Yleisurheilun EM-hallit 2023 Istanbul | Ohjelma & Tulokset

Yleisurheilun EM-hallit 2023, Istanbul


Seuraavat yleisurheilun EM-hallit järjestetään Istanbulissa, Turkissa 2.-5.3.2023. Katso kisojen ohjelma, aikataulut, osallistujat ja tulokset!
Vuoden 2023 EM-hallit järjestetään maaliskuun alussa Istanbulissa, Turkissa.
Vuoden 2023 EM-hallit järjestetään maaliskuun alussa Istanbulissa, Turkissa.


Ensimmäiset viralliset yleisurheilun Euroopan mestaruushallikilpailut järjestettiin vuonna 1970 Wienissä, Itävallassa. Epäviralliset EM-hallikilpailut järjestettiin kuitenkin jo neljä vuotta aikaisemmin Saksassa. Nykyään kisat järjestetään joka toinen vuosi, kun vuoteen 1990 asti EM-hallimitaleista kilpailtiin vuosittain.

Edelliset EM-hallit vuonna 2021 kisat Puolassa, Torunissa. Seuraavana halliyleisurheilun EM-kisat ovat vuorossa 2.-5.3.2023 Turkin Istanbulissa. Suomi ei ole koskaan isännöinyt EM-hallikilpailuja.



Yleisurheilun EM-hallit 2023 Istanbul – Ohjelma & aikataulut


Seuraavat EM-hallit järjestetään Turkin Istanbulissa vuoden 2023 maaliskuussa, 2.-5.3.2023. Kisat käynnistyvät torstainan 2.3. iltasessiolla ja tämän jälkeen perjantaista sunnuntaihin kilpaillaan päivittäin sekä aamu- että iltasessio.

Tarkkoja aikoja ei ole vielä julkaistu, mutta tässä lajien alustava jakautuminen kisapäiville.

Torstai 2.3. ilta

LajiVaihe
M 800 mAlkuerät
N korkeushyppyKarsinta
M kuulantyöntöKarsinta
N 800 mAlkuerät
M kolmiloikkaKarsinta
N 3000 mAlkuerät
N kuulantyöntöKarsinta
M 1500 mAlkuerät



Perjantai 3.3. aamu

LajiVaihe
N 5-ottelu 60 m 
M pituushyppyKarsinta
N seiväshyppyKarsinta
N 5-ottelu korkeushyppy 
M 400 mAlkuerät
N 400 mAlkuerät
N kolmiloikkaKarsinta
N 1500 mAlkuerät
N 60 mAlkuerät
N 5-ottelu kuulantyöntö 

Perjantai 3.3. ilta

LajiVaihe
M korkeushyppyKarsinta
N 60 mVälierät
N 5-ottelu pituushyppy 
M kuulantyöntöFinaali
M 400 mVälierät
N 400 mVälierät
N 3000 mFinaali
M kolmiloikkaFinaali
N kuulantyöntöFinaali
N 5-ottelu 800 m 
N 60 mFinaali




Lauantai 3.3. aamu

LajiVaihe
M 7-ottelu 60 m 
M seiväshyppyKarsinta
M 60 mAlkuerät
M 7-ottelu pituushyppy 
M 3000 mAlkuerät
N 60 m aidatAlkuerät
M 7-ottelu kuulantyöntö 
N pituushyppyKarsinta
M 60 m aidatAlkuerät

Lauantai 4.3. ilta

LajiVaihe
M 7-ottelu korkeushyppy 
M 60 mVälierät
N seiväshyppyFinaali
N 800 mVälierät
M 800 mVälierät
N kolmiloikkaFinaali
N 1500 mFinaali
M 400 mFinaali
N 400 mFinaali
M 60 mFinaali



Sunnuntai 5.3. aamu

LajiVaihe
M 7-ottelu 60 m aidat 
M pituushyppyFinaali
N korkeushyppyFinaali
M 60 m aidatVälierät
N 60 m aidatVälierät
M 7-ottelu seiväshyppy 

Sunnuntai 5.3. ilta

LajiVaihe
M korkeushyppyFinaali
M 4x400 mFinaali
M seiväshyppyFinaali
N 4x400 mFinaali
M 7-ottelu 1000 m 
N pituushyppyFinaali
M 3000 mFinaali
M 800 mFinaali
N 800 mFinaali
N 60 m aidatFinaali
M 60 m aidatFinaali




Suomen joukkue vuoden 2023 yleisurheilun EM-halleihin


Päivitämme tähän Suomen joukkueen.


