Ari Suhosen hienoin voitto tuli EM-halleissa

Ari Suhosen hienoin voitto tuli EM-halleissa


Etusuora: 03.03.2015 17:48Yleisurheilu
Prahan EM-hallien lähestyessä Etusuoralla kerrataan kahden suomalaisen EM-hallimenestyjän uraa. Eilen vuorossa oli Timo Aaltonen ja tänään muistellaan vuonna 1988 sisäratojen EM-kultaa voittaneen Ari Suhosen uran huippuhetkiä. Etusuora sai myös tuoreita kommentteja SE-juoksijalta.

Porvoolainen Ari Suhonen (s. 1965) murtautui Suomen keskimatkojen huipulle parikymppisenä kesällä 1985, jolloin hän juoksi 800 metrin ennätyksekseen 1.48,47 ja saavutti ensimmäisen aikuisten sarjan SM-kultansa. Vuonna 1986 suhonen edusti Suomea sekä EM-halleissa Madridissa että ulkoratojen EM-kisoissa Stuttgartissa. Seuraavana vuonna Lievinin EM-halleista irtosi 800 metrin pronssi ja kesällä Rooman MM-kisoista välieräpaikka. Kesä tuotti myös komean sarjan ennätyksiä: 800 m 1.45,85; 1000 m 2.16,88 (edelleen voimassa oleva SE); 1500 m 3.36,89 (Suomen kaikkien aikojen tilaston neljäs).

Ari kertoo satsanneensa tosissaan hallikisoihin vuosina 1987 ja 1988, mikä tarkoitti tammikuun aikana kahta tai kolmea kovaa halliharjoitusta viikossa. Normaalirytmi oli hallitreeni kerran viikossa, jolloin ohjelmassa oli nopeusharjoittelua. Suhosen mukaan hallikilpailut ovat hyvää harjoittelua ja toimivat sopivana välipalana talven keskellä.

- Pitää tietysti ymmärtää, että jos panostaa kunnolla hallikauteen, niin varsinainen kesän kilpailuihin valmistava harjoittelukausi on silloin lyhyempi.

EM-voitto sivulajissa


Suhosen ensimmäiset kilpailut vuonna 1988 olivat piirinmestaruuskisat Tampereella. Hän juoksi 800 metrillä pitkien ratojen SE:n 1.47,21 ja 1500 metriä kulki ilman vetoapua alle 3.46. Oulun SM-halleissa pienestä flunssasta kärsinyt Suhonen voitti sekä 800 että 1500 metriä, pystyen pidemmällä matkalla hienoon aikaan 3.44,23. Seuraavana viikonloppuna Tampereella kilpailtiin pohjoismaisessa kolmimaaottelussa, jossa Suhonen juoksi vain 800 metriä voittaen tiukassa kamppailussa Ruotsin Ronny Olssonin. Myös Budapestin EM-halleissa Suhonen tähtäsi menestykseen nimenomaan 800 metrillä.

EM-hallien 800 metrin alkuerissä Ari oli arvottu viimeiseen erään. SUL:n silloinen valmennuksen ja koulutuksen johtaja Seppo "Nitti" Nuuttila laskeskeli tilannetta katsomossa ja huikkasi ohjeet Suhoselle.

- Nuuttila huusi, että alle 1.52 riittää, kunhan on viiden joukossa.

Niinpä Ari laskettelikin maaliin erän viidentenä ajalla 1.51,19. Voimia kannatti säästää, sillä välierät olivat ohjelmassa vielä samana iltana.

Nuuttilalle oli kuitenkin sattunut kohtalokas laskuvirhe ja Suhonen putosi ensimmäisenä juoksijana jatkosta. Pettynyt juoksija jätti verryttelyn vähälle ja lähti ruokailemaan. Nuuttila pani kuitenkin toimeksi ja sai puhuttua suomalaisen mukaan 1500 metrin alkueriin, vaikka järjestäjille oli jo ilmoitettu, ettei Suhonen osallistu lajiin.

Vähäinen loppuverryttely ja turhan tuhti ruokailu ei haitannut Aria, joka voitti alkueränsä helpon oloisen loppukirin ansiosta ajalla 3.46,33. Heti alkuerävoiton jälkeen Suhonen ei uhonnut finaalimenestyksestä.

- Menee miten menee, tulin tänne juoksemaan 800 metriä. (Juoksija 3/1988)

Finaaliin valmistautuessaan Ari tutkiskeli tilastoja ja totesi, että vain alle 3.39 ennen EM-kisoja juosseet DDR:n Rüdiger Horn ja Jugoslavian Blanko Zorko ovat vaikeita voitettavia. Loppukilpailussa suomalaisjuoksija otti kärkipaikan heti lähtölaukauksesta. Rauhallinen vauhti (epäviralliset 500 ja 1000 metrin väliajat 1.19 ja 2.37) riitti hieman yllättäen kilpakumppaneille ja Ari sai pitää kärkipaikan. Vasta viimeisen 400 metrin aikana DDR:n Horn ja Ruotsin Ronny Olsson aloittivat rajun rynnistyksen, johon Suhonen pystyi kuitenkin vastaamaan, kirien lopulta maaliin Euroopan mestarina ajassa 3.45,72. Voittajan viimeiset 400 metriä kulkivat aikaan 52,7. Hopealle juoksi Olsson ja pronssille Horn.

- Sain pitää vauhdin sopivana itselleni koko ajan. Lyhyellä halliradalla on parasta juosta keulassa, koska silloin välttyy turhalta "sahaamiselta".

- Mestaruus oli yllätys, mutta tiesin pystyväni tulokseen myös 1500 metrillä, olinhan juossut pari hyvää tonnivitosta kotimaassa, toteaa Ari nyt 27 vuotta myöhemmin.
Nuuttilan ja Suhosen välille ei jäänyt kitkaa kasisatasen alkuerien kömmähdyksestä.

- Aika äkkiä pystyimme nauramaan koko asialle.

On helppo sanoa, että Ari olisi pärjännyt myös Budapestin 800 metrillä. Loppukilpailun viimeiset 400 metriä juostiin hitaammin kuin 1500 metrillä ja kisoihin valmistautuminenkin oli kohdistunut enemmän 800 metrin juoksemiseen.

Kasin SE:n juossut maileri


Juoksija-lehden haastattelussa EM-kullan jälkeen Ari uskoi pystyvänsä kesällä jopa 3.32 aikoihin 1500 metrillä. Tavoitteena oli myös 800 metrin Suomen ennätyksen (Pekka Vasalan 1.44,5) lyöminen. Kesä ei kuitenkaan sujunut aivan suunnitelmien mukaan, vaikka tuloksena olikin kovat ajat 1.45,14 ja 3.37,31. Soulin olympialaisissa porvoolaisjuoksija kaatui 800 metrin toisissa alkuerissä kierroksen juoksun jälkeen.

- Olin juoksussa sijoilla 3-4 ja kärki hidasti. Siihen muodostui suppu ja kompastuin – näitähän sattuu.

Arin mukaan välieräpaikka olisi ollut täysin mahdollinen, mutta finaaliin asti rahkeet tuskin olisivat riittäneet.

Vuonna 1989 Suhonen ei tähdännyt ollenkaan hallikauden kilpailuihin. Kesällä hän juoksi lähinnä 800 metriä ja elokuun 16. päivänä Zürichissä syntyikin upea Suomen ennätys 1.44,10.

- Se oli urani hienoin hetki EM-voiton ohella. Siinä juoksussa kaikki osui nappiin. Ensinnäkin oma vire oli kohdillaan ja jänis veti juuri sopivaa vauhtia. Stadionilla oli hieno tunnelma ja sääolosuhteetkin olivat suosiolliset.

Samojen kisojen B-erässä Esko Parpala sijoittui toiseksi ennätyksellään 1.45,24.

Elokuun lopussa 1989 Suhonen juoksi 800 metrin mestariksi universiadeissa Länsi-Saksan Duisburgissa, mutta EM-, MM- tai olympiatasolla Ari ei enää yltänyt finaalitasolle. EM-kisoissa 1990 ja MM-kisoissa 1991 tie nousi pystyyn jo alkuerävaiheessa ja vuoden 1992 olympialaiset jäivät kokonaan käymättä. Stuttgartin MM-kisat 1993 tuottivat kuitenkin jälleen välieräpaikan. Vielä vuonna 1994 Suhonen juoksi alle 1.46, mutta jäi suomalaisjuoksijoiden välisessä kamppailussa edustuspaikoista varajuoksijan rooliin EM-kotikisoissa.

Jossiteltavaa jäi


Suhonen kertoo harjoitustasojensa nousseen todella hyvin vuoteen 1989 saakka – jälkeenpäin ajateltuna ihan riittävästi. Ruuvia koitettiin kuitenkin kiristää, jolloin kesät olivat taiteilua ylirasitustilan rajamailla. Paljon oli myös sairasteluja, joista osa olisi voitu välttää pienemmällä harjoituskuormalla. Arin mukaan kyse on kuitenkin osittain jälkiviisastelusta.

- Mistä sen heti olisi tajunnut, että harjoittelun optimitaso olikin jo saavutettu?

Suhosen mukaan hänen oli "aina" tarkoitus siirtyä enemmän 1500 metrille, mutta jotenkin 800 metriä miellytti kuitenkin enemmän.

- En oikein tiedä, mistä se jäi kiinni... En kuitenkaan mieltänyt itseäni kasin juoksijaksi vaan pidin itseäni mailerina.

Suhonen uskoo olleensa tonnivitosella parhaimmillaan 3.33-3.34 kunnossa.

- Juoksin ennätykseni Lohjalla elokuussa 1987 vain 11-12 asteen lämpötilassa eikä kisa muutenkaan ollut optimaalinen. Lisäksi olin seuraavina vuosina selvästi paremmassa 800 metrin kunnossa.

Lahjakkuuksia enemmän radoille


Keskimatkojen taso Suomessa on melkoisesti huonompi kuin Suhosen aikoina. Arin mukaan selitys on yksinkertaisesti se, että hyviä juoksijoita oli aiemmin kaikissa ikäluokissa enemmän.

- Lasten kokonaisliikuntamäärähän on romahtanut. Lahjakkuuksia on varmasti yhtä paljon kuin ennenkin ja valmennus on ihan yhtä hyvää. Mutta liikkuminen ei kaikkia näitä potentiaalisia juoksijoita kiinnosta.
Tosissaan keskimatkoille satsaavia lahjakkuuksia on tänäkin päivänä, mutta heidän määränsä saisi olla suurempi.

- Hyvä esimerkki on Ville Lampinen, joka kestää vertailun mihin tahansa ikäluokkaan viimeisen 40 vuoden ajalta. Villellä on mahdollisuudet juosta todella kovia aikoja.

Nykyjuoksijoista Sara Kuivisto (800 m 2.06,62, 1500 m 4.19,03) on Suhosen valmennuksessa.

- Saran tavoitteena on juosta kesällä 2.03,5 ja 4.14. Se edellyttää onnistunutta harjoittelua keväällä.

Videolla Suhonen kirii neljänneksi Rooman MM-kisojen 800 metrin alkuerässä 1987.


Ari Suhonen voitti 800 metrin Suomen mestaruuden yhdeksänä vuonna peräkkäin 1985-1993 ja Kalevan kisojen 1500 metrin ykkönen hän oli viisi kertaa. SM-viesteissä Suhonen voitti kahdeksan mestaruutta Porvoon Urheilijoiden ja myöhemmmin Lahden Ahkeran väreissä. Tilastopajan mukaan Suhonen juoksi 800 metriä kymmenen kertaa alle 1.46 ja 1500 metriä kolmesti alle 3.40. Omien laskujensa mukaan hän juoksi yli sata kertaa kasin alle 1.50. Arin isä Matti Suhonen toimi poikansa valmentajana.

Lue myös


Katso kaikki uutiset