Juttusarja: Aitajuoksujen kotimaisten kärkitulosten kehitys 2000-luvulla

Juttusarja: Aitajuoksujen kotimaisten kärkitulosten kehitys 2000-luvulla


Kotimaisten kärkitulosten kehitystä tarkastelevan juttusarjan toisessa osassa keskitymme aitajuoksuihin.
Veijo Vaakanainen: 25.04.2020 19:39Yleisurheilu
Juttusarja: Aitajuoksujen kotimaisten kärkitulosten kehitys 2000-luvulla
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Nooralotta Neziri ja Annimari Korte taistelevat tällä hetkellä tiukasti Suomen ykköspika-aiturin tittelistä.
Naisten pika-aidat on ollut parin viime kauden yksi seuratuimmista suomalaisista yleisurheilulajeista, jossa taso on noussut hurjasti. 13 sekuntia oli suomalaisnaisille pitkään kaukainen haamuraja ja Lena Spoofin SE-lukemat 13,24 kestivät peräti 25 vuotta.

Mutta kuinka selvästi tämä tasonnousu näkyy 2000-luvun kauden kotimaisissa kärkituloksissa? Entä kuinka muissa aitajuoksuissa kärkitulokset ovat uuden vuosituhannen kuluessa kehittyneet? Seuraavaksi syöksymme aitaviidakkoon ja tarkastelemme, kuinka pika-aitojen ja pitkien aitojen kärkitulokset ovat heilahdelleet viimeisen 20 vuoden aikana.

100/110 metrin aidat


Naiset


Uusi vuosituhat alkoi naisten pika-aitojen osalta vaihtelevasti. Kaudella 2000 Manuela Boscon kkk-tulos kirjattiin lukemin 13,29, mutta seuraavalla kaudella yksikään suomalaisnainen ei onnistunut tykittämään pika-aitoja alle 13,50:n. Johanna Halkoahon kärkitulos kaudella 2001 jäi lukemiin 13,53. Seuraavalla kaudella Halkoaho onnistui kuitenkin tiputtamaan jälleen kkk-lukemat alle 13,30:n tuloksella 13,27.

Kaudella 2003 tuloksissa tapahtui jälleen pientä pudotusta, kun nopein kotimainen aika jäi tulokseen 13,35. Kahdella seuraavalla kaudella pika-aidoissa pidettiin puolestaan kovempaa vauhtia kuin koskaan aiemmin, sillä Hanna Korell juoksi Lahden Eliittikisoissa vuonna 2004 uudet SE-lukemat 13,13. Seuraavalla kaudella Korell onnistui vielä sivuamaan omaa SE-tulostaan.



Seuraavien kolmen kauden ajan kkk-tulosten taso oli tasaisesti välillä 13,15–13,25 ja jokaisella kolmella kaudella Suomen nopein nainen pika-aidoissa oli Halkoaho. Kaudet 2009 ja 2010 olivat puolestaan heikompia, sillä kärkitulokset tippuivat varsin reilusti päälle 13,40:n. Kaudella 2009 Halkoahon kärkiaika oli 13,47 ja vuotta myöhemmin tuolloin vasta 17-vuotias Nooralotta Neziri oli Suomen nopein pika-aituri tuloksella 13,46.

Tästä kaudesta alkoikin Nezirin valtakausi kotimaisilla kentillä. Hän hallitsi pika-aitoja seuraavien kuuden kauden ajan ja samalla hän vei kotimaisen aitajuoksun aivan uusille lukemille. Kaudella 2012 hän juoksi jo nopeampaa kuin kukaan suomalaisnainen koskaan aiemmin ja kirjasi kkk-tulokseksi uudet SE-lukemat 13,10.

Seuraavien kahden kauden aikana Neziri paranteli entisestään SE-lukemia. Kaudella 2013 Neziri juoksi Moskovan MM-kisojen välierissä ajan 13,04 ja vuotta myöhemmin hän teki Kuortaneen Eliittikisoissa suomalaista yleisurheiluhistoriaa juoksemalla ensimmäisenä suomalaisena alle 13 sekunnin. Tuon kauden kkk-lukemat olivat 12,98.

Nooralotta Nezirin valtakausi naisten pika-aidoissa alkoi 17-vuotiaana vuonna 2010.
Kuva:Olavi Kaljunen / Trackpic
Nooralotta Nezirin valtakausi naisten pika-aidoissa alkoi 17-vuotiaana vuonna 2010.

Kausi 2015 oli pientä taantumaa, sillä kauden kotimainen kärkitulos jäi niukasti päälle 13 sekunnin lukemiin 13,01. Seuraavalla kaudella kärkituloksessa tapahtui kuitenkin suuri nousu, sillä Neziri paranteli Rion olympiakaudella SE-lukemia useamman kerran ja kauden päätteeksi kotimaisen tilaston kärjessä olivat lukemat 12,81.

Kaudella 2017 kotimaan tasossa tapahtui paluu päälle 13 sekunnin lukemiin, kun Nezirin kärsiessä erilaisista ongelmista parhaaksi suomalaiseksi aitanoteeraukseksi jäi Lotta Haralan tulos 13,25. Taantuma jäi kuitenkin vain yhden kauden mittaiseksi, sillä jo vuotta myöhemmin Neziri palautti kkk-lukemat jälleen selvästi alle 13 sekunnin tuloksella 12,86. Kausi 2019 puolestaan oli toistaiseksi hurjin suomalainen aitakausi, jonka kruunasi Annimari Kortteen uusi SE-tulos 13,72.

Miehet


Miesten 110 metrin aidoissa 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli kotimaisten kärkitulosten osalta vuoristorataa. Vuosituhat alkoi yhdellä koko tarkasteluajan kovimmalla kärkituloksella, kun Antti Haapakoski juoksi matkan aikaan 13,62. Seuraavalla kaudella kkk-tuloksessa tapahtui puolestaan pientä laskua, kun Jarno Jokihaara kellotti parhaana suomalaisena ajan 13,75.



Kausien 2002 ja 2003 aikana kärkitulokset jälleen nousivat, kun Matti Niemi alkoi hallita 110 metrin aitoja kotimaassa. Kaudella 2002 kauden kovin tulos oli 13,68 ja vuotta myöhemmin Niemi juoksi 2000-luvun toiseksi kovimman kotimaisen kärkituloksen ajalla 13,57.

Niemi jatkoi kotimaista hallintaansa myös kahden seuraavan kauden aikana, mutta varsin selvästi kahta edellistä kautta heikommilla tuloksilla. Kausien 2004 ja 2005 kotimaiset kärkitulokset jäivät päälle 13,80:n tuloksilla 13,84 ja 13,81.

Kaudella 2006 kotimaiset kärkilukemat kirjattiin jälleen alle 13,80:n tuloksella, kun Marko Ritola juoksi parhaana suomalaisena ajan 13,74. Tämä nousukausi jäi kuitenkin vain yhden vuoden mittaiseksi, sillä kahtena seuraavana kautena kotimainen kärkitulos painui tasolle 13,90. Antti Korkealaakso oli nopein suomalainen vuonna 2007 tuloksella 13,89 ja Juha Sonckin kärkiaika kaudella 2008 oli 13,90.

Kahden seuraavan kauden aikana Sonck onnistui kuitenkin jälleen nostamaan kauden kotimaisen kärkituloksen selvästi paremmalle tasolle. Kaudella 2009 hän juoksi ennätystuloksensa 13,65 ja vielä seuraavallakin kaudella hän pystyi alittamaan 13,80:n rajan tuloksella 13,76.

Näiden kahden Sonckin hallitseman kauden jälkeen edessä oli jälleen paluu heikommalle tasolle. Kaudet 2011–2014 olivat miesten pika-aidoissa 2000-luvun synkintä suomalaisaikaa, sillä kärkitulokset jäivät kaikilla kausilla välille 13,87–13,94. Kausi 2012 on ollut toistaiseksi ollut 2000-luvun heikkotasoisin kotimainen aitakausi, sillä Jussi Kanervon kkk-tulos oli vain 13,94.

Elmo Lakka on hallinnut miesten pika-aitoja vuodesta 2015 lähtien.
Kuva:Olavi Kaljunen/Trackpic
Elmo Lakka on hallinnut miesten pika-aitoja vuodesta 2015 lähtien.

Tämän aallonpohjan jälkeen miesten pika-aitojen taso on ollut lähes pystysuorassa nousussa, kun Elmo Lakka on tiputtanut kkk-tuloksen kausi toisensa jälkeen alhaisempiin lukemiin. Kaudella 2015 hänen paras tuloksensa jäi vielä alle 13,80:n ajalla 13,81, mutta jo seuraavalla kaudella hän juoksi ajan 13,72. Tämä oli ensimmäinen 13,75:n alitus sitten kauden 2006.

Viimeisen kolmen kauden aikana Lakka on entisestään parantanut kotimaisia kärkilukemia. Kaudella 2017 hän onnistui alittamaan 13,70:n rajan tuloksella 13,69 ja seuraavalla kaudella hänen kauden paras noteerauksensa kirjattiin jo lukemin 13,60, mikä oli paras tulos sitten vuoden 2003. Kaudella 2019 hän juoksikin sitten jo koko 2000-luvun kovimman suomalaistuloksen ajalla 13,49.

400 metrin aidat


Naiset


Naisten 400 metrin aidoissa 2000-luku alkoi koko vuosituhannen toistaiseksi kovimmalla kotimaisella kärkituloksella, kun Petra Stenman juoksi matkan aikaan 56,07. Seuraavalle kaudelle tapahtuikin varsin raju pudotus, sillä Ilona Rannan juoksema kärkitulos 58,90 kaudelta 2001 on toistaiseksi 2000-luvun toiseksi heikoin.



Seuraavien kausien aikana tästä aallonpohjasta kuitenkin noustiin tasaisen varmasti. Kausien 2002–2007 välillä ainoastaan kerran kärkitulos ei parantunut edellisen kauden lukemista. Kaudella 2002 Tea Finni juoksi nopeimpana suomalaisena ajan 58,62 ja seuraavalla kaudella Manuela Bosco onnistui tiputtamaan kärkituloksen jo alle 58 sekunnin tuloksella 57,92.

Kaudella 2004 kärkitulos pysyi suunnilleen samalla tasolla, kun Ranta juoksi kkk-tuloksen 57,99. Tämän tasanteen jälkeen hän nosti kuitenkin kärkituloksen selvästi parempiin lukemiin, sillä kaudella 2005 kärkitulos kirjattiin lukemin 57,24, kaudella 2006 lukemin 56,82 ja kaudella 2007 jo lukemin 56,48.

Ranta jatkoi Suomen nopeimpana naisten pitkien aitojen juoksijana myös kolmen seuraavan kauden aikana, mutta hänen tulostasossaan tapahtui notkahdus. Vuosina 2008 ja 2009 kotimainen kärkitulos vain hieman alle 58 sekunnin tuloksilla 57,90 ja 57,79. Kaudella 2010 Ranta tosin onnistui jälleen juoksemaan alle 57 sekunnin, kun kauden paras suomalaistulos oli 56,94.

Tämän kauden jälkeen suomalaisjuoksijat pystyivät monen kauden ajan ainoastaan haaveilemaan alle 57 ajoista. Kausi 2011 oli toistaiseksi tasoltaan 2000-luvun heikoin, sillä Anniina Laitisen kärkitulos oli vain 59,38. Seuraavien kausien aikana tasossa tapahtui kuitenkin nousua, sillä vuosien 2012–2015 välillä kärkitulokset vaihtelivat välillä 57,44–58,06.

Kaudella 2016 kotimaiset kärkilukemat palasivat jälleen alle 57 sekunnin, kun Hilla Uusimäki juoksi 2000-luvun tähän asti toiseksi kovimman kärkituloksen ajalla 56,33. Vielä seuraavankin kauden ajan kkk-tulos pysyi alle 56,50:n, kun Viivi Lehikoinen voitti alle 20-vuotiaiden EM-pronssia ajalla 56,49, joka oli myös kauden kotimainen kärkitulos.

Kahden viime kauden aikana naisten pitkien aitojen taso on kääntynyt jälleen laskuun. Kaudella 2018 Viivi Lehikoinen onnistui juoksemaan kotimaiseksi kärkitulokseksi ajan 57,26, mutta kaudella 2019 kauden kotimaiset kärkilukemat kirjattiin ensimmäistä kertaa sitten kauden 2014 päälle 58 sekunnin tuloksella, kun Lehikoisen kärkinoteeraukseksi jäi 58,02.

Miehet


Kuten miesten pika-aidoissa, myös miesten pitkissä aidoissa tasossa on tapahtunut 2000-luvun aikana varsin suurta vaihtelua. 2000-luvun alussa laji oli Suomessa noususuhdanteessa, sillä neljän ensimmäisen kauden aikana kotimainen kärkitulos parani joka vuosi edellisestä. 2000-luku alkoi Kimmo Haapasalon kärkituloksella 50,66, mutta tämän jälkeen Ari-Pekka Lattu ja Janne Mäkelä kilpailivat pitkien aitojen kotimaisesta herruudesta ja tiputtivat samalla lajin kärkitulokset alle 50 sekunnin. Tämän kehityksen huippuna olivat Latun silloiset SE-lukemat 49,36 kaudella 2003.



Kahden seuraavankin kauden aikana kärkilukemat pysyivät alle 50 sekunnin ajoissa, kun Lattu juoksi ajat 49,89 ja 49,67. Kaudella 2006 kärkilukemat olivat edelleen Latun nimissä, mutta tällä kertaa reilusti päälle 50 sekunnin ajalla tuloksella 50,94. Seuraavalla kaudella pitkiin aitoihin tulikin uusi kotimainen hallitsija Jussi Heikkilä, joka nosti kärkilukemat astetta parempiin lukemiin 50,28.

Heikkilä jatkoi kotimaan tilastojen hallintaa myös kolmen seuraavan kauden aikana. Kaudella 2008 hän juoksi ennätyslukemansa 49,39 ja pudotti kkk-tuloksen jälleen parin vuoden tauon jälkeen alle 50 sekunnin. Kausien 2009 ja 2010 aikana Heikkilän kärkitulokset kirjattiin kuitenkin jälleen päälle 50 sekunnin lukemin ja samalla miesten pitkien aitojen kotimainen taso kääntyi laskuun.

Taso pysyi alhaisena myös kolmen seuraavan kauden aikana. Kausien 2011 ja 2012 nopein juoksija oli nuorten arvokisamenestyjä Oskari Mörö, joka juoksi molempina kausina parhaimmillaan ajan 50,80. Kausi 2013 oli puolestaan 2000-luvun toistaiseksi synkin, sillä Petteri Monni juoksi kotimaiseksi kärkitulokseksi ajan 51,35.

Tämä laskusuhdanne kääntyi kuitenkin kaudella 2014 räjähdysmäiseen nousuun, kun Mörö juoksi Zürichin EM-kisojen välierissä uuden SE-ajan 49,08, joka oli tietysti myös kauden kotimainen kärkitulos. Kärkitulos pysyi myös seuraavalla kaudella alle 50 sekunnin lukemissa, kun kauden paras kotimainen noteeraus oli Kanervon alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa juoksema 49,66. Vuosi 2016 oli toistaiseksi 2000-luvun kovatasoisin, sillä Mörö paranteli Rion olympialaisten alkuerissä omia SE-lukemiaan tulokseen 49,04.

Mörön kärsiessä erilaisista vaikeuksista ja Kanervon jouduttua päättämään uransa kotimaiset kärkitulokset palasivat kahden seuraavan kauden aikana jälleen vaatimattomimmille lukemille. Kaudella 2017 Mörön kotimainen ykköstulos oli 50,38 ja vuonna 2018 taso putosi päälle 51 sekunnin, kun Joni Vainio-Kaila juoksi parhaana suomalaisena ajan 51,32. Laskusuhdanne päättyi kuitenkin jälleen viime kauteen, kun vaikeutensa selättänyt Mörö paineli kkk-tuloksen 49,47.

Lue myös



Katso kaikki uutiset