Kohdeltiinko yleisurheilijoita tasapuolisesti?

Suuren apurahan, 20 000 euroa vuodessa sai kaksi ( kun ei puhuta paralajeista ) keihäänheittäjää, Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen. Valinta herätti kummastusta, voisi jopa sanoa hämmästystä.

Pitkämäki arpoi koko syksyn sitä, jatkaako enää uraansa. Tero päätti jatkaa ja sai suurimman apurahan. Kun sen painotuksessa käytetään nimenomaan Tokiota, niin ensi syksynä ei tarvitse arpoa jatkaako Pitkämäki uraansa. Hyvä juttu.

Ruuskanen oli taas koko kesän vielä toipilas, mutta nousi kuitenkin Berliinin EM-kisoissa kuudenneksi. Ansaittu apuraha.

Sen sijaan se, ettei listalta, siis suurimman apurahan saaneiden joukosta, löytynyt Oliver Helanderin nimeä, oli käsittämätöntä. Hänessä jos kenessä lepää Tokion olympiamenestys, hän on juuri sellainen urheilija, jota pitäisi tukea.

Helanderin ohella listalta olisi suonut löytyneen Kristiina Mäkelän ja Simo Lipsasen nimet. Kumpikin urheilija omaa potentiaalia ainakin finaaliin ja jos kehitys jatkuu samanlaisena, jopa mitaleille Tokiossa. Kolmikko sai sentään 10 000 euron apurahan, eli 833 euroa kuukaudessa. Sillä maksaa juuri ja juuri yksiön vuokran Helsingissä. Että silleen.

Yleisurheilijoiden asema rahanjaossa tuntuu heikentyneen jatkuvasti, syitä on monia. Menestyksen puute on varmasti se tärkein, mutta yhtä tärkeä asia on se, että laji on menettänyt pelitaitonsa kabineteissa, siis siellä missä päätökset tehdään. Edellisen puheenjohtajan aikana lajin vaipui urheilupolitiikan kääpiösarjaan, toivottavasti uusi puheenjohtaja Sami Itani pystyy nostamaan lajin myös kabineteissa sille kuuluvalle paikalle.

Itani on Kuopiossa ensimmäisen kerran joukkojensa edessä isommassa tapahtumassa, toivottavasti hän käyttää tuo paikan niin kuin pitää ja saa joukot taakseen.

Uutta tulemista on urheilijoiden osalta nähty jo hallikaudella. EM-halleihin lähtee näillä näkymillä vahvin ja suurin joukkue miesmuistiin. Eikä Skotlantiin tarvitse lähteä hakemaan kokemusta, vaan menestystä.

Miesten puolella EM-rajan ovat rikkoneet jo Samuel Purola (60 m), Elmo Lakka (60 aidat) ja Simo Lipsanen (3-loikka). Kuopion SM-halleissa EM-rajat voivat vielä paukkua. Kolmen sadasosan päähän EM-rajasta 60 metrillä jäänyt Otto Ahlfors voi alittaa rajan, pituudessa Henri Väyrynen on jäänyt rajasta vain sentin. Myös seiväspaikalla rima saattaa nousta EM-rajaan 565.

Topi Raitanen käy puolestaan 3000 metrin EM-rajan kimppuun ensi viikolla Helsingin Myllyssä.

Naisissa EM-rajan ovat jo rikkoneet Sara Kuivisto (800 ja 1500), Reetta Hurske, Nooralotta Neziri ja Matilda Bogdanoff (60 aidat), Ella Junnila (korkeus), Wilma Murto (seiväs) ja Kristiina Mäkelä (3-loikka). Lisäksi kutsua rankingin perusteella kisoihin odottaa ottelija Miia Sillman.

Kuopiossa rajojen kimppuun käyvät 60 metrillä Milja Thureson, hän on jäänyt EM-rajasta vain kaksi sadasosaa. Seipäässä rajan 450 kimppuun käyvät Minna Nikkanen ja Saga Andersson, Korkeuden raja 190 on myös mahdollinen Sillmanille ja Linda Sandblomille. Pituudessa raja on 650 ja Taika Kotilahti on hypännyt jo 645.

Yleisurheilussa on siis nähtävissä tekemisen meininkiä. Lajiliittoa ravisteltiin viime syksynä niin ulkoa kuin sisältä rajusti. Sen seurauksena tehtiin liiton sisällä suuria muutoksia, nyt on kentän, eli urheilijoiden vuoro näyttää, että myös he vastaavat huutoonsa.