Kuulantyönnön Suomen ennätys

Nykytulkinnan mukaan miesten kuulantyönnön SE kuuluu hallissa 22,09 työntäneelle Mika Halvarille, eikä enää pisimmän ulkoratakaaren 21,69 työntäneelle Reijo Ståhlbergille. Naisten SE on kiistatta Asta Ovaskan nimissä lukemin 18,57.


Kuulantyönnön Suomen ennätyksen tiimoilla on käynyt kuhina, sillä ulkoratojen SE:tä 45 vuotta hallussaan pitänyt Reijo Ståhlberg menettää 45 vuoden takaisen Suomen ennätyksensä kabinettipäätöksellä Mika Halvarille.

Ennätystilaston laittaa uusiksi sääntömuutos, jonka mukaan kaikissa lajeissa ei erotella ulko- ja sisäradoilla tehtäviä tuloksia. Urheiluliiton (SUL) kilpailuvaliokunta on päättänyt, että Suomen ennätysten kirjaamisessa siirrytään toukokuun alusta 2024 Kansainvälisen yleisurheiluliiton World Athleticsin käytäntöön. Muutos koskee kenttälajien lisäksi suoran mittaisia juoksujen ratamatkoja.

Käsittelemme tässä kuitenkin kuulantyönnön SE-lukemia vanhan liiton meiningillä eli ulko- ja sisäradat eroteltuina.



Miesten kuulantyönnön Suomen ennätys


Suomen ennätys (ulkoradat): 21,69; Reijo Ståhlberg
Sisäratojen Suomen ennätys: 22,09; Mika Halvari

Ulkoradoilla Suomen pisimmän kuulakaaren 21,69 on pukannut Reijo Stålhberg. Hän työnsi SE-lukemat Fresnossa, Yhdysvalloissa 45 vuotta sitten 5. toukokuuta 1979.

Reilussa viidessä vuodessa SE parani 1970-luvulla Ståhlbergin toimesta peräti 1,2 metrillä. Matti Yrjölän elokuussa 1973 pukkaama SE 20,49 parani Ståhlbergin toimesta ensin kesäkuun alussa 1974 lukemiin 20,69. Kuun lopussa Ståhlberg paransi ennätystulostaan hurjasti yli puolella metrillä lukemiin 21,26. Vajaat viisi vuotta myöhemmin ennätyslukemat paranivat vielä lähes puolella metrillä Suomen kaikkien aikojen ulkoratalukemiin 21,69.

Sisäradoilla Mika Halvari on täysin omassa kastissaan. "Kemin keiju" pukkasi helmikuussa 2000 Tampereella Tähtien kisoissa kuulan lukemiin 22,09, mikä on yli metrin parampi tulos kuin hallilistan kakkosella Arsi Harjulla (21,00).

Nykyisen tulkinnan mukaan Halvari on siis kuulantyönnön SE-mies, eikä Ståhlbergin ennätystuloksella ole enää virallista SE-statusta.



Miesten kuulantyönnön ulkoratojen SE:n kehitys


TulosUrheilijaPaikkaPvm
21,69Reijo StåhlbergFresno, Yhdysvallat5.5.1979
21,26Reijo StåhlbergHelsinki26.6.1974
20,69Reijo StåhlbergOrimattila1.6.1974
20,49Matti YrjöläLohja19.8.1973
20,38Matti YrjöläTampere1972
20,38Reijo StåhlbergTurku1973
20,21Matti YrjöläOrivesi1972
20,15Seppo SimolaTurku19.7.1972
19,94Seppo SimolaWuppertal, Länsi-Saksa1971
19,71Seppo SimolaOslo, Norja1971
19,63Seppo SimolaGöteborg, Ruotsi1971
19,45Matti YrjöläTukholma, Ruotsi1969
19,24Seppo SimolaTukholma, Ruotsi1969
19,19Matti YrjöläHelsinki1969
19,1Matti YrjöläSaarijärvi1969
18,99Matti YrjöläTampere1969
18,88Matti YrjöläNokia1968
18,84Matti YrjöläPori1968
18,67Matti YrjöläNivala1967
18,62Matti YrjöläTurku1967
18,6Matti YrjöläHelsinki1966
18,16Matti YrjöläKarkkila1964
18,16Matti YrjöläKokemäki1965
18,09Seppo SimolaOulu1964
18Seppo SimolaTurku1963
17,93Jarmo KunnasHelsinki1962
17,71Jarmo KunnasTampere1962
17,7Jarmo KunnasBudapest, Unkari1960
17,38Jarmo KunnasPariisi, Ranska1960
17,07Alpo NisulaGöteborg, Ruotsi1959
17,06Jarmo KunnasTampere26.7.1959
16,96Jarmo KunnasTampere12.7.1959
16,86Reijo KoivistoNokia24.8.1958
16,72Reijo KoivistoJärvenpää1958
16,61Matti YrjöläTampere6.6.1958
16,54Reijo KoivistoTurku1956
16,46Reijo KoivistoVarsova, Puola1956
16,3Reijo KoivistoTurku1955
16,27Reijo KoivistoMikkeli29.5.1955
16,23Sulo BärlundHelsinki12.7.1936
15,92Kalle JärvinenTurku25.9.1932
15,66Armas ValsteViipuri3.8.1929
15,46Armas ValstePariisi, Ranska1929
15,4Armas ValsteViipuri1929
15,17Kalle JärvinenTampere1927
14,87Ville Pörhölä 1925
14,86Elmer NiklanderHelsinki1909
14,06Jalmari SauliHelsinki1908
13,74Elmer NiklanderOulunkylä1907
13,43Siivo NummivaaraViipuri1907
13,05Väinö Sigell 1902



Naisten kuulantyönnön Suomen ennätys


Suomen ennätys (ulkoradat): 18,57; Asta Ovaska
Sisäratojen Suomen ennätys: 17,84; Asta Ovaska

Naisten kuulantyönnön Suomen ennätys on Ruotsinpyhtään Kisailijoita edustaneen Asta Ovaskan hallussa lukemin 18,57. Ovaska hallitsi Suomen naisten kuulantyöntöä mielinmäärin läpi 1980-luvun ja voitti 11 peräkkäistä SM-kultaa vuosina 1983-1993.

Suomen ennätyksen Ovaska onnistui pukkaamaan kuitenkin vain kertalleen riistäessään SE:n 20.8.1989 kolmella sentillä Suomen ennätystä reilun yhdeksän vuoden ajan nimissään pitäneeltä Tuula Kiveltä (nyk. Karppinen). Kivi petrasi SE:tä aikanaan hurjasti kesällä 1980. Suomen ennätys parani hänen käsittelyssään tuolloin neljään otteeseen.

Ennen Kiven ennätyskesää SE oli Ritva Metson vuonna 1975 työntämä 17,26. Kivi siirsi SE:tä kolmen kuukauden aikana yli 1,2 metriä kauemassa lukemin 17,31, 18,06, 18,26 ja 18,54.



Naisten kuulantyönnön Suomen ennätyksen kehitys ulkoradoilla


TulosUrheilijaPaikkaPvm
18,57Asta OvaskaTukholma, Ruotsi20.8.1989
18,54Tuula Kivi (nyk. Karppinen)Rauma19.8.1980
18,26Tuula KiviLaitila12.6.1980
18,06Tuula KiviTampere6.6.1980
17,31Tuula KiviTampere21.5.1980
17,26Ritva MetsoTukholma, Ruotsi3.8.1975
17,04Ritva MetsoLüdenscheid, Länsi-Saksa12.7.1975
16,90Ritva MetsoKangasniemi1.6.1975
16,49Christine BarckSotši, Neuvostoliitto22.9.1974
16,47Ritva MetsoHelsinki18.8.1974
16,45Christine BarckIitti29.7.1973
16,20Christine BarckEspoo16.9.1972
16,00Christine BarckHelsinki22.8.1972
15,94Christine BarckRauma3.7.1972
15,66Marjatta MäkinenHelsinki17.8.1965
15,02Marjatta MäkinenTallinna, Neuvostoliitto19.6.1965
14,82Marjatta MäkinenKuortane6.6.1965
14,44Marjatta MäkinenKuortane20.6.1964
14,30Marjatta MäkinenTurenki9.6.1964
13,91Marjatta MäkinenLohja27.5.1964
13,51Eila RonkonenTartto, Neuvostoliitto26.6.1963
13,33Eila RonkonenTampere27.6.1962
13,28Eila RonkonenSimpele14.9.1958
13,10Eila RonkonenJoensuu29.6.1958
13,02Meeri SaariHelsinki26.7.1952
12,93Meeri SaariForssa16.9.1951
12,08Meeri SaariTampere15.8.1948
12,02Irja SarnamaValkeakoski13.8.1946

Katso myös:

Jaa julkaisu

Navigointi