Yleisurheilun EM-hallikisojen 2023 televisiointi


Päivitämme tähän tiedot yleisurheilun EM-hallien televisioinnista.


Yleisurheilun EM-hallit 2023 - Tulokset


Päivitämme tähän yleisurheilun EM-hallien tuloslinkit.


Yleisurheilun EM-hallit 2023 - Tulosrajat


Päivitämme tähän EM-hallien tulosrajat, kun ne julkaistaan.



Suomi yleisurheilun EM-halleissa – Historiaa & tilastoja


Jo Prahan epävirallisiin EM-halleihin 1967 osallistui suomalaisia, kun seiväshyppääjät Altti Alarotu (4:s) ja Auvo Pehkoranta (7:s) sekä kuulantyöntäjä Antero Junttu (karsinnan 10:s) olivat tulessa. Ensimmäinen EM-halleihin osallistunut suomalaisnainen oli 50 metrille Grenoblessa 1972 osallistunut Tuula Rautanen.

Suomi on voittanut kaikkina aikoina EM-halleissa 10 kultaista, 8 hopeista ja 12 pronssista mitalia. Nämä mitalit ovat jakautuneet 15 yleisurheilijalle. Ensimmäinen suomalaismitali oli Jarkko Tapolan pronssi 60 metrillä Wienissä 1970. Ensimmäinen suomalaismestaruus irtosi Katowicessa 1975, kun Antti Kalliomäki taivutti seiväskisan voittajaksi. Toistaiseksi viimeisin suomalaisen saavuttama mitali on Timo Aaltosen kuulakulta Gentistä 2000. Naistemme ainoat EM-hallimitalit ovat Sisko Hanhijoen (60 m) ja Ringa Ropon (pituus) pronssit Haagista 1989.

Ahnaimmat EM-hallimitalirohmumme ovat olleet Arto Bryggare (2 kultaa – 2 hopeaa – 1 pronssi), Reijo Ståhlberg (3-0-0), Kalliomäki (1-3-1), Antti Loikkanen (1-0-2), Ari Suhonen (1-0-1) ja Pekka Päivärinta (0-2-1). Bryggare voitti mitaleja kymmenen vuoden aikajänteellä (1977-1987), ja Kalliomäki suomalaisittain ennätyksellisesti neljissä kilpailuissa peräkkäin (1974-1977). Valencian 1998 miesten kuulantyöntö on EM-hallihistorian ainoa kilpailu, jossa kaksi suomalaista nousi samaan aikaan palkintopallille: Mika Halvari hopeaa, Arsi Harju pronssia.

Suomalaisittain menestyksekkäimmät EM-hallit ovat olleet Milanon kisat 1978, jolloin Markku Taskisen (800 m), Loikkasen (1500 m) ja Ståhlbergin (kuula) mestaruudet riittivät maiden välisessä mitalitilastossa peräti kolmanteen sijaan Itä-Saksan ja Neuvostoliiton takana.

Myös pesäpalloilijana mainetta niittänyt Raimo Vilen viiletti 60 metrin pronssille 1973. Jarmo Kärnä nappasi pitkän uransa ainoan mitalin – pronssisen – Genovan pituuskisassa 1992. Kärnä oli aiemmin sijoittunut viisi kertaa viidenneksi EM-hallien pituushypyssä vuosina 1983-1990.

Myös mitalien tuntumaan on yltänyt maininnanarvoisia nimiä. Mauri Myllymäki oli kuudes Belgradin pituuskisassa 1969, ja Mona-Lisa Pursiainen 60 metrin neljäs Göteborgissa 1974. Vastikään edesmennyt Markku Tuokko pukkasi sivulajissaan kuulantyönnössä peräti neljänneksi Wienissä 1978. Ari Paunonen juoksi 3000 metrillä viidenneksi Budapestissa 1983. Samoissa kisoissa seitsemänneksi kuulantyönnössä sijoittunut Olli Kanervisto sai seuraavana vuonna surmansa Kanariansaarilla siviilipukuisen poliisin luodista.

Suomen EM-hallimitalistit

UrheilijaKultaHopeaPronssiYhteensäLajit
Reijo Ståhlberg3003kuulantyöntö
Arto Bryggare221550 metrin aidat, 60 metrin aidat
Antti Kalliomäki1315seiväshyppy
Antti Loikkanen10231 500 metriä
Ari Suhonen1012800 metriä, 1 500 metriä
Markku Taskinen1001800 metriä
Timo Aaltonen1001kuulantyöntö
Pekka Päivärinta02133 000 metriä
Lotta Kemppinen010160 metriä
Mika Halvari0101kuulantyöntö
Kristian Pulli0011pituushyppy
Ella Junnila0011korkeushyppy
Jarkko Tapola001160 metriä
Raimo Vilén001160 metriä
Sisko Hanhijoki001160 metriä
Ringa Ropo0011pituushyppy
Jarmo Kärnä0011pituushyppy
Arsi Harju0011kuulantyöntö


Katsaus yleisurheilun EM-halleihin vuosittain


1966 Dortmund

Pituushypyn halli-ME:t sekä miesten että naisten kisassa: Neuvostoliiton Igor Ter-Ovanesyan 823 ja saman valtion Tatyana Schelkanova 673.
Videolla mm. pituuden naisten halli-ME 673:

1967 Praha

Pohjoismaiden naisille mestaruuksia: Ruotsin Karin Wallgren 400 metrillä ajalla 55,7 ja Norjan Berit Berthelsenille pituudessa tuloksella 651. Wallgrenille lisäksi hopea 50 metrillä.

1968 Madrid

Naisten 4×182 metrillä Länsi-Saksan voittoaika oli 1.28,8. Se olikin ainoa porukka joka pääsi maaliin asti kysyisessä viestissä.

1969 Belgrad

Mielenkiintoinen viestikilpailu mukana lajiohjelmassa kolmatta kertaa: 1+2+3+4 kierrosta, yhteensä 1950 metriä. Miesten kisassa vain Puolan joukkue sai sijoituksen.

1970 Wien

Ensimmäiset viralliset sisäratojen EM-kilpailut. Neuvostoliiton Tõnu Lepik miesten pituuden mestari edelleen voimassa olevalla Viron halliennätyksellä 805.

1971 Sofia

Neuvostoliiton Antonina Ivanovalle pronssia naisten kuulakisassa tuloksella 18,69. Ivanova (s. 1932) oli seuraavana vuonna yhdeksäs Munchenin olympiafinaalissa – historian paras yleisurheilun olympiasijoitus isoäitien sarjassa!

1972 Grenoble

Ranskan Jacky Boxbergerille 1500 metrin kulta ajalla 3.45,66. Boxberger kuoli vuonna 2001 jouduttuaan norsun tallomaksi Keniassa.

1973 Rotterdam

Tsekkoslovakian 24-vuotiaalle kuulaneidolle Helena Fibingerovalle uran ensimmäinen arvokisakulta tuloksella 19,08.

1974 Göteborg

Järjestäjämaa voitti molemmat 4 x 182 metrin viestit. Sekä miehissä että naisissa vain vain kaksi joukkuetta ilmestyi viivalle.

1975 Katowice

Länsi-Saksan Thomas Wessinghagelle ensimmäinen hänen neljästä 1500 metrin EM-hallikullastaan ajalla 3.44,6.

1976 Munchen

Kreikan Vassilios Papageorgopoulosille hopea miesten 60 metrillä. Myöhemmässä elämässä mies on toiminut mm. Thessalonikin pormestarina ja istuu tällä hetkellä vankilassa korruptiorikosten takia.

1977 San Sebastian

800 metrillä nähtiin 20-vuotiaan Sebastian Coen uran ensimmäinen arvokisavoitto ajalla 1.46,54. Islannin Hreinn Halldorssonille miesten kuulan mestaruus tuloksella 20,56.
Coen 800 metrin mestaruus:

1978 Milano

Pietro Mennean uran ainoa sisäratojen EM-mitali – 400 metrin kulta irtosi ajalla 46,51.

1979 Wien

Puolan Marian Woroninille ensimmäinen miehen yhteensä neljästä 60 metrin Euroopan mestaruudestaan ajalla 6,57. Ulkona 100 metriä kulki parhaimmillaan valkoihoiselle mainioon aikaan 10,00. Naisten 400 metrillä Jarmila Kratochvilova hyytyi hopealle:

1980 Sindelfingen

Puolan Zofia Bielczyk 60 metrin aitojeen voittoon ME-ajalla 7,77. Ulkona naisen parhaaksi arvokisasijoitukseksi jäi Moskovan 1980 pita-aitojen olympiafinaalin jumbosija.

1981 Grenoble

Ruotsin Linda Haglundille hopea 50 metrillä ajalla 6,17. Myöhemmin samana vuonna Haglund kärysi anabolisista steroideista.

1982 Milano

Jarmila Kratochvilova kipitti edelleen voimassa olevan 400 metrin hallimaailmanennätyksen 49,59.

1983 Budapest

Italian 20-vuotiaalle Stefano Tillille 60 metrin kulta ajalla 6,63. Tilli oli samassa lajissa neljäs vielä Gentissä 17 vuotta myöhemmin. Hän oli myös kihloissa Merlele Otteyn kanssa jonkin aikaa.

1984 Göteborg

Itä-Saksan Heidi Kriegerille naisten kuulapronssi 17-vuotiaalle ”kohtuullisella” tuloksella 20,18. Myöhempiin uravaiheisiin kuuluneet muun muassa ulkoratojen EM-kulta 1986 sekä sukupuolenkorjausprosessi.

1985 Pireus

21-vuotiaalle Sergei Bubkalle seiväskulta tuloksella 570. Myöhemmin Sergei ei juuri enää piitannut sisäratojen EM-kisoista.

1986 Madrid

Hollannin Nelli Cooman iski 60 metrillä tauluun ME-ajan 7,00. Myös tasokkaat pituuskisat: Robert Emmijan 832 ja Heike Drechsler 718.

1987 Lievin

20-vuotias Colin Jackson (7,63) nöyrtyi Arto Bryggarelle (7,59) aitaviidakossa. Myös 22-vuotias Dieter Baumann väläytteli 3000 metrin hopeallaan (7.53,93).

1988 Budapest

Patrik Sjöbergille korkeuskulta kovalla tuloksella 239. Mies voitti yhteensä neljä sisäratojen EM-kultaa.

1989 Haag

20-vuotiaalle Marie-Jose Perecille 200 metrin kulta ajalla 23,21.

1990 Glasgow

Naisten kolmiloikka ensimmäistä kertaa ohjelmassa arvokilpailuissa, tosin vain näytöslajina. Voiton vei Neuvostoliiton Galina Tsistjakova tuloksella 14,14. Nainen voitti kisoissa myös pituuden (685).

1992 Genova

IVY:n 19-vuotias Zhanna Tarnopolskaja voitti naisten 60 metriä ajalla 7,17. MM-Edmontonissa 2001 hän kukisti nimellä Pintusevich itsensä Marion Jonesin 100 metrin finaalissa.

1994 Pariisi

Brittikorkeushyppääjä Dalton Grantin pitkän uran ainoa arvokisavoitto, jos mukaan ei lasketa Kansainyhteisön mestaruutta 1998. Grant muistetaan huimista aloituskorkeuksistaan. Esimerkiksi MM-Ateenassa 1997 hän aloitti kisansa vasta, kun rima oli asetettu korkeuteen 232. Pariisissa Grant ylitti ennätyksekseen jääneen 237.

1996 Tukholma

Ruotsiin neljä mitalia: kultaa Mattias Sunneborn, hopeaa Sara Wedlund, pronssia Peter Karlsson ja Torbjörn Eriksson. Miesten seipään kärkikaksikko Dmitri Markov (BLR) – Viktor Tsistjakov (RUS) siirtyi myöhemmin edustamaan Australiaa.

1998 Valencia

Ashia Hansenille kolmiloikan halli-ME 15,16. Naisten seiväskisan voitti Ukrainan Anzhela Balakhonova sisäratojen ME-tuloksella 445. Naisten seiväs oli ollut ensimmäisen kerran arvokisaohjelmassa kaksi vuotta aiemmin Tukholmassa, jolloin voiton vei Vala Flosadottir tuloksella 416. Valenciassa islantilainen hyppäsi 440, jolla irtosi pronssia.

2000 Gent

Ruotsin naisille kaksi kultaa: Kajsa Bergqvist korkeudessa (200) ja Erica Johansson pituudessa (689). 18-vuotiaalle Juri Borzakovskille uran ensimmäinen arvokisavoitto 800 metrin kisassa, jossa Wilson Kirwa ylsi neljänneksi.

2002 Wien

Ruotsille huima mitalisade: kultaa Staffan Strand ja Christian Olsson, hopeaa Jimisola Laursen, Stefan Holm, Patrik Kristiansson ja Kajsa Bergqvist, pronssia Carolina Kluft. Naisten kasilla hurja kisa: 1) Jolanda Ceplak 1.55,82 ME, 2) Stefanie Graf 1.55,85. Ceplak kärysi muutama vuosi myöhemmin EPO:n käytöstä. Naisten seipäässä Svetlana Feofanova taivutti halli-ME:n 475.

2005 Madrid

Ruotsalaiset edelleen iskussa: Stefan Holm ylitti korkeudessa hulppean ennätyksensä 240, Kallurin kaksossiskokset Susanna ja Jenny kaksoisvoittoon 60 metrin aidoissa, Carolina Kluftille ottelukulta tuloksella 4948 ja Robert Kronbergille uran ainoa arvokisamitali 60 metrin aidoissa ajalla 7,65. Jelena Isinbajeva ylitti seipään halli-ME:n 490. Ukrainan Mykola Savolaiselle kolmiloikkahopea tuloksella 17,01.
Stefan Holmin 240 Madridin EM-halleissa 2005:

2007 Birmingham

Ruotsiin kaksoisvoitto miesten korkeudessa: 1) Stefan Holm 234, 2) Linus Thörnblad 231. Nykyisin sokeutuneena vammaisurheilijana kilpaileva Italian Assunta Legnante vei naisten kuulakullan tuloksella 18,92.

2009 Torino

Johan Wissmannille 400 metrillä uran ainoa arvokisavoitto ajalla 45,89. Viroon kaksi kultaa: Mikk Pahapill 7-ottelussa (6362) ja Ksenia Balta pituushypyssä (687). Sebastian Bayerille pituuskulta haamulennolla 871, ja seipään voittajalle Renaud Lavillenielle seiväskulta – uran ensimmäinen arvokisamitali – tuloksella 581. Dwain Chambers kiihdytti 60 metrin erissä Euroopan ennätyksen 6,42.
Bayerin huima 871:

2011 Pariisi

Teddy Tamgho jysäytti kolmiloikan halli-ME:n 17,92. Lavillenie ylitti seiväskisassa peräti 603. Norjan sprintterinaisille kaksi pronssia: Ezinne Okparaebo sileällä 60 metrillä (7,20) ja Christina Vukicevic aidoissa (7,83).

2013 Göteborg

Varsinkin Ruotsin naiset iskussa kotiareenalla: kultaa Abeba Aregawi 1500 metrillä, hopeaa Ebba Jungmark korkeudessa, pronssia Moa Hjelmer 400 metrillä, Emma Green Tregaro korkeudessa ja Erica Jarder pituudessa. Michel Torneus voitti hopeaa pituudessa kovalla tuloksella 829. Lavillenielle seiväskulta tällä kertaa tuloksella 601.

2015 Praha

Renaud Lavillenie taivutti seiväskullan huimalla tuloksella 604. Ruotsi otti miesten pituushypyssä kaksi mitalia: Michel Torneus kultaa tuloksella 830 ja Andreas Otterling pronssia tuloksella 806. Belgian otti miesten 4x400 metrillä mestaruuden uudella Euroopan ennätyksellä 3.02,87 joukkueella, jossa kirmasivat veljekset Dylan, Jonathan ja Kevin Borlee sekä Julien Watrin.

2017 Belgrad

Ivana Spanovic jysäytti pituuskisassa peräti 724 ja nappasi EM-kullan kotikatsomon riemuksi. Kevin Mayerille uran ensimmäinen arvokisavoitto 7-ottelussa Euroopan ennätyksellä 6479. 20-vuotias Konrad Bukowiecki tuuppasi kuulakullan kovalla tuloksella 21,97, ja Izmir Smajmaj otti miesten pituushypyssä Albanialle maan historian ensimmäisen yleisurheilun arvokisakullan.

2019 Glasgow

EM-hallit järjestettiin Skotlannin Glasgowssa maaliskuussa 2019. Suomi ei saavuttanut kisoissa mitaleja. Parhaasta sijoituksesta vastasi naisten 60 m aidoissa neljänneksi sijoittunut Reetta Hurske. Nooralotta Neziri oli samalla matkalla myös finaalissa sijoittuen kuudenneksi.

Elmo Lakka täydensi Suomen pika-aitamenestyksen etenemällä niin ikään finaaliin sijoittuen siinä kahdeksanneksi. Kristiina Mäkelä hyppäsi naisten kolmiloikkafinaalissa kuudenneksi.

2021 Torun


Yleisurheilun Euroopan hallimestaruuskilpailut järjestettiin keväällä 2021 Puolan Torunissa. Suomi saavutti kilpailuissa kolmea mitalia: Lotta Kemppinen voitti hopeaa 60 metrillä, Kristian Pulli saavutti pronssia pituushypyssä ja Ella Junttila pronssia korkeushypyssä.