Tero hoiti homman kotiin – keihäsmiesten kova mitaliputki vielä kaukana ennätyksestä

Tero Pitkämäki nappasi keskiviikkona Pekingissä keihäänheiton MM-pronssia. Kyseessä on keihästähden uran seitsemäs arvokisamitali. Pitkämäki on ollut mitaleilla kolmissa edellisissä arvokilpailuissa eli tämän vuoden MM-kisojen lisäksi Moskovan MM-kilpailuissa 2013 ja Zürichin EM-kisoissa 2014.

Kolmen peräkkäisen arvokisamitalin putki on heittäjän uran toinen, sillä hän oli mitaleilla edellisellä vuosikymmenellä Göteborgin EM-kisoissa 2006, Osakan MM-kisoissa 2007 ja Pekingin olympialaisissa 2008.

Useampaan kuin kolmeen peräkkäiseen arvokisamitaliin yhdessä ja samassa lajissa on kyennyt Suomen yleisurheilun historiassa ainoastaan Arto Bryggare. Hän saavutti 110 metrin aitajuoksussa 1980-luvulla neljä peräkkäistä mitalia ulkoratojen arvokisoissa: EM-pronssia 1982, MM-hopeaa 1983, olympiapronssia 1984 ja EM-hopeaa 1986.

Tero Pitkämäki on ainoa suomalainen yleisurheilija, jolla on ollut kaksi kolmen peräkkäisen arvokisamitalin putkea. Keihäänheittäjä Yrjö Nikkanen saavutti kolme peräkkäistä arvokisamitalia ennätyksellisellä kymmenen vuoden aikajänteellä. Tämä selittyy sillä, että hänen olympiahopeansa 1936 ja EM-hopeansa 1938 jälkeen syttyi Toinen maailmansota, jonka jälkeen Nikkanen onnistui voittamaan vielä EM-hopean 1946.

EM-kilpailuja alettiin järjestää vuonna 1934 ja MM-kisoja vasta vuonna 1983. Tämän takia esimerkiksi kestävyysjuoksija Paavo Nurmen ja kolmiloikkaaja Ville Tuuloksen peräkkäisten arvokisamitalien määrä jäi vain kolmeen.

Ensimmäinen maailmansota 1910-luvulla peruutti puolestaan vuoden 1916 olympiakilpailut, joissa menestysmahdollisuuksia olisi ollut esimerkiksi Armas Taipaleella, joka voitti kiekonheitossa mitaleja sekä Tukholmassa 1912 että Antwerpenissä 1920.

Keihäsmitaleja jo viidesti putkeen
Suomalaiset mieskeihäänheittäjät ovat voittaneet mitaleja viisissä edellisissä arvokisoissa. Pitkämäen lisäksi palkintopallilla on nähty Ari Mannio EM-kisoissa 2012 sekä Antti Ruuskanen olympialaisissa 2012 ja EM-kisoissa 2014.
Mitaliputki ei ole aivan vielä historiallisen pitkä, sillä keihäsmiehiämme oli kolmen parhaan joukossa peräti yhdeksissä arvokilpailuissa peräkkäin vuosina 1932-1954. 10 000 metrin juoksijat kykenivät yhtä pitkään putkeen vuosina 1912-1946. 5000 metrillä saatiin puolestaan suomalaisia mitalimiehiä kahdeksissa arvokilpailuissa peräjälkeen vuosina 1912-1938.
Nykyisten keihäsmiehiemme ohella myös maratonjuoksijat (1920-1934) ja estejuoksijat (1924-1938) ovat kyenneet viiden arvokisamitalin putkeen. Arto Bryggare vastasi yksinään pika-aitureiden neljän mitalista vuosina 1982-1986. Seppo Räty tai Kimmo Kinnunen voittivat keihäsmitaleja neljissä arvokilpailuissa peräjälkeen vuosina 1991-1994.

Naisten lajeissa on pisimmät arvokisamitaliputket ovat olleet kahden lätkän mittaisia. Niistä ovat vastanneet keihäänheittäjä Tiina Lillak (1983-1984), kävelijä Sari Essayah (1993-1994) sekä keihäsnaiset Mikaela Ingberg (1995) ja Heli Rantanen (1996).



Suomalaisia mitaleilla samassa lajissa vähintään kolmissa arvokisoissa peräkkäin:

9 kisat – miehet 10 000m 1912-1946, miehet keihäs 1932-1954

8 kisat – miehet 5000m 1912-1938

5 kisat – miehet maraton 1920-1934, miehet 3000 metrin esteet 1924-1938, miehet keihäs 2012-2015

4 kisat – miehet kiekonheitto 1912-1924, miehet 5000m 1971-1976, miehet 10 000m 1976-1982, miehet 110 m:n aidat 1982-1986, miehet keihäs 1991-1994

3 kisat – miehet maastojuoksun hk. kisa 1912-1924, miehet maastojuoksun joukkuekisa 1912-1924, miesten keihäs 1912-1924, miesten kolmiloikka 1920-1928, miehet seiväshyppy 1958-1962, miehet keihäs 2006-2008


Suomalaisyleisurheilijat, jotka mitaleilla vähintään kolmissa arvokisoissa peräkkäin samassa lajissa:

4 kisat – Arto Bryggare 110m aidat 1982-1986

3 kisat – Paavo Nurmi 5000m 1920-1928, Ville Tuulos kolmiloikka 1920-1928, Ilmari Salminen 10 000m 1934-1938, Yrjö Nikkanen keihäs 1936-1946, Lasse Viren 5000m 1972-1976, Tero Pitkämäki keihäs 2006-2008, Tero Pitkämäki keihäs 2013-2015