Suomalainen huippu-urheilu yhdistää kansaa lähes samalla tavalla kuin itsenäisyyspäivän Linnan juhlien seuraaminen. Eikä mikään ihme, sillä Linnan juhlissakin urheilijat olivat vieraille sitä parasta keskusteluseuraa.
Uusin tutkimus osoittaa, että liki kolmasosa alle 34-vuotiaista suomalaisista pitää urheilijoita jollain tasolla roolimallina. Luku on hurja, mutta kertoo omalta osaltaan siitä, mitä suomalaiset rakastavat. Urheilijoita ja menestystä.
Sain itse tänä vuonna kunnian olla kutsuttuna vieraana Linnan juhlissa. Pääsin näin ensimmäisen kerran näkemään ja kokemaan mistä suomalaisen yhteiskunnan kerma juhlissa keskusteli.
Ei liene yllätys, että monessa keskustelussa sivuttiin tavalla tai toisella urheilijoita, ja paikalle kutsutut urheilijat olivat vieraiden halutuimpia keskustelukumppaneita ja "selfien" kohteita.
Urheilu on aihe, jonka äärellä valtaosa suomalaisista tuntee olevansa jonkin tason asiantuntija. Eri tutkimukset osoittavat todeksi käsitykseni siitä, että Suomessa urheilu on katsojille paljon muutakin kuin viihdettä.
Linnassa tänä vuonna olleet urheilijat olivat jälleen kerran lajinsa parhaita roolimalleja.
Krista Pärmäkoski ja
Petra Olli olivat helposti lähestyttäviä ja he huomioivat kaikki kohteliaasti, vaihtaen sanan jos toisenkin tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Heitä parempia lajiensa ja urheilun suurlähettiläitä saa etsiä kissojen ja koirien avulla, silti löytämättä.
Kun urheilijat ovat siis kansakunnan huomion keskipisteenä koko ajan ja heiltä odotetaan jatkuvasti myös menestystä, tulisiko kansakunnan sitten pitää huolta siitä, että menestystoiveet olisivat realistisia?
Nykyinen urheiluministeri
Sampo Terho on tehnyt hyvää työtä sen eteen, että taloudelliset edellytykset olisivat edes siedettävällä tasolla. Kihun uusimman tutkimuksen mukaan lähes 50 % kansalaisista on sitä mieltä, että valtion tulisi lisätä taloudellista panostusta urheiluun. Sitä vastustaa vajaat 30 prosenttia.
Krista on naisissa ainoa hiihtäjämme, joka pystyy hiihtämään kärjen vauhdissa, miehissä tuo viitta on yksin Iivo Niskasen harteilla
Samaan aikaan 73 % vastanneista on sitä mieltä, että kun suomalainen urheilija menestyy maailmalla Suomen kansainvälinen tunnustus paranee. Yli 60 prosenttia vastanneista on myös sitä mieltä, että menestyksen myötä kansallinen identiteettimme vahvistuu ja että väestön liikkuminen ja urheiluun osallistuminen lisääntyy.
Urheilumenestyksen kerrannaisvaikutukset ovat siis valtavat, tätä taustaa vasten voisikin pohtia, tulisiko urheilun rahoitus nähdä myös laajamittaisena panostuksena yhteiskunnan hyvinvointiin? Ja kun tulisi, niin pitäisikö urheiluun ohjata rahaa myös valtion budjetista, eikä vain Veikkauksen voittovaroista?
Krista Pärmäkoski lähti Linnan juhlista jo hyvissä ajoin, sillä viikonloppuna hän hiihtää Beitostölenin maailmancupin kisoissa. Krista on naisissa ainoa hiihtäjämme, joka pystyy hiihtämään kärjen vauhdissa, miehissä tuo viitta on yksin
Iivo Niskasen harteilla.
Norjan mielenkiinnon kohteet ovatkin pitkälti viesteissä, joissa on mukana kaksi joukkuetta naisissa ja miehissä. Viikonloppuna valmennusjohto tarkkailee ainakin
Laura Monosen ja
Johanna Matintalon menoa avausosuuksilla naisten viestissä. Epävirallisesti kyse on jo jonkinasteisesta karsinnasta MM-kisojen joukkueeseen ja sen aloittajan paikasta.