaan kertaakaan talvikauden huipentumassa.

Kansainväliseen yleisen sarjan mestaruuteen yltäneistä suomalaisista maastojuoksun EM-kullan vuonna 1995 saavuttanut Annemari Sandell ei ole osallistunut urallaan koskaan aikuisten SM-halleihin. Edelleen uraansa jatkava Sandell voitti juniorisarjoissa muutaman hallimestaruuden, mutta yleisessä sarjassa naista ei ole nähty SM-halleissa.

Maratonilla Euroopan mestaruuden vuonna 2002 voittanut Janne Holmen on kilpaillut SM-halleissa vain vuonna 1999, jolloin Ahvenanmaan mies sijoittui 3000 metrillä kuudenneksi. Sandellin, Holmenin ja muiden pitkien kestävyysmatkojen urheilijoiden osallistumisinnokkuutta rajoittaa ymmärrettävästi se, että SM-hallien pisimmäksi juoksulajiksi on vakiintunut 3000 metriä.

Valko-Venäjän riveistä Suomen edustajaksi vuonna 1997 siirtynyttä kymmenottelija Eduard Hämäläistä ei myöskään nähty kilpailijana SM-halleissa tai sisäratojen SM-moniotteluissa. Hämäläinen voitti Suomea edustaen MM-hopean 1997 ja EM-hopean 1998 sekä otteli voimassa olevan Suomen ennätyksen 8730 vuonna 1997. Valko-Venäjän edustajana Hämäläinen oli voittanut muun muassa sisäratojen MM-pronssia seitsenottelussa 1993.

400 metrillä EM-neloseksi 1971 ja 1974 sekä olympiakutoseksi 1972 kirmannut Markku Kukkoaho skippasi urallaan toistuvasti SM-hallit. Pitkän viestin EM-pronssijoukkueessa 1974 juosseen Kukkoahon ainoa SM-halliesiintyminen tapahtui 60 metrin alkuerissä Otaniemessä 1967.

3000 metrillä MM-neloseksi Tokiossa 1991 yltänyt Päivi Tikkanen ei kilpaillut urallaan koskaan sisäradoilla, joten häntä ei nähty myöskään SM-halleissa. Maailmanennätysjuoksijat Olavi Salonen ja Jouko Kuha jättivät hekin SM-hallit aina väliin.

Pistesijoille yleisen sarjan kansainvälisissä arvokilpailuissa sijoittuneista suomalaisista ilman SM-hallimitalia ovat jääneet edellisten lisäksi Pertti Tiainen (maraton EM-4, 1982), Jukka Toivola (maraton EM-5 1982), Olavi Vuorisalo (1500 m EM-5 1958) ja Kirsi Mattila (maraton EM-7 1994).

Heistä Tiainen ja Vuorisalo eivät osallistuneet koskaan SM-halleihin. Vuorisalon kovimmat meriitit löytyvät toki 1950-luvulta, mutta ensimmäinen suomalainen haamumaileri voitti 1500 metrin mestaruuden Kalevan kisoissa vielä vuonna 1964.

1960-luvun alun SM-hallikilpailuja on pidetty epävirallisina, mikä seikka saattaa selittää usean silloisen huipun nihkeän suhtautumisen tapahtumaa kohtaan. Tähän katsaukseen mukaan otetuilla urheilijoilla on vähintään kaksi Kalevan kisojen kultamitalia vuodesta 1962 eteenpäin tai edustus yleisen sarjan täyden ohjelman arvokisoissa.

Katsauksessa ei ole huomioitu kiekon,- moukarin- tai keihäänheittäjiä. Maratoonareista mukaan on otettu vain arvokisoissa kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuneet. Moniotteluiden ensimmäiset SM-hallikilpailut järjestettiin vuonna 1978 Vierumäellä. Kävelyissä ensimmäiset hallimestaruudet ratkottiin Vierumäellä 1987.

Menestyneimpiä suomalaisia yleisurheilijoita, joilla ei ole mitalia sisäratojen Suomen mestaruuskilpailuista


Annemari Sandell
Kalevan kisoissa kultaa 5000 metrillä 1995, 1999, 2000, 2005, 2008, 2009 ja 2020 sekä 10 000 metrillä 1994, 2005 ja 2007-2009 sekä 2020. 5000 metrillä EM-vitonen 1998, 10 000 metrillä MM-yhdeksäs 1995 ja olympialaisten 12:s 1996, voimassa olevat Suomen ennätykset 5000 ja 10 000 metrillä, maastojuoksussa MM-pronssi 1999, EM-kulta 1995, EM-hopea 1998 ja EM-pronssi 1996. Ei ole osallistunut kertaakaan aikuisten SM-halleihin.

Janne Holmen
Kalevan kisoissa kultaa 10 000 metrillä 1999-2001 ja 2003. EM-kulta maratonilla 2002, MM-yhdeksäs maratonilla 2007, olympiaedustus maratonilla 2004 ja 2008. Voimassa olevan maratonin Suomen ennätys. Osallistunut aikuisten SM-halleihin vain vuonna 1999, jolloin oli kuudes 3000 metrillä.

Eduard Hämäläinen
Kalevan kisoissa kultaa 110 metrin aidoissa 1998 ja 10-ottelussa 2000, MM-hopeaa 10-ottelussa 1997 ja EM-hopeaa 10-ottelussa 1998, olympiaedustaja 10-ottelussa 2000, voimassa oleva Suomen ennätys 10-ottelussa. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin, kilpaili Kalevan kisoissakin vain vuosina 1998 ja 2000.

Markku Kukkoaho
Kalevan kisoissa kultaa 400 metrillä 1970-1972 ja 1974 sekä 200 metrillä 1971 ja 1976, EM-pronssimitalisti 4×400 metrillä 1974, olympialaisissa kuudes 400 metrillä 1972, EM-nelonen 400 metrillä 1971 ja 1974, voimassa oleva Suomen ennätys 400 metrillä. Osallistui SM-halleihin vain Otaniemessä 1967, jolloin putosi 60 metrin alkuerissä.

Päivi Tikkanen
Kalevan kisoissa kultaa 1500 metrillä 1987 ja 1990, 3000 metrillä 1985-1994, 5000 metrillä 1996 ja 1998 sekä 10 000 metrillä 1989-1992 ja 1995-1998, MM-nelonen 3000 metrillä 1991, useita olympia- MM- ja EM-edustuksia eri matkoilla, voimassa oleva Suomen ennätys 3000 metrillä. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Olavi Salonen
Kalevan kisoissa kultaa 800 metrillä 1958-1963 sekä 1500 metrillä 1959-1963 ja 1965, EM-nelonen 800 metrillä 1962, olympiaedustaja 1500 metrillä 1960 ja 1964, 1500 metrin maailmanennätys 1957. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Jouko Kuha
Kalevan kisoissa kultaa 5000 metrillä 1967, 3000 metrin esteissä 1964, 1966 ja 1967, EM-edustaja 3000 metrin esteissä 1966, maailmanennätys 3000 metrin esteissä 1968. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Pertti Tiainen
Maratonin EM-nelonen 1982. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin, vaikka esimerkiksi 5000 metrin ennätys oli 13.53,1.

Jukka Toivola
Maratonin EM-vitonen 1982. SM-halleissa ainoan kerran vuonna 1975, jolloin sijoittui 5000 metrillä kuudenneksi.

Olavi Vuorisalo
Kalevan kisoissa kultaa 1500 metrillä 1955-1958 ja 1964, EM-vitonen 1500 metrillä 1958, olympiaedustaja 1500 metrillä 1960, ensimmäinen suomalainen neljän minuutin alittaja maililla. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Kirsi Mattila
Kalevan kisoissa kultaa 10 000 metrillä 1999, maratonilla EM-seiska 1994, olympiaedustaja 1996 ja MM-edustaja 1995. SM-halleissa 3000 metrillä neljäs 1989, viides 1984 ja kuudes 1986.

Esa Jokinen
Kymmenottelussa olympialaisten yhdeksäs 1980. SM-hallimoniotteluiden seitsenottelussa neljäs 1978.

Francis Kirwa
Kalevan kisoissa kultaa 5000 metrillä 2005, maratonilla olympiaedustaja 2008, MM-edustaja 2005 ja 2007 sekä EM-edustaja 2006. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Aki Heikkinen
Kalevan kisoissa kymmenottelussa kultaa 2005, kymmenottelun olympiaedustus 2000 ja MM-edustus 1999. Ei osallistunut kertaakaan yleisessä sarjassa moniotteluiden SM-halleihin ja tai mihinkään yksittäislajiin SM-halleissa.

Mikko Halvari
Kymmenottelussa olympiaedustus 2008 ja EM-edustus 2010. Moniotteluiden SM-halleissa kolme keskeytystä 2005, 2007 ja 2008, yksittäisissä lajeissa pituuden seitsemäs 2004

Jörgen Salo
Kalevan kisoissa kultaa 3000 metrin esteissä 1988-1991, 3000 metrin esteissä MM-edustaja 1991 ja EM-edustaja 1990. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin, vaikka 3000 metrin sileän ennätys oli 7.52,99.

Timo Kuusisto
Seiväshypyssä MM-edustaja 1983 ja 1987, EM-edustaja 1982. SM-halleissa parhaimmillaan neljäs 1978 ja 1982.

Pertti Ålander
Kalevan kisoissa useita mitaleja 400 ja 800 metrillä 1960-1964, olympiaedustaja 800 metrillä 1960. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Bo Grahn
Olympiaedustaja kuulantyönnössä 1972. Osallistui SM-halleihin vain 1971, jolloin sijoittui viidenneksi.

Veijo Vannesluoma
Kalevan kisoissa kultaa seiväshypyssä 1983, MM-edustaja seiväshypyssä 1983. SM-halleissa parhaimmillaan neljäs 1984 ja 1987.

Matti Rusanen
Kalevan kisoissa kultaa 400 metrillä 1983, MM-edustaja 400 metrillä 1983. Ei kilpaillut koskaan SM-halleissa.

Maija Koivusaari
Kalevan kisoissa kultaa 100 metrillä 1963-1965, pituushypyssä kultaa 1962-1965, 1967 ja 1968, EM-edustaja pituushypyssä 1962. Ei kilpaillut koskaan SM-halleissa.

Mikko Valle
Kalevan kisoissa kultaa 10-ottelussa 1989, 1992, 1993, 1995-1998, EM-edustaja 10-ottelussa 1994. Seitsenottelussa SM-halleissa parhaimmillaan kuudes 1993.

Suvi Helin
Kalevan kisoissa kultaa kuulantyönnössä 2006-2008 ja 2010-2012, EM-edustaja kuulantyönnössä 2012. SM-halleissa neljäs 2005, viides 2003 ja kuudes 2006.

Kim Bergdahl
Kalevan kisoissa kultaa 1500 metrillä 2002 ja 3000 metrin esteissä 2000-2002 ja 2004, EM-edustaja 3000 metrin esteissä 2002. SM-halleissa parhaimmillaan neljäs 3000 metrillä 2003 ja 2005.

Hannu Mykrä
Kalevan kisoissa kultaa 400 metrillä 1980-1982 ja 1984 sekä 200 metrillä 1980, EM-edustaja 400 metrillä 1982. SM-halleissa 400 metrillä neljäs 1975.

Ville-Veikko Sainio
Kalevan kisoissa kultaa 3000 metrin esteissä 1996-1998, EM-edustaja 3000 metrin esteissä 1998. Ei osallistunut koskaan aikuisten SM-halleihin.

Ari Pinomäki
Kalevan kisoissa kultaa 400 metrillä 1990, 1991 ja 1994, EM-edustaja 400 metrillä 1990. Yleisen sarjan SM-halleissa parhaimmillaan viides 200 metrillä 1991 ja seitsemäs 400 metrillä 1988.

Esko Siren
Kalevan kisoissa kultaa 3000 metrin esteissä 1961, 1963 ja 1965, EM-edustaja 3000 metrin esteissä 1962. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin, vaikka ennätys 3000 metrillä 8.07,8.

Anna Suurnäkki
Kalevan kisoissa kultaa 400 metrin aidoissa 1991 ja 1992, EM-edustaja 400 metrin aidoissa 1990. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Ilmari Kurkivuori
Kalevan kisoissa kultaa 3000 metrin esteissä 1962, EM-edustaja 3000 metrin esteissä 1962. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin, vaikka ennätys 3000 metrillä oli 8.06,4.

Jarkko Järvenpää
Kalevan kisoissa kultaa 5000 metrillä 2015 ja 10 000 metrillä 2021. EM-edustaja 10 000 metrillä 2012. SM-halleissa kahdeksas 3000 metrillä 2016.

Katri Mustola
Kolme Kalevan kisojen voittoja 400 metrillä. Edusti Suomea 400 metrillä EM-kisoissa vuonna 2014.

Sami Alanen
Kalevan kisoissa kultaa 1500 metrillä 1994, EM-edustaja 1500 metrillä 1994. SM-halleissa neljäs 1500 metrillä 1993.

Jukka Sihvonen
Kalevan kisoissa kultaa 100 metrillä 10,76, MM-edustaja 4×100 metrillä 1983. SM-halleissa 60 metrin välierissä 1982 ja 1983.

Sanna Koivisto
MM-edustaja 4×100 metrillä 1997, SM-halleissa parhaimmillaan viides 60 metrillä 1997.

Noora Hämäläinen
Kalevan kisoissa mitaleita 100 metrillä 2009 ja 2010, EM-edustus 4×100 metrillä 2012. SM-halleissa parhaimmillaan 60 metrillä neljäs 2006.

Lewis Korir
Kalevan kisoissa kultaa 5000 metrillä 2009, 2012-2014 sekä 10 000 metrillä 2009, 2012-2014. Ei ole osallistunut koskaan SM-halleihin.

Santtu Mäkinen
Kalevan kisoissa kultaa 5000 metrillä 1993 ja 1995 sekä 10 000 metrillä 1993, 1995 ja 1997. SM-halleissa 3000 metrillä viides 1993 ja kahdeksas 1990.

Pasi Mattila
Kalevan kisoissa kultaa 5000 metrillä 1994 ja 1996 sekä 10 000 metrillä 1994 ja 1996. Ei osallistunut koskaan aikuisten SM-halleihin.

Matti Välimäki
Kalevan kisoissa kultaa 400 metrillä 2008-2011. SM-halleissa parhaimmillaan kuudes 400 metrillä 2006.

Pauli Ny
Kalevan kisoissa kultaa 100 metrillä 1962 ja 1963 ja 200 metrillä 1963. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Eeva-Liisa Kalliolahti
Kalevan kisoissa kultaa 800 metrillä 1963, 1966 ja 1967. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Ritva Bister
Kalevan kisoissa kultaa korkeushypyssä 1967-1969. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Kari Niemi
Kalevan kisoissa kultaa 100 metrillä 1989 ja 200 metrillä 1992. SM-halleissa parhaimmillaan neljäs 60 metrillä 1991.

Olof Nyman
Kalevan kisoissa kultaa 800 metrillä 1968 ja 1500 metrillä 1967. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Hilkka Kivistö
Kalevan kisoissa kultaa 200 metrillä 1962 ja 1963. Ei osallistunut koskaan SM-halleihin.

Taika Nummi
Kalevan kisoissa kultaa 10 km:n kävelyssä 2014 ja 2015. Ei ole osallistunut koskaan SM-halleihin.
Kaupallinen yhteistyö

Katso huippuyleisurheilua suorana yksinoikeudella MTV Katsomo+ Urheilu -palvelusta! Näet muun muassa kovimmat hallikisat ja Timanttiliigan osakilpailut kaudella 2024 ainoastaan MTV Katsomo+ Urheilusta.

MTV Katsomo+ Urheilu -tuotteeseen sisältyvät:

  • Timanttiliiga, World Athletics Indoor Tour ja World Athletics Continental Tour
  • Liiga, Mestis ja muu jääkiekko
  • Mestarien liiga, Serie A, La Liga ja muu jalkapallo
  • MM-ralli, NFL, ATP-tennis ja paljon muuta