Kokkolasta kajahtaa – Filiph Johansson tähtää ratakierroksen arvokisajuoksijaksi

Gamlakarleby IF:n 23-vuotias kokkolalainen Filiph Johansson nousi kesäkuun lopussa otsikkoihin juostuaan Jyväskylässä Harju Cupissa 400 metrin kauden kotimaisen kärkiajan 47,89. Johanssonin ratakierroksen ennätys parani kertoheitolla 0,34 sekuntia.

Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään nappijuoksu.

”Lähdin liian hiljaa liikkeelle. Ensimmäiset 200 metriä meni päälle 23 sekunnin, kun minulle optimaalinen avaus olisi 22,50 luokkaa. Kun haluaa juosta kovaa, täytyy uskaltaa aloittaa kovaa.”, Johansson taustoittaa ennätysjuoksun tuntemuksia.

Jo ennen Jyväskylän juoksua Johansson ehti säväyttää puolta lyhyemmällä matkalla pysäytettyään kotikaupungissaan Kirkonmäen kentällä sekundaattorin aikaan 21,33. 200 metrin tulosta avitti peräti 5,5 sekunnin myötätuuli, mutta Johansson pitää silti aikaa kovana.

”Usein kova myötätuuli saattaa sekoittaa rytmiä tai juoksu saattaa rullata yli. Sain kuitenkin pidettyä paketin hyvin kasassa ja kroppa pysyi loppuun asti hyvin ylhäällä. Se, että ylipäätään pystyy juoksemaan tuota vauhtia, on hyvä merkki.”, Johansson kertaa 200 metrin vauhtijuoksuaan.

Tuulijuoksunoteerauksen arvoa nostaa se, että viime kesän 100 metrin Suomen mestari ja 200 metrillä parhaimmillaan 21,38 juossut Kokkolan Työväen Urheilijoiden Konsta Alatupa jäi juoksussa Johanssonista 0,75 sekunnin päähän.

”Teknisesti hyvä juoksu minulta. Ja saavutin Alatuvan jo alussa ennen myötätuuliosuutta, joten juoksun alkukin kulki todella hyvin.”, Johansson jatkaa.

Koronaa karkuun kotiseudulle

Vaasassa luokanopettajaksi opiskeleva ja harjoitteleva Johansson asuu ja treenaa kesän kotiseudullaan Kokkolassa.

”Muutin Kokkolaan jo huhtikuussa, kun harjoittelu Vaasassa muuttui koronan myötä käytännössä mahdottomaksi, koska kuntosalit ja Botniahalli menivät kiinni. Kokkolassa pääsin Tiia-Lotta Lintulan avustuksella Liikevoiman salille treenaamaan.”, Johansson kertaa koronakevään vaikutuksia harjoitteluunsa.

Johansson työskentelee kesän aikana seurassaan GIF:ssä pitämällä yleisurheilukerhoja lapsille kesän aikana yhdessä niin ikään GIF:n paidassa yleisurheilevan Nathalie Westmanin kanssa.

”Yleisurheilukerhot tuovat mukavaa vaihtelua arkeen. Haluan esimerkilläni näyttää lapsille ja nuorille, että täältäkin pystyy nousemaan huipulle.”, Johansson kertoo.

Gamlakarleby IF on perinteikäs yleisurheiluseura ja seuran sinikeltaraitaiset paidat ovatkin tuttu näky kotimaan yleisurheilukisoissa.

”Meillä on GIF:ssä hyvä meininki tällä hetkellä. Seuraan ollaan perustamassa erillistä eliittiryhmää ja kyvykkäitä nuoria on myös tulossa. Myös valmennus on seurassa kovalla tasolla.”, Johansson kehuu kokkolalaisseuran toimintaa.

Nurmikentiltä tartanille

Tavoitteellisemman yleisurheiluharjoittelun Johansson aloitti GIF:ssä 14-15-vuotiaana Håkan Prestin ohjauksessa. Prest toimi Johanