Tänään 50 vuotta sitten: Lasse Virén juoksi SE:n 13.19,0 ja nousi lopullisesti maailman huipulle

Tänään 50 vuotta sitten: Lasse Virén juoksi SE:n 13.19,0 ja nousi lopullisesti maailman huipulle


Lasse Virén, Myrskylän Myrsky, antoi ensimmäisen olympianäyttönsä ja nousi maailman huipulle tänään 50 vuotta sitten. Helsingissä syntyi 5000 metrillä kova uusi Suomen ennätys 13.19,0.
Etusuora: 25.07.2022 08:48Yleisurheilu
Tänään 50 vuotta sitten: Lasse Virén juoksi SE:n 13.19,0 ja nousi lopullisesti  maailman huipulle
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic

ME:hen vain 2,4 sekuntia


Lasse Virén harjoitteli talvella 1971-1972 Kanarian saarilla. Münchenin olympiakisat olivat ohjelmassa vasta syyskuussa, joten kesäkuun lopussa ei ollut aihetta revitellä. Vitonen meni Helsingin Top Gameseissa kesken ankaran harjoitussession jäykähkösti 13.37,0.

Harjoitus keveni, ja heinäkuun lopussa alkoi syntyä tulosta.

Maaottelu Britanniaa ja Espanjaa vastaan pidettiin Helsingin olympiastadionilla. 5000 metriä oli ohjelmassa avajaispäivänä 25. heinäkuuta, muutama vuorokausi Virenin 23-vuotissyntymäpäivän jälkeen.

Kisassa juostiin vuorovedolla 3000 metriin väliajassa 8.10,0, joka ennakoi kuuluisalla tasaisen vauhdin taulukolla loppuaikaa 13.36. Valmentaja Rolf Haikkola puhisi kentän laidalla, sillä todellinen huippuaika oli kuivumassa kokoon liian leppoisan alkuvauhdin vuoksi. Viren kyllästyi Espanjan Javier Álvarezin hissutteluun, otti ohjat käsiinsä ja rypisti neljännen kilometrin aikaan 2.39,0. Maalia edeltävä 1000 metriä meni ajassa 2.30,0. Viimeiseen 2000 metriin kului aikaa 5.09,0 (Matti Tuuran nimissä ollut 2000 metrin SE oli 5.08,8).

Virénin viiden kierroksen kiri näännytti vastustajat ja pysäytti taskunauriit vuoden 1972 siihenastisen maailmantilaston kakkosaikaan 13.19,0. Ron Clarken nimissä ollut ME natisi liitoksissaan ja jäi vain jäi 2,4 sekunnin päähän. Virénin hallussaan pitämä entinen SE aleni lähes 11 sekuntia.

“Murhaavaa vauhtia”


Tavallisesti hillitty Helsingin Sanomat äityi maalailemaan seuraavan päivän kisaraportissaan. Lehti kuvaili Virenin viiden kierroksen kiriä “murhaavaksi vauhdiksi”. Loppukaneetissaan lehti totesi ilman sen kummempaa liioittelua, että “Lasse Virén on nyt maailman huipulla”.

Myrskylän mies tosin vähätteli lehdistötilaisuudessa mahdollisuuksiaan Münchenin olympiakisoissa toteamalla, että “kiri ei ehkä riitä”. Lausunto ei välttämättä ollut mediapeliä, sillä Viren antoi saman arvion myös valmentaja Haikkolalle yksityisesti tämän muistelmien mukaan.

Virenin juoksua ei ole koskaan näytetty uusintana Suomen televisiossa, vaikka maaottelusta nähtiin jälkilähetys maassamme. Todennäköisesti videonauha on jyrätty yli.

Yleisurheilumaaottelut olivat arvossaan 1970-luvulla, joten kisat televisioitiin myös Britanniaan. BBC:n kuvanauha-arkistossa on mustavalkoinen pätkä 5000 metrin juoksun viimeiseltä 500 metriltä. Virenin lennokas joskin taloudellinen askel tuhoaa siinä Britannian David Blackin, joka on saanut Myrskylän miehen kiidosta kyllikseen ja jää lisää.

Virenin lähtiessä kunniakierrokselle ja stadionin mylviessä toteavat BBC:n selostajat asiantuntevasti, että Suomella on lähettää Münchenin olympialaisiin uusi juoksijatähti, eikä maa ole enää Juha Väätäisen varassa.

Lisää Suomen ennätyksiä roskakoriin


Virén esitteli huippuvirettään kaksi päivää Helsingin maaottelun jälkeen Oulussa, jossa 3000 metrin Suomen ennätys aleni lukemiin 7.43,2. Ari Paunonen sivusi sitä vuonna 1977 automaattisella ajanotolla (7.43,20).

Suomen olympiakomitea noudatti vuonna 1972 nykyistä huomattavasti nuivempaa linjaa kisavalinnoissaan. Virénin vitosen tulos 13.19,0 ei riittänyt näytöksi Münchenin kympille. Myrsky-Lasselle järjestettiin pitkien neuvottelujen jälkeen 3. elokuuta Oslon Bislett Gamesista ylimääräinen 10 000 metrin kisa, jossa syntyi soolojuoksuna tulos 27.52,4. Väätäisen nimissä ollut edellinen Suomen ennätys parani niukasti mutta riittävästi.

Lasse Virén juoksi 50 vuotta sitten heinä-elokuussa vajaassa kahdessa viikossa kaikki Suomen ennätykset nurin 3000 metristä 10 000:een. Jokainen aika sijoittui senaikaisella maailman kaikkien aikojen parhaiden tulosten listalla kolmanneksi. Lehdistön ja yleisön mielenkiinto alkoi vähitellen liukua kohti Viréniä ja hieman loitommalle Väätäisestä, joka piti jalkavaivojensa vuoksi matalaa profiilia kesällä 1972.

Lähteet:
Helsingin Sanomat 26.7.1972
Haikkola, Rolf, Lasse Virénin menestyksen portaat. Jyväskylä, 2003


Lue myös



Katso kaikki uutiset