Näkökulma: MM-kisat sen todisti – tässä kenttälajissa Euroopan mahti on romahtanut täysin

Dohan MM-kisojen miesten kolmiloikkafinaalia katsoessa mieleen hiipi monenlaisia ajatuksia. Loppukilpailussa oli kaiken kaikkiaan kolme hyppääjää Yhdysvalloista, kaksi Kuubasta, kaksi Kiinasta, yksi Burkina Fasosta, yksi Brasiliasta, yksi Turkista, yksi Portugalista ja yksi Azerbaidžanista.

Kiehtova yksityiskohta on se, että kahdeksan joukkoon yltäneet Portugalin Pedro Pablo Pichardo sekä Azerbaidžanin Alexis Copello ovat kuubalaistaustaisia hyppääjiä. Okei, kumpikin on vaihtanut myöhemmin kansalaisuutta, mutta loikkaosaaminen on hankittu alun perin Kuubassa.

Näin ajateltuna kahdeksan parhaan joukossa oli peräti neljä Kuubassa kannuksensa hankkinutta hyppääjää. Se kertoo vahvaa kieltä maan erinomaisesta tekemisestä kolmiloikan saralla. Lisäksi kahdeksan joukossa oli kolme yhdysvaltalaishyppääjää.

Sen sijaan Euroopan kolmiloikkakoneistoa Dohan kolmiloikkakarkelot eivät mairitelleet. Iso hatunnosto kuuluu Pichardolle ja Copellolle, joiden ansiosta eurooppalaisvärit sentään olivat edustettuna kärjen tuntumassa. Ilman heitä yhdysvaltalaiset, kuubalaiset sekä kiinalaiset olisivat olleet täysin ylivoimaisia.

Miesten kolmiloikka on sopinut eurooppalaisille perinteisesti hyvin MM- ja olympiatasolla. Siitä esimerkkejä ovat muun muassa Ison-Britannian Jonathan Edwards sekä Philip Idowu, Ranskan Teddy Tamgho, Ruotsin Christian Olsson ja Portugalin Nelson Evora. Esimerkiksi Edwards tai Tamgho olivat aikoinaan parhaimmillaan ylivertaisia yhdysvaltalaisiin tai kuubalaisiin nähden.

Euroopan vahva ote on kuitenkin hiljalleen heikentynyt. Vuoden 2013 MM-finaalissa eurooppalaisia oli kahdeksan, mutta seuraavissa kaksissa kisoissa lukema oli viisi ja neljä. Nyt hyppääjiä oli siis kolme. Voidaankin puhua tietynlaisesta romahduksesta.

Tällä hetkellä paras lajiosaaminen on valunut koko ajan enemmän ja enemmän maailman muihin kolkkiin, kuten Yhdysvaltoihin, Kuubaan ja Kiinaan. Myös Burkina Fasolle pronssia kaapinut Hugues Fabrice Zango alleviivaa tätä faktaa. Edelläkävijät tulevat nyt muualta.

Lisäksi viime vuosina esillä ovat olleet lähinnä kokeneet eurooppalaishyppääjät. Neljän viimeisen vuoden aikana kaksi MM-hallimitalia kaapinut Evora on 35-vuotias.

Heidän tilalleen ei ole ilmestynyt uusia valovoimaisia yksilöitä. Saksan Max Hessissä olisi ainesta maailman huipulle, mutta hänkin on taantunut. Ranskassa on mukavasti nuoria lahjakkuuksia, mutta toistaiseksi vielä kukaan heistä ei ole murtautunut huipuksi edes EM-tasolla.

Suomen Simo Lipsasella on näyttöä EM-mitalitason hypyistä, mutta aikuisten arvokisatasolla paras tekeminen on jäänyt piippuun. Niin Lipsaselle kuin monelle muullekin nuorelle eurooppalaishyppääjälle EM-menestys on ainut asia, josta voi tällä hetkellä haaveilla. MM-tason kärkiurheilijoiksi heillä on vielä pitkä matka. Siitä yhdysvaltalaiset, kuubalaiset ja kiinalaiset pitävät huolen.