Historia antaa hurjan odotusarvon Wilma Murrolle – useista suomalaisista ME-junioreista tullut aikuisten arvokisavoittajia

Historia antaa hurjan odotusarvon Wilma Murrolle – useista suomalaisista ME-junioreista tullut aikuisten arvokisavoittajia


Etusuora: 01.02.2016 20:58Yleisurheilu
Seiväshyppääjä Wilma Murto teki sunnuntaina Saksan Zweibrückenissä riemukkaan nuorten maailmanennätyksen 471. Murron ennätys on toistaiseksi kirkkain kruunu nuorten sarjoissa kovaa jälkeä tehneen uuden suomalaisen yleisurheilusukupolven esiinmarssissa.

Nuorten maailmanennätykset ovat olleet aikojen saatossa harvinaista herkkua suomalaisille, mutta joitain tapauksia on kuitenkin takavuosilta. Etusuora löysi viisi virallisen tai epävirallisen 19-vuotiaiden maailmanennätyksen ulkoratayleisurheilussa tehnyttä suomalaista. Kannattaa huomioida, että kolme näistä viidestä yleisurheilijasta voitti yleiseen sarjaan siirryttyään kultaa arvokilpailuissa.

Ari Paunonen
3000 metriä 7.43,20, Köln 22.6.1977

Suomen yleisurheiluhistorian legendaarisin junioriurheilija lienee sulkavalainen kestävyysjuoksija Ari Paunonen, jonka 19-vuotiaana syntyneet ennätykset maililla (3.55,65) ja 3000 metrillä (7.43,20) ovat edelleen vuonna 2016 yleisen sarjan Suomen ennätyksiä. Länsi-Saksan Kölnissä kesäkuussa 1977 pingottu 3000 metrin ennätys oli tuolloin kaikkien aikojen kovin nuorten sarjassa syntynyt tulos maailmassa.

Paunonen kiihdytti 1500 metrin nuorten Euroopan mestaruuteen jo Ateenassa 1975, missä myöhemmin juoksulegendaksi ja kiistellyksi urheilujohtajaksi kohonnut Sebastian Coe sai ihailla 17-vuotiaan sulkavalaisen piikkarinpohjia. Paunonen uusi mestaruuden Donetskissa 1977 ja juoksi samana vuonna Tampereella 1500 metrin ennätykseen ajan 3.38,07.

Valitettavasti superlahjakkuuden kehitys pysähtyi, ja uran ainoaksi yleisen sarjan arvokisaesiintymiseksi jäi 1500 metrin alkueräjuoksu EM-Prahassa 1978. Uran loppupuolella pidemmille matkoille siirtynyt Paunonen kellotti vuonna 1987 ennätyksikseen 5000 metrillä ajan 13.31,56 ja 10 000 metrillä 28.25,16. Uransa jälkeen Paunonen on työskennellyt Juoksija-lehden päätoimittajana ja kuuluu edelleen lehden toimituskuntaan.

Ari Paunosen ME-juoksu:



Arto Härkönen
Keihäs (vanha malli) 85,70, Kuortane 24.6.1978

Helsingin Kisa-Veikkojen 18-vuotias Arto Härkönen tempaisi Neuvostoliiton Donetskissa kesällä 1977 käydyissä nuorten EM-kisoissa ennätyksensä 82,98, jolla kuitenkin hävisi lukemat 84,14 paiskanneelle Länsi-Saksan Klaus Tafelmeierille. Kesällä 1978 Härkönen piti koko kauden ajan pilkkanaan 80 metrin rajaa. Vuoden kruunasi kesäkuussa Kuortaneella syntynyt epävirallinen nuorten maailmanennätys 85,70.

Keihäsaatelisten 90 metrin kerhoon Härkönen liittyi Budapestissa heinäkuussa 1979 (90,18), ja todelliseksi lajilegendaksi helsinkiläinen kohosi olympiakullallaan Los Angelesissa 1984. Ennätys 92,40 oli irronnut Pihtiputaan karnevaaleilla aiemmin samana vuonna. Urheilu-uransa jälkeen uskoon tullut Härkönen on opiskellut teologian maisteriksi ja saanut pappisvihkimyksen.

Aki Parviainen
Keihäs 80,94, Jyväskylä 5.7.1992

Pyhäselän Urheilijoiden 17-vuotias Parviainen rikkoi Jyväskylän Kalevan kisoissa Kreikan Kostas Gatsioudisin pari viikkoa vanhan nuorten ME:n 80,30. Tulos riitti neljänteen sijaan myös laatutuloksia juniorivuosinaan paiskoneen Juha Laukkasen voittamassa Kalevan kisa -finaalissa. Parvianen voitti samana vuonna Soulissa nuorten maailmanmestaruuden ennen Gatsioudisia ja toista myöhempää kiistakumppaniaan Saksan Boris Henryä.

Parviaisen uran huippukausi oli 1999, jolloin Pohjois-Karjalan jätti latasi kesäkuussa Kuortaneella edelleen voimassa olevan miesten Suomen ennätyksen 93,09 ja nappasi loppukesästä maailmanmestaruuden Espanjan Sevillassa. Tuupovaarassa nykyisin asuva Parviainen valmensi Antti Ruuskasen Euroopan mestariksi vuonna 2014.

Harri Haatainen
Keihäs 82,52, Leppävirta 25.5.1996

Parviainen sai pitää nuorten maailmanennätystään vajaat neljä vuotta. Lapuan Virkiän Harri Haatainen oli murskannut aiempina vuosina poikien maailmanennätyksiä, ja toukokuussa 1996 oli aika rikkoa myös nuorten maailmanennätys. 18 vuotta tammikuussa täyttänyt Haatainen paiskasi Leppävirralla käydyn kovan kansallisen kilpailun toisella kierroksella ME-lukemat 82,52. Haataisen oma ennätys kohentui tuolloin yli viisi metriä.

Haataisen ura jatkuu hyvällä kansallisella tasolla edelleen. Miehen parhaaksi arvokisasijoitukseksi jäänee kuitenkin Münchenin EM-kisojen 2002 yhdeksäs sija, ja uran ennätykseksi Gatesheadissa elokuussa 2001 syntynyt 86,63. Toukokuun 25. päivä 1996 oli keihäänheiton osalta muutenkin upea ja historiallinen, sillä Tsekin Jan Zelezny tykitti samana päivänä Saksan Jenassa edelleen voimassa olevan miesten maailmanennätyksen 98,48. Nuorten maailmanennätyksen Harri Haataiselta anasti Norjan Andreas Thorkildsen lukemilla 83,87 Bergenissä kesäkuussa 2001.

Haataisen ME kohdassa 0:45:



Olli-Pekka Karjalainen
Moukari 78,33, Seinäjoki 5.8.1999

Varhaiskypsä töysäläinen vei maailmanennätyksen Itä-Saksan Roland Steukilta, joka jysäytti miesten lekaa 78,14 19-vuotiaana Leipzigissa kesäkuussa 1978. Ilman 80 metrin puhkaisua urallaan jääneen Steukin kovimmaksi meriitiksi jäi samana vuonna Prahassa hankittu EM-hopea muutama sentti lajilegenda Juri Sedyhin takana. Karjalainen sen sijaan liittyi 80 metrin kerhoon jo 20-vuotiaana kesällä 2000 ja pyöräytti uransa ennätykseksi peräti 83,30 Lahdessa heinäkuussa 2004.

Politiikkaan urheilu-uransa jälkeen siirtynyt Karjalainen on Euroopan mestari vuodelta 2006 ja saavutti muitakin hyviä sijoituksia arvokilpailuissa 2000-luvulla. Kukaan alle 20-vuotias ei ole toistaiseksi heittänyt miesten moukaria pidemmälle kuin Karjalainen. Lajin nuorten arvokilpailuissa ja virallisessa tilastoinnissa on käytössä nykyisin 6 kiloa painava moukari.

Lue myös


Katso kaikki artikkelit