Kaisa Mäkäräisen edellisen kauden haasteet näkyvät selvästi myös tarkastellessa hiihto- ja ampumatilastoja. Tulevalla kaudella erityisesti ampumasuoritusten on parannuttava, jotta Mäkäräinen säilyisi mukana kilpailuiden voittotaistossa.
Kausi 2018/2019 oli monilla eri mittareilla mitattuna
Kaisa Mäkäräisen 2010-luvun heikoin kausi sitten kauden 2009/2010, vaikka se alkoikin fantastisesti kolmella
maailmancupin osakilpailuvoitolla kauden viidessä ensimmäisessä kilpailussa. Loistavan kauden aloituksen jälkeen trendi kääntyi kuitenkin laskuun ja keskivaiheilla kautta Mäkäräisellä oli kahdeksan kilpailun mittainen jakso, jolloin hänen sijoituksensa olivat välillä 20–58. Kauteen mahtui myös peräti 4 pisteetöntä kisaa, kun niitä aiempien viiden vuoden aikana Mäkäräiselle oli tullut yhteensä vain 2.
Mäkäräisen viimekautiset vaikeudet selittyvät hyvin paljon ampumatyöskentelyllä. Verrattaessa aiempien kausien ampumasuorituksiin voidaan todeta, että viime kaudella Mäkäräisen ampumaprosenteissa tapahtui selkeä notkahdus. Aiempien kolmen kauden ajalla Mäkäräinen oli suoriutunut ampumapenkalla 83–84 prosentin varmuudella läpi koko kauden, mutta menneellä kaudella ampumatyöskentelyssä tapahtui 5 prosenttiyksikön pudotus, sillä koko kauden osumavarmuus jäi 78 prosenttiin.
Kärkiampumahiihtäjien ampumaprosentit 2015-2019.
Ampumaprosenteista nähdään myös, että Mäkäräinen hävisi viime kaudella juuri ampumapaikalla käytännössä kaikille kovimmille kilpakumppaneilleen, paitsi vasta pari kautta sitten maastohiihdon puolelta ampumahiihtoon vaihtaneelle Saksan
Denise Herrmannille. Aiempina vuosina ero hyvinä ampujina tunnettuihin italialaisiin
Lisa Vittozziin ja
Dorothea Wiereriin ei ole ollut kuin pari prosenttiyksikköä, mutta viime kaudella ero esimerkiksi Vittozzin ampumavarmuuteen oli 10 prosenttiyksikköä.
Hiihtoajoissa edelleen kärkitasoa, penkkatyöskentelyssä paljon tappiosekunteja
Jos tarkastellaan pelkästään viime kauden suorituksia hiihtoladulla sekä ampumapenkalla, voidaan nähdä selvästi, että Mäkäräisen menestys perustuu edelleenkin vahvasti vahvaan hiihtovauhtiin. Kauden aikana hiihdettyjen sprinttikilpailuiden hiihtosuorituksia tarkastellessa voidaan todeta, että Mäkäräinen oli kaikkia tulevan kauden kilpakumppaneitaan nopeampi koko kauden keskiarvoissa.
Mäkäräisen keskiarvoinen sijoitus sprinttikilpailuiden hiihtoajoissa oli neljäs ja keskimääräinen tappio hiihtoajoissa Mäkäräisellä oli 11,4 sekuntia. Tästäkin tappiosta suurin osa selittyy Mäkäräisen tavallista vaisummalla suorituksella Holmenkollenilla, jossa Mäkäräinen oli hiihtoajoissa vasta 12:nneksi nopein häviten nopeimmalle hiihtäjälle 47,7 sekuntia.
Keskimääräiset sijoitukset ja aikatappiot hiihtoajoissa sprinttikilpailuissa kaudella 2018–2019
Urheilijia | Sijoitus hiihtoajoissa | Aikatappio (s) |
Mäkäräinen | 4 | 11,1 |
Wierer | 14 | 34,9 |
Vittozzi | 8 | 30,1 |
Olsbu-Röiseland | 6 | 20,4 |
Herrmann | 6 | 15,2 |
Verrattaessa Mäkäräisen ensi kauden vastustajiin voidaan todeta, että Mäkäräinen voitti sprinttikilpailuissa maailmancupin kokonaisvoitosta taistelleita italialaisia Wiereriä ja Vittozzia noin 20 sekuntia. Norjan
Marte Olsbu-Röiselandia Mäkäräinen voitti noin 9 sekuntia ja Saksan Herrmannia noin 4 sekuntia.
Hiihtoaikojen vertailu osoittaa kuitenkin toisaalta myös sen, ettei Mäkäräisen etu kilpailijoihinsa verrattuna ole kuitenkaan erityisen suuri. Esimerkiksi 20 sekunnin keskimääräinen ero Wiereriin ja Vittozziin tarkoittaa sitä, ettei ero ole edes yhden sakkokierroksen verran, sillä ohilaukauksen tuoma lisäaika on noin 25 sekuntia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että voittotaistoon pystyäkseen olisi Mäkäräisen tulevalla kaudella pystyttävä ampumaan suunnilleen samalla tasolla kuin pahimmat vastustajansa.
Kun tarkastellaan hiihtoaikojen lisäksi myös penkka-aikoja, näyttää Mäkäräisen tilanne vieläkin haastavammalta. Ampumatyöskentelyssä Mäkäräinen on nimittäin viime kauden perusteella selvästi kaikkia muita kilpakumppaneitaan hitaampi Herrmannia lukuun ottamatta.
Sprinttikilpailuissa Mäkäräisen keskimääräinen sijoitus viime kauden kilpailuissa oli 64:s ja tappiota penkkatyöskentelyssä kertyi keskimäärin 22,5 sekuntia.
Keskimääräiset sijoitukset ja aikatappio penkka-ajoissa sprinttikilpailuissa kaudella 2018–2019
Urheilija | Sijoitus penkka-ajoissa | Aikatappio (s) |
Mäkäräinen | 64 | 22,5 |
Wierer | 4 | 1,8 |
Vittozzi | 23 | 11,6 |
Röiseland | 23 | 11,9 |
Herrmann | 64 | 22,4 |
Vertailu muihin kärkiampumahiihtäjiin osoittaa, että Mäkäräinen hävisi penkkatyöskentelyssä erityisen paljon aikaa Wiererille, joka olikin koko joukon nopein penkalla peräti kuudessa kauden yhdeksästä sprinttikilpailusta. Mäkäräinen hävisi hänelle keskimäärin noin 20 sekuntia, mikä tarkoittaa sitä, että Wierer voitti Mäkäräistä suunnilleen sen verran penkalla, kuin hän Mäkäräiselle suksella hävisi. Vittozzi ja Röiseland puolestaan voittivat Mäkäräistä noin 14 sekuntia Herrmannin ollessa Mäkäräisen kanssa suunnilleen tasaveroinen.
Mäkäräisen menestys tai menestymättömyys ratkaistaan tulevallakin kaudella ampumapaikalla
Tilastovertailu Mäkäräisen tulevan kauden todennäköisesti kovimpiin kilpakumppaneihin osoittaa, että ampumatyöskentely ratkaisee, pystyykö Mäkäräinen ensi kaudella palaamaan taistoon kokonaiskilpailun kärkisijoista. Hiihtoajoissa Mäkäräisen etu ei enää ole erityisen suuri ja toisaalta penkkatyöskentelyssä Mäkäräinen antaa tasoitusta suunnilleen saman verran, kuin hän hiihtoladulla pystyy eroa vastustajiinsa tekemään.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että voittotaistoon päästäkseen Mäkäräisen on pystyttävä ampumaan suunnilleen samalla tasolla kuin kilpailijansakin. Ampumaprosenttien vertailu osoitti, että tähän Mäkäräinen olikin pystynyt vielä viime kauteen asti, jolloin osumavarmuudessa tapahtui selvä notkahdus. Tällä kaudella Mäkäräisen olisi siis löydettävä sama tasainen ampumavire, joka hänellä aiemmillakin kausilla oli, eikä jatkaa viime kauden epävarmoja otteitaan ampumapenkalla.
Mäkäräinen on maailmancup-tason menestyksellä mitaten yksi kovimmista ampumahiihtäjistä koskaan. Kolme maailmancupin kokonaiscupin voittoa, 26 osakilpailuvoittoa ja 84 palkintosijoitusta ovat kunnioitusta herättäviä lukuja. Kävi siis tulevalla kaudella miten tahansa, tulee Mäkäräisen uraan suhtautua suurella kunnioituksella. Silti on toivottava, ettei viime vuoden alavire jatkuisi, vaan että Suomen ampumahiihdon suuri yksinäinen tähti osoittaisi, että edellinen vuosi oli vain tilastopoikkeama ja palaisi takaisi aiemmalle huipputasolleen.
Huomio: Hiihtoaikojen vertailussa on käytetty pelkästään sprinttikilpailuja, sillä takaa-ajoissa ja yhteislähdöissä hiihtoajat eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska niissä hiihdetään paikoitellen ryhmässä. Tästä syystä myös ampuma-ajoissa tarkastelu rajattiin pelkästään sprinttikilpailuihin.
Katso myös juttu tammikuulta:
Kaisa Mäkäräisellä kaikkien aikojen toiseksi eniten podium-sijoituksia maailmancupissa