Japanilainen vie mäkiviikon, suomalaiset laulukuorossa


Keski-Euroopan mäkiviikko ja hiihdon Tour de Ski päättyvät viikonloppuna ja valitettavasti kummallakin saralla suomalaiset ovat olleet jo jonkin aikaa laulukuorossa.
Jari Porttila: 04.01.2019 19:14Blogi
Japanilainen vie mäkiviikon, suomalaiset laulukuorossa
Mäkiviikolla ollaan kuitenkin tekemässä historiaa, kun Japanin Ryoyu Kobayashi on ottamassa vasta kolmantena hyppääjänä mäkiviikon historiassa voiton niin, että on ykkönen kaikissa neljässä osakilpailussa. Aiemmin tähän ovat pystyneet vain Saksan Swen Hannawald ja viime vuonna Puolan Kamil Stoch.

Kobayashin mäkiviikon voittoa ei uhkaa enää mikään, sillä loistavana lentäjänä viimeinen kisa Bischofshofenissa sopii hänelle paremmin kuin hyvin. Historiallisen, siis neljään osakilpailuun päättyvän voiton ainoa uhkatekijä on japanilaisen nuori ikä. 22-vuotias Kobayashi ei ole vielä kertaakaan uransa aikana ollut näin vaativassa paikassa. Paineet ovat kovat ja on mielenkiintoista nähdä kuinka hän kestää ne.

Parhaiten tämän tietäisi Janne Väätäinen, joka on valmentanut jo vuosien ajan Sapporossa Tsuchiya Home Teamin hyppääjiä. Tuohon ryhmään kuuluu Noriaki Kasain ohella myös Kobayashin veljekset. Suomalainen valmennustietous on siis yhä voimissaan, nyt sitä hyödynnetään siellä, missä on potentiaalisia hyppääjiä maailman huipulle.

Juuri paremmin ei ole mennyt suomalaisilla Tour de Ski -kisassa

Kobayashista tulee kautta aikojen toinen mäkiviikon voittanut japanilainen, häntä ennen tuon tempun teki tasan 20-vuotta sitten Kazuyoshi Funaki. Hän muuten voitti kolme ensimmäistä osakilpailua, mutta joutui tunnustamaan Bissenissä Sven Hannawaldin paremmakseen. Hannawald taas voitti mäkiviikon neljä vuotta tuon Bissenin voittonsa jälkeen.

Suomalaisittain mäkiviikko on ollut ankea. Antti Aalto ei ole päässyt alkukauden tasolleen ja on selvinnyt ennen Bisseniä kaksi kertaa toiselle kierrokselle, parhaan sijoituksen ollessa 22. Andreas Alamommo sai pikahälytyksen Innsbruckiin ja selviytyi kisaan, mutta toinen kierros jäi haaveeksi. Eetu Nousiaisen saldo mäkiviikolta on sijat 58-51-55. Voi tietysti kysyä, olisiko Nousiaisen syytä hypätä kisoissa, joissa pääsisi hyppäämään?

Juuri paremmin ei ole mennyt suomalaisilla Tour de Ski -kisassa. Miehistä ei ole enää ketään mukana ja naisistakin mukana kärjen vauhdissa on ollut vain Krista Pärmäkoski. Huolestuttavaa vain on se, että Kristakin vauhti on suhteessa kilpasiskoihin huvennut matkan edetessä.

Tourilla on jäljellä vielä kaksi matkaa, mutta Pärmäkosken kohdalla ei enää voida haaveilla kärkisijoista. Hänen saldonsa on tähän mennessä ollut sijat 12-4-15-5-5. Plakkarissa ei siis ole vielä ainuttakaan palkintopallisijoitustakaan.

Valmennusjohdon olisi varmasti nyt tehtävä jonkinlainen väliraportti menneestä kaudesta, sillä se herättää ainakin kisakatsomossa enemmän kysymyksiä kuin hurraa huutoja.

Vaikka Anne Kyllönen hiihti tourilla parhaan kisansa vuoteen, ei hän yltänyt edes 20 parhaan joukkoon. Kyllösen sijoitukset tourilla ovat olleet 68-60-61-21-34. Kyllönen on ollut 20 parhaan joukossa maailmancupin kisoissa jokseenkin tasan kaksi vuotta sitten, kun hän oli Falunin15 kilometrin kisassa yhdeksäs.

Kyllösen ja Monosen tulokset kuvastavat hyvin koko suomalaisen hiihdon nykytilaa

Laura Monosen saldo ei ole juuri parempi. Mononen on ollut kahdessa viimeisessä osakilpailussa maailmancupin pisteillä, mutta ei hänkään ole noussut kertaakaan edes 20 parhaan joukkoon. Monosen saldo tourilta on 51-44-37-24-26. Mononen on ollut viimeksi 20 parhaan joukossa jokseenkin vuosi sitten tammikuussa Planicassa, kun hän oli 10 kilometrin perinteisen kisassa 14.

Kyllösen ja Monosen tulokset kuvastavat hyvin koko suomalaisen hiihdon nykytilaa. Olympiavuodesta ei olla menty eteenpäin, ei edes harvojen huippujen kohdalla. Pitäisikö nyt pohtia miksi, vai uskotaanko yhä siihen yhden huipun hokemaan, että ollaan huippuiskussa vain MM-kisoissa?

Entisistä huippuhiihtäjistä Harri Kirvesniemi ja Jari Isometsä ovat ottaneet asiaan kantaa terävästi Ilta–Sanomien ja MTV:n sivuilla. Kummankin perusviesti on selvä, nyt selitellään liikaa eikä olla valmiita kohtaamaan faktoja.

Kirvesniemen ja Isometsän mielestä Suomessa harjoitellaan väärin jo juoniorivuosina. Painotus on pitkissä, aerobista pohjaa luovissa pitkissä, mutta pienitehoisissa harjoituksissa. Kirvesniemi teki jopa pamfletin asiasta. Kun hän uhraa noin paljon aikaansa pohtiakseen suomalaisen hiihdon tilaa, on Harria todella syytä kuunnella. Tulokset ainakin puoltavat sitä väittämää, että harjoittelussa on terävöittämisen varaa.

Katso myös: