Yleisurheilu

Yleisurheilu omaa Suomessa pitkät perinteet aina Paavo Nurmen kultakausista Lasse Virenin ja keihäslegendojen voittojen kautta tähän hetkeen. Kuten hiihto, mäkihyppy tai ampumahiihto, yleisurheilu on myös yksi Suomen seuratuimmista ja arvostetuimmista yksilölajeista.

Katso myös: Yleisurheilun Suomen ennätykset

Yleisurheilu - Uutiset & muut julkaisut

Etusuora.com tarjoaa tuoreimmat ja mielenkiintoisimmat yleisurheilu-uutiset ja -artikkelit Suomesta sekä maailmalta. Etusuoran uutisoinnissa palataan myös ajassa taaksepäin ja muistellaan historian merkittävimpiä yleisurheilutapahtumia. Lisäksi tunnetut blogistimme käyvät blogi-kirjoituksissaan läpi lajin ajankohtaisimpia asioita.

Kalenteri - Yleisurheilukilpailut 2021

Yleisurheilun tunnetuimmat ja seuratuimmat kilpailut ovat luonnollisesti yleisurheilun EM-kisat ja MM-kisat sekä kesäolympialaiset. Timanttiliiga kuuluu 14 osakilpailullaan yleisurheilukesän 2021 seuratuimpiin tapahtumiin.

Kotimaisittain runsaasti mielenkiintoa herättävät Kalevan kisat, SM-hallit, Motonet GP -kilpailusarja sekä Suomessa kilpailtava kovan kansavinvälisen tason osakilpailu Paavo Nurmi Games.

Suurimmista yleisurheilutapahtumista voit lukea lisää tapahtumakohtaisilta sivuiltamme.

Yleisurheilulajien säännöt

Pituushyppy

Pituushypyssä kilpailija hyppää puiselta hyppylankulta hiekkakasaan mahdollisimman pitkälle. Hyppy mitataan hyppylankun päästä ja alastulokohta on se, missä jokin ruumiin osa lähimpänä lankkua koskettaa ensimmäisen kerran hiekkaa. Vauhdinottoradan on oltava vähintään 40 metriä pitkä ja hyppylankun vähintään 20 cm leveä. Virallisiksi tuloksiksi kirjataan korkeintaan 2 m/s myötätuulessa hypätyt tulokset.

Useimmissa kilpailuissa, kuten arvokilpailuiden finaaleissa, osa hyppääjistä karsiutuu viimeiseltä kolmelta kierrokselta kolmen hypyn jälkeen. Myös kisojen karsinnat koostuvat kolmesta hyppykierroksesta. Suomessa esimerkiksi Motonet GP:ssä kaikki urheilijat hyppäävät kuusi hyppyä. Mikäli kisassa kahdella hyppääjällä on sama tulos, niin tällöin huomioidaan toiseksi parhaan hypyn tulos.

Kolmiloikka

Kolmiloikassa kilpailija hyppää puiselta hyppylankulta hiekkakasaan mahdollisimman pitkälle. Vauhdinottoradan on oltava vähintään 40 metriä pitkä. Hyppy mitataan hyppylankun päästä ja alastulokohta on se, missä jokin ruumiin osa koskettaa ensimmäisen kerran hiekkaa. Mikäli kisassa kahdella hyppääjällä on sama tulos, niin tällöin huomioidaan toiseksi parhaan hypyn tulos. Virallisiksi tuloksiksi kirjataan korkeintaan 2 m/s myötätuulessa hypätyt tulokset. Kolmiloikan loikat ovat nimetty – hop, step ja jump.

Useimmissa kilpailuissa, kuten arvokilpailuiden finaaleissa, osa hyppääjistä karsiutuu viimeiseltä kolmelta kierrokselta kolmen hypyn jälkeen. Myös kisojen karsinnat koostuvat kolmesta hyppykierroksesta. Suomessa esimerkiksi Motonet GP:ssä kaikki urheilijat hyppäävät kuusi hyppyä.

Keihäänheitto

Keihäänheitossa kilpailija heittää yhdellä kädellä keihään niin kauas kuin mahdollista. Heittäjän on pidettävä keihäästä kiinni niin, että hänen pikkusormena koskettaa grippiä. Heittäjä ei saa heittää selin heittoalueella ja heiton on lähdettävä heittokätensä yläkautta. Mikäli heittäjä ylittää heittoviivan joko heittäessä tai heti heiton jälkeen, tuloksena on yliastuminen. Keihään on laskeuduttava 29-asteiselle heittosektorille tai sitä ei mittauteta.

Useimmissa kilpailuissa, kuten arvokilpailuiden finaaleissa, osa heittäjistä karsiutuu viimeiseltä kolmelta kierrokselta kolmen heiton jälkeen. Myös kisojen karsinnat koostuvat kolmesta heittokierroksesta. Suomessa esimerkiksi Motonet GP:ssä kaikki urheilijat heittävät kuusi kertaa. Mikäli kisassa kahdella heittäjällä on sama tulos, niin tällöin huomioidaan urheilijoiden toiseksi parhaat tulokset.

Miesten keihäs painaa 800 grammaa ja on 2,6-2,7 metriä pitkä. Naisten keihäs painaa 600 grammaa ja on 2,2-2,3-metrinen.

Moukarinheitto

Moukarinheitossa urheilija heittää heittoringin sisältä moukarin niin pitkälle kuin mahdollista. Heittäjän on pysyttävä koko heittonsa ajan kehässä, muutoin kyseessä on yliastuminen. Moukarin on myös laskeuduttava 35-asteisen sektorin sisälle. Heittäjä saa pyörähtää kehässä niin monta kertaa kuin haluaa.

Useimmissa kilpailuissa, kuten arvokilpailuiden finaaleissa, osa heittäjistä karsiutuu viimeiseltä kolmelta kierrokselta kolmen heiton jälkeen. Myös kisojen karsinnat koostuvat kolmesta heittokierroksesta. Suomessa esimerkiksi Motonet GP:ssä kaikki urheilijat heittävät kuusi kertaa. Mikäli kisassa kahdella heittäjällä on sama tulos, niin tällöin huomioidaan urheilijoiden toiseksi parhaat tulokset.

Miesten moukari painaa 7,26 km ja naisten 4 kg. Miesten nuorten sarjoissa moukari painaa 6 kg ja junioreilla 4 kg. Moukarin teräsnarun pituus ei saa olla pidempi kuin 122 cm. Heittokehän halkaisija on 213 cm halkaisijaltaan. Moukarin heittosektori on 35-asteinen.

Kiekonheitto

Kiekonheitossa urheilija heittää heittoringin sisältä kiekon niin pitkälle kuin mahdollista. Heittäjän on pysyttävä koko heittonsa ajan kehässä, muutoin kyseessä on yliastuminen. Kiekon on myös laskeuduttava 35-asteisen sektorin sisälle.

Kiekko saa koostua mistä tahansa materiaalista, mutta sen on oltava ympyrän muotoinen ja reunalla on oltava teräsreunat. Kiekonheitossa suojaverkon on kestettävä kiekko, joka tulee 25 m/s-nopeudella. Kiekkorinki on halkaisijaltaan 2,5 metriä. Heitto tuomitaan yliastutuksi, mikäli heittäjä astuu yli ringistä heiton aikana. Heittäjä ei saa myöskään poistua ringistä ennen kuin kiekko on laskeutunut.

Useimmissa kilpailuissa, kuten arvokilpailuiden finaaleissa, osa heittäjistä karsiutuu viimeiseltä kolmelta kierrokselta kolmen heiton jälkeen. Myös kisojen karsinnat koostuvat kolmesta heittokierroksesta. Suomessa esimerkiksi Motonet GP:ssä kaikki urheilijat heittävät kuusi kertaa. Mikäli kisassa kahdella heittäjällä on sama tulos, niin tällöin huomioidaan urheilijoiden toiseksi parhaat tulokset.

Miesten kiekko painaa 2 kg (halkaisija 22 cm) ja naisten 1 kg (halkaisija 18 cm).

Korkeushyppy

Korkeushypyssä urheilijat ottavat vauhtia vähintään 15 metriä pitkältä vauhdinottoradalta ja yrittävät ylittää neljä metriä pitkän riman mahdollisimman korkealta. Korkeushyppy oli mukana jo vuoden 1896 olympialaisissa, jonka jälkeen säännöt ovat pysyneet suhteellisen samoina, mutta urheilijoiden hyppytekniikka on toki kehittynyt. Tämän päivän urheilijoiden hyppytekniikasta käytetään nimeä Fosbury Flop.

Korkeushyppääjän on ylitettävä rima, niin että ponnistus lähtee yhdellä jalalla ja urheilija ylittää riman sitä pudottamatta kannattimiltaan. Urheilijalla saa tulla korkeintaan kolme peräkkäistä pudotusta. Mikäli kahdella parhaalla hyppääjällä on sama tulos kaikista korkeuksista kolmen pudotuksen jälkeen, niin rimaa lasketaan edelliseen korkeuteen ja he jatkavat kilpailua, kunnes voittaja on selvillä.

Korkeushyppääjän hyppykengät saavat olla kärjestä korkeintaan 13 mm kärjestä ja kannasta 16 mm paksuiset.

Seiväshyppy

Seiväshypyssä urheilijoiden tavoitteena on ylittää rima mahdollisimman korkealta seipään avulla. Ensimmäisen kerran seiväshyppy oli mukana olympialaisissa vuonna 1896, mutta naisten olympiaohjelmaan laji lukeutui ensimmäisen kerran vasta Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000.

Seiväshyppyyn kuuluu useita sääntöyksityiskohtia, joista seuraavassa muutamia:

• Seiväshyppääjä ei saa käyttää käsineitä tai vastaavia paremman otteen saamiseksi seipäästä.
• Hyppääjä ei saa käyttää kenkiä, joista voidaan kokea olevan etua hyppääjälle.
• Ylittäessään rimaa, hyppääjä ei saa yrittää vaikuttaa sen pysymiseen kannattimmillaan esimerkiksi sormillaan.
• Hyppääjä ei saa “kiivetä” seivästä pitkin.
• Mikäli rima katkeaa yrityksen aikana, saa hyppääjä uuden yrityksen.

Minimipituus vauhdinottoradalle on 40 metriä. Hyppyseiväs on pääsääntöisesti joko hiilikuitua tai lasikuitua.

Kilpailussa urheilijan suoritukset päättyvät, kun hänellä on kolme peräkkäistä pudotusta. Mikäli kahdella parhaalla hyppääjällä on sama tulos kaikista korkeuksista kolmen pudotuksen jälkeen, niin rimaa lasketaan edelliseen korkeuteen ja he jatkavat kilpailua, kunnes voittaja on selvillä.

Juoksumatkat

Pikajuoksut

Pikajuoksumatkoiksi luetaan ulkoradoilla 100-400 metrin matkat. Sisäradoilla viralliset pikajuoksujen arvokisalajit ovat 60 ja 400 metriä. Pikajuoksua koskevat säännöt ovat hyvin yksiselitteiset: urheilijan on edettävä lähtölaukauksesta maaliin mahdollisimman nopeasti.

Pikajuoksuissa jokaisella urheilijalla on oma ratansa, jonka sisällä hänen tulee juosta maaliin. Toisaalta, mikäli urheilija ei pysy radan sisällä, mutta ei myöskään häiritse kanssakilpailijoita, hänen suoritusta tarkkaaillaan tapauskohtaisesti eikä hylkäystä välttämättä tapahdu. Paitsi, mikäli ratarikko tapahtuu kaarteessa, jolloin ratarikon seurauksena urheilijan juoksumatka lyhenee, hänen suorituksensa hylätään.

Pikajuoksumatkoille urheilijan on lähdettävä lähtötelineistä, niin että mikään rataan kosketuksissa oleva ruumiinosa ei ylitä lähtöviivaa. Urheilijat asettuvat lätötelineisiin, kun lähettäjä antaa komennon “paikoillanne”. Valmiit-komennolla urheilijat valmistautuvat lähtölaukaisuun. Nykysääntöjen mukaan jo ensimmäisestä varaslähdöstä urheilija hylätään. Varaslähdön tunnistamisen apuna lähettäjällä on laite, joka tunnistaa varaslähdön telineistä. Joissakin tapauksissa varaslähtö on tulkinnallinen asia, että oliko kyseessä puhdas varaslähtö vai johtuiko “heiluminen” esimerkiksi ulkoisista tekijöistä, jolloin kyseessä ei aina ole hylkäys.

Keski- ja pitkät matkat

Keskimatkoiksi luetaan pääsääntöisesti 800 ja mailin (1609 metriä) väliset matkat. Joissakin tapauksissa myös 3000 metrin matka katsotaan keskimatkaksi. Pitkät matkat ovat kaikki matkat 3000 metristä ylöspäin aina maratoniin asti. Tätä pidemmät matkat luetaan ultramatkoiksi.