Näin kovilla tuloksilla on pudottu Suomen yleisurheilun olympiajoukkueesta

Parranpärinää olympiavalinnoista on riittänyt myös aiemmin - näin kovilla tuloksilla on pudottu Suomen yleisurheilun olympiajoukkueesta


Historian saatossa yleisurheilun arvokisavalinnat ovat aiheuttaneet päänvaivaa ja urheilijoita on jäänyt rannalle kisoista syystä jos toisesta.
Etusuora: 06.07.2021 16:08Yleisurheilu
Parranpärinää olympiavalinnoista on riittänyt myös aiemmin - näin kovilla tuloksilla on pudottu Suomen yleisurheilun olympiajoukkueesta
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Antti Ruuskanen pyrkii näyttämään Track & Field Newsin ennusteet paikkaansa pitämättömiksi.
Suomen olympiajoukkue nimettiin maanantaina.

Suomen historiasta löytyy runsaasti yleisurheilijoita, jotka ovat onnistuneet mainiosti olympiavuonna, mutta kisamatka on jäänyt kuitenkin haaveeksi. Keräsimme mielenkiintoisia poimintoja suomalaisyleisurheilijoista, jotka katselivat olympiakisat kotisohvalta, vaikka kauden tilastoissa komeili huipputulos.

Kova tulos olympiakaudella – ei kisamatkaa


Juha Pyy – 400 metriä – 1988 – 45,75

Pyy juoksi kesäkuussa 1988 ennätyksensä 45,75 Helsingin Maailmankisoissa ja 46,04 Lapinlahden eliittikisoissa. Vielä syyskuun alussa Ruotsi-maaottelussa matka kulki aikaan 46,33, mutta Soulin olympialaisissa lappajärveläistä ei nähty.

Wilson Kirwa – 800 metriä – 2000 – 1.44,69

Suomen kenialaisvahvistus oli elämänsä kunnossa kesällä 2000, jolloin 800 metriä kulki kahdesti alle 1.45 ja kaikkiaan neljästi alle 1.46. Suomen kansalaisuuden puuttuminen torppasi kuitenkin huippukuntoisen Kirwan olympiamatkan Sydneyyn.

Martti Vainio – 10 000 metriä – 1988 – 28.02,04

38-vuotias Vainio hätyytteli 28 minuutin rajaa heinäkuun 1988 alussa Oslossa. Dopingkohussa edellisissä olympialaisissa ryvettyneen Vainion viimeinen olympiareissu Souliin ei kuitenkaan lopulta toteutunut.

Seppo Liuttu – 10 000 metriä – 1984 – 28.06,58

Liuttu juoksi 10 000 metriä 40 sekuntia kovempaa kuin koskaan muulloin Tukholmassa heinäkuun alussa 1984. Tämä ei vienyt juoksijaa Losin olympiakoneeseen.

Johanna Peiponen – 10 000 metriä – 2016 – 31.42,9

Peiposen uran huippukausi 2016 päättyi terveysongelmien takia Amsterdamin EM-kisoissa heinäkuun alussa.

Jouko Kuha – 3000 metrin estejuoksu – 1968 - 8.24,2

Kuha juoksi Tukholmassa heinäkuussa 1968 3000 metrin esteiden maailmanennätyksen 8.24,2. Hänet valittiin Méxicon olympiakisoihin, mutta loppukesän sairasteluihin kuntonsa menettänyt Kuha jätti kisat väliin.

Jussi Heikkilä – 400 metrin aidat – 2008 – 49,39

Heikkilä oli kovassa iskussa toukokuussa 2008 Yhdysvaltain yliopistokisoissa. Kesäkausi Suomessa ei kuitenkaan sujunut, eikä aituria nähty koskaan olympialaisissa.

Oskari Frösen – korkeus – 2000 – 230i

Frösen ylitti helmikuussa 2000 halli-SE:n 230 ja sijoittui EM-halleissa kuudenneksi, mutta kesäkauden 227 ei riittänyt valintaan Sydneyn olympiakisoihin.

Petteri Lax – pituus – 2008 – 811

Tampereen Kalevan kisoissa 2008 Lax ponnisti sallituissa oloissa peräti 811, joka ei rikkonut kovaa olympialaisten tulosrajaa.

Henri Väyrynen – pituus - 2016 – 807

Etelä-Afrikan leirillä tammikuussa 2016 kajaanilainen lensi peräti 807, joka antoi mukavan odotusarvon olympiavuodelle. Kesällä Euroopassa hypyt kuitenkin lyhentyivät ja kausi päättyi Jämsän karnevaaleilla heinäkuun alussa.

Roni Ollikainen – pituus – 2012 – 805 (myötätuulessa 832, +2,2)

EM-kutoseksi Helsingissä 2012 tuloksella 805 yltänyt Ollikainen oli samana kesänä myös epäonnen soturi: Jämsässä hän lensi peräti 832 vain hieman liian kovassa myötätuulessa.

Ringa Ropo – pituus – 1988 – 667

Ropo piti 6,50 metrin rajaa pilkkanaan kesällä 1988 – ei asiaa Soulin olympialaisiin, mikä aiheutti pienimuotoisen kohun Suomessa.

Johanna Halkoaho – pituus – 2000 – 673 (myötätuulta +2,1)

Halkoaho kesällä 2000 kahdessa kisassa sallituissa tuulissa tuloksen 659 – ei olympiamatkaan Sydneyyn.

Johan Meriluoto – kolmiloikka – 2000 – 16,95

MM-finaalissakin nähty Meriluoto loikki ennätyksekseen jääneen tuloksen 16,95 elokuun alussa 2000 Paavo Nurmi Gamesissa – ei asiaa Sydneyn olympialaisiin.

Mika Halvari – kuula – 2000 – 21,04

Halvari pukkasi hallissa talvella 2000 peräti 22,09 ja kesälläkin mukavasti 21,04. Surullinen akillesjänneonnettomuus Lappeenrannan eliittikisoissa kuitenkin vesitti olympiamatkan.

Matti Yrjölä – kuula – 1976 – 20,84

Suomalaisen kuulantyönnön kummisetää ei koskaan nähty olympialaisissa, vaikka ura huipulla oli pitkä kuin nälkävuosi. Lähellä valinta oli vuonna 1976, jolla Yrjölä pukkasi Kokemäellä uransa ennätykseksi jääneen tuloksen 20,84 vain päivä näyttörajan umpeutumisen jälkeen.

Asta Ovaska – kuula – 1988 – 18,46 ja 18,49

Ovaska pukkasi kesällä 1988 peräti yhdeksässä kisassa yli 18 metriä. Soulin kisalippua ei lohjennut.

Timo Tompuri – kiekko – 2000 – 65,13

Tompuri heitti kesällä 2000 kerran yli 65 metriä ja kaikkiaan viidessä kisassa yli 63 metriä – ei kisalippua Sydneyyn.

Ari Huumonen – kiekko – 1980 – 63,82

Huumonen heitti alkukesällä 1980 kahdessa kisassa yli 63 metriä ja elokuun lopussa 64,26. Hämeenlinnan suurta persoonaa ei kuitenkaan nähty Moskovan olympialaisissa.

Marko Wahlman – moukari – 2000 – 76,60

Wahlman latasi huhtikuussa 2000 Yhdysvalloissa mukavan tuloksen 76,60. Kesällä tulostaso kuitenkin hiipui ja olympiareissu jäi väliin.

Mika Laaksonen – moukari – 1996 – 76,22

Laaksonen heitti alkukaudesta 1996 kaikkiaan neljässä kisassa yli 75 metriä. Tämän jälkeen tulostaso putosi, eikä Inkeroisten Terhon mörssäriä nähty Atlantassa.

Arto Härkönen – keihäs – 1980 – 90,26 (vanha malli)

Losin 1984 olympiavoittaja ei päässyt Moskovan olympialaisiin 1980, vaikka hän ylitti 85 metriä kuudessa eri kisassa alkuvuodesta 1980.

Antti Ruuskanen – keihäs – 2008 – 87,33

Suomi oli kivikova keihäsmaa Pekingin olympiavuonna 2008, jolloin Ruuskasen kauden avauskisassa Kuortaneella heittämä 87,33 ei vienyt pielavetistä olympiakoneeseen.

Matti Närhi – keihäs – 1996 – 84,42

21-vuotias Närhi paiskasi alkukaudesta 1996 kolmessa kisassa vähintään 83 metriä. Ei asiaa Atlantan olympialaisiin.

Juha Laukkanen – keihäs – 1996 – 85,14

Laukkanen karsi Atlantan viimeisestä kisalipusta Harri Hakkaraisen kanssa Lappeenrannan eliittikisoissa. Hän hävisi karsinnan tuloksella 84,94 ja heitti heti olympialaisten jälkeen Monacon GP-kisassa peräti 87,12.

Paula Huhtaniemi – keihäs – 2000 – 61,01

Huhtaniemi nousi huipulle kypsässä iässä ja Kuortaneen eliittikisoissa juhannuksena 2000 syntynyt 61,01 loi mukavia lupauksia olympiakauteen. Sittemmin tulostaso laski ja olympialaiset jäivät haaveeksi.

Heli Rantanen – keihäs – 2000 – 60,98

Rantanen ei päässyt puolustamaan olympiakultaansa Sydneyssä 2000, vaikka keihäs lensi vielä tuolloinkin melkein 61 metriä.

Lue: Tokion olympialaisten yleisurheilun kisaohjelma

Lue myös



Katso kaikki artikkelit