Timanttiliigassa ja sen edeltäjässä Kultaisessa liigassa on kilpaillut yhteensä 56 suomalaisurheilijaa 17 eri lajissa. Menestyksekkäin laji on ollut keihäänheitto, josta on tullut myös suomalaisten kaikki 27 voittoa. Sekä ahkerin että menestyksekkäin kilpailija on ollut Tero Pitkämäki.
Jutussa käytetyt tilastot on toimittanut Tilastopaja
Yleisurheilun
Timanttiliiga jatkuu torstaina Ruotsin
Tukholmassa. Tuolloin keihäänheittäjä
Oliver Helander, aitajuoksija
Viivi Lehikoinen ja korkeushyppääjä
Ella Junnila tekevät debyyttinsä yleisurheilun GP-kisojen korkeimmalla tasolla. Samalla Lehikoisesta ja Junnilasta tulevat omissa lajeissaan ensimmäiset suomalaisnaiset, jotka ovat osallistuneet Timanttiliigan tai sen edeltäjän Kultaisen liigan kilpailuun.
Suomalaiset eri lajeissa ja ahkerimmat suomalaisosallistujat - Mieskeihäänheittäjät useimmin mukana
Ennen torstain Timanttiliigan kilpailua tällä tasolla on nähty kaikkiaan 56 eri urheilijaa, jotka ovat osallistuneet joko Timanttiliigan tai Kultaisen liigan kilpailuihin kaikkiaan 273 kertaa. Eniten suomalaisia on osallistunut heittolajeihin, joissa on nähty 28 eri suomalaisurheilijaa. Toiseksi eniten suomalaisia on ollut mukana hyppylajeissa (11). Pikamatkoilla (100-400 m) sekä kestävyysmatkoilla (3000-10 000 m) on molemmissa nähty seitsemän suomalaista. Keskimatkoilla (800-1500 m) suomalaisedustus on ollut vähäisintä (4 urheilijaa).
Yksittäisiä lajeja tarkastellessa voidaan todeta, että yleisimmin suomalaisia on nähty mukana keihäänheitossa. jossa on ollut mukana 15 suomalaismiestä sekä 5 suomalaisnaista. Keihäänheiton jälkeen toiseksi yleisin suomalaislaji on ollut 3000 metrin esteet, johon on osallistunut kolme naista ja kaksi miestä. 1500 metrin juoksussa, pika-aidoissa, pituudessa, kolmiloikassa ja kuulassa on kaikissa ollut mukana neljä eri suomalaisurheilijaa.
Suomalaismiehet eivät toistaiseksi ole koskaan päässeet osallistumaan 3000 metrin tai 5000 metrin juoksuun, eikä seiväshyppyyn, joissa on kuitenkin nähty suomalaista naisedustusta. Naisia ei puolestaan ennen Tukholmaa olla nähty kuulassa, pitkissä aidoissa, korkeudessa tai kolmiottelussa. Torstaina Lehikoinen ja Junnila muuttavat kuitenkin tämän. 100, 400 ja 800 metriä ovat ainoat lajit, joihin kukaan suomalainen ei ole koskaan päässyt osallistumaan.
Miehiä Timanttiliigassa tai Kultaisessa liigassa on kilpaillut kaikkiaan 34 ja naisia 22. Miehet ovat myös osallistuneet kisoihin huomattavasti naisia useammin, sillä suomalaismiehiä on nähty kilpailemassa 208 kertaa, kun naisosallistujia tällä tasolla on nähty suomesta vain 65 kertaa. Harva suomalainen nainen on päässyt kilpailemaan Timanttiliigassa tai Kultaisessa liigassa yhtä tai kahta kertaa useammin.
Useimmin Timantti- tai Kultaisessa liigassa kilpailleiden suomalaisten listaa dominoivatkin mieskeihäänheittäjät.
Tero Pitkämäki on 61 osallistumiskerralla selvästi ahkerin tämän tason kisojen kiertäjä. Seuraavaksi eniten kisoja on takana hänen kollegoillaan
Ari Manniolla (22 kertaa),
Teemu Wirkkalalla (20 kertaa) ja
Antti Ruuskasella (18).
Naisista useimmiten maailman kovimpien yleisurheilijoiden seurassa kisaamaan pääsi
Mikaela Ingberg, joka oli Kultaisen liigan karkeloissa mukana 11 kertaa. Hänen jälkeensä ahkerimpia kisaajia ovat olleet keihäänheittäjä
Taina Kolkkala, estejuoksija
Sandra Eriksson sekä pika-aituri
Nooralotta Neziri.
Muista kuin keihäänheittäjistä useimmin Timantti- tai Kultaiseen liigaan on osallistunut 3000 metrin esteiden SE-mies
Jukka Keskisalo, jolle startteja kertyi kymmenen kappaletta. Pituushypyn MM-pronssimies
Tommi Evilä oli mukana kuudesti ja kuulantyönnön MM-hopeamitalisti
Mika Halvari viidesti.
Muutama suomalaisurheilija on lisäksi osallistunut Timanttiliigassa useampaan kuin yhteen lajiin. Sandra Eriksson ja
Johanna Lehtinen osallistuivat sekä 3000 metrin esteisiin että 1500 metrille. Nooralotta Neziri ja
Annemari Korte ovat puolestaan juosseet sekä päämatkansa 100 metrin aidat sekä harvinaisen 200 metrin aidat. Kolmiloikan entinen SE-nainen
Heli Koivula osallistui kerran myös pituushyppyyn ja
Annemari Kiekara nähtiin juoksemassa sekä 3000 että 5000 metriä.
Suomalaismenestys Kultaisessa ja Timanttiliigassa - Pitkämäki selkeä ykkönen
Palkintosijoille suomalaisurheilijat ovat yltäneet kaikkiaan 91 kertaa, eli 33 prosentissa kaikista osallistumisista. Voittoa suomalaiset ovat juhlineet 27 kertaa, joista 24 on kirjattu Tero Pitkämäelle. Hänen lisäkseen voittoon ovat yltäneet myös
Aki Parviainen, Antti Ruuskanen ja Ari Mannio.
Kakkossijoja on suomalaisille kertynyt kaikkiaan 33 kappaletta, joista Pitkämäki saavutti 12. Useampia palkintosijoja ovat saaneet myös Aki Parviainen, Antti Ruuskanen ja Teemu Wirkkala (3 kappaletta) sekä Mikaela Ingberg ja
Tero Järvenpää (2 kertaa).
Kakkossijalle ovat keihäänheittäjien lisäksi yltäneet myös
Osku Torro korkeushypyssä,
Noora Pesola pituushypyssä, Nooralotta Neziri 200 metrin aidoissa ja
Lotta Harala 100 metrin aidoissa. Nezirin ja Haralan kakkossijat eivät tulleet kuitenkaan virallisissa timanttilajeja ja Pesolan kakkossija tuli Oslon Kultaisen liigan pituuskisassa 2009, jossa oli lähinnä mukana vain pohjoismaisia urheilijoita.
Kolmossijoja suomalaiset ovat saaneet 31, joista Pitkämäki saavutti 12. Ruuskanen, Wirkkala, Järvenpää ja Mannio olivat kolmossijalla kahdesti, samoin kuin estejuoksija Jukka Keskisalo. Kolmossijoja on nähty pituushypyssä (Tommi Evilä &
Kristian Pulli), seiväshypyssä (
Wilma Murto) sekä 200 metrin aidoissa (Annimari Korte). Kortteen kohdalla kyseessä oli Timanttiliigan ulkopuolinen laji.
Selvästi suurin osa suomalaisten palkintosijoista on siis tullut keihäänheitossa, sillä mies- ja naiskeihäänheittäjät ovat sijoittuneet yhteensä 80 kertaa kolmen parhaan joukkoon. Pituushypyssä palkintosijoja on tullut kolme ja 3000 metrin esteissä ja 200 metrin aidoissa kaksi. Yksittäinen palkintosija on nähty myös kuulassa, korkeudessa, seipäässä ja pika-aidoissa.
Kuten osallistumisissa, myös menestyksessä suomalaismiehet ovat toistaiseksi olleet selvästi naisia parempia. Miehet ovat saavuttaneet yhteensä 83 palkintosijaa ja naiset 8. Miehet ovat siis saavuttaneet 91 prosenttia suomalaisten palkintosijoista. Lisäksi kuten jo mainittiin, niin suomalaisnaisten palkintosijoista kolme on epävirallisissa lajeissa (Neziri, Korte ja Harala) ja Pesola sijoittui toiseksi osallistujalistaltaan varsin vaatimattomassa pituuskisassa. Tilastoissa nämä näkyvät kuitenkin palkintosijoina.
Tero Pitkämäki on siis selvästi menestynein suomalainen urheilija Timantti- tai Kultaisessa liigassa. Pitkämäki saavutti pitkän uransa aikana yhteensä 48 palkintosijaa, eli hän oli kolmen parhaan joukossa 79 prosentissa osallistumistaan kisoista. 2000-luvun menestyneimmäin suomalaisyleisurheilijan voittoprosentti oli 39 prosenttia. 61 kilpailun keskiarvotulos Pitkämäellä oli vakuuttava 85,17.
Pitkämäen takana menestynein suomalainen on Antti Ruuskanen kuudella palkintosijalla. Teemu Wirkkala oli kolmen parhaan joukossa viidesti ja Aki Parviainen, Tero Järvenpää ja Ari Mannio neljästi. Jukka Keskisalo on ainoa suomalainen, joka on ollut enemmän kuin kerran kolmen parhaan joukossa jossakin muussa lajissa kuin keihäänheitossa.
Suomalaismiehet Timanttiliigassa ja Kultaisessa liigassa
urheilija | laji | osallistumiskerrat |
Tero Pitkämäki | keihäänheitto | 61 |
Ari Mannio | keihäänheitto | 22 |
Teemu Wirkkala | keihäänheitto | 20 |
Antti Ruuskanen | keihäänheitto | 18 |
Jukka Keskisalo | 3000 m ej | 10 |
Tero Järvenpää | keihäänheitto | 9 |
Aki Parviainen | keihäänheitto | 8 |
Tommi Evilä | pituushyppy | 6 |
Juha Laukkanen | keihäänheitto | 5 |
Mika Halvari | kuulantyöntö | 5 |
Harri Haatainen | keihäänheitto | 5 |
Topi Raitanen | 3000 m ej | 4 |
Arsi Harju | kuulantyöntö | 3 |
Matti Närhi | keihäänheitto | 3 |
Esko Mikkola | keihäänheitto | 3 |
Kristian Pulli | pituushyppy | 3 |
Harri Hakkarainen | keihäänheitto | 2 |
Olli-Pekka Karjalainen | moukarinheitto | 2 |
Osku Torro | korkeushyppy | 2 |
Lassi Etelätalo | keihäänheitto | 2 |
Toni Kuusela | keihäänheitto | 2 |
Kimmo Kinnunen | keihäänheitto | 1 |
Janne Holmén | 10 000 m | 1 |
Ville Tiisanoja | kuulantyöntö | 1 |
Frantz Kruger | kiekonheitto | 1 |
Jonathan Åstrand | 200 m | 1 |
Niclas Sandells | 1500 m | 1 |
Sampo Lehtola | keihäänheitto | 1 |
Arttu Pajulahti | pituushyppy | 1 |
Oskari Mörö | 400 m aj | 1 |
Elmo Savola | kolmiottelu | 1 |
Simo Lipsanen | pituushyppy | 1 |
Arttu Kangas | kuulantyöntö | 1 |
Suomalaisnaiset Timanttiliigassa ja Kultaisessa liigassa
Urheilija | Laji | Osallistumiskerrat |
Mikaela Ingberg | keihäänheitto | 11 |
Taina Kolkkala | keihäänheitto | 6 |
Sandra Eriksson | 3000 m ej/1500 m | 6 |
Nooralotta Neziri | 100 m aj/200 m aj | 6 |
Heli Rantanen | keihäänheitto | 5 |
Johanna Lehtinen | 1500 m/3000 m ej | 4 |
Annemari Kiekara | 3000m/5000m | 3 |
Heli Koivula | kolmiloikka/pituushyppy | 3 |
Wilma Murto | seiväshyppy | 3 |
Minna Nikkanen | seiväshyppy | 2 |
Sanni Utriainen | keihäänheitto | 2 |
Sanna Kämäräinen | kiekonheitto | 2 |
Annimari Korte | 100m aj/200 m aj | 2 |
Senni Salminen | kolmiloikka | 2 |
Paula Tarvainen | keihäänheitto | 1 |
Hannamaari Latvala | 200 m | 1 |
Camilla Richardsson | 3000 m ej | 1 |
Lotta Harala | 100 m aj | 1 |
Sara Kuivisto | 1500 m | 1 |
Kristiina Mäkelä | kolmiloikka | 1 |
Krista Tervo | moukarinheitto | 1 |
Listoissa ei ole otettu huomioon juoksijoita, jotka ovat olleet mukana kansallisissa tai b-erissä. Sen sijaan sellaiset urheilijat ovat mukana listauksessa, jotka ovat olleet mukana lajissa, joka ei ole ollut virallinen Timanttiliigan tai Kultaisen liigan laji kyseisessä kilpailussa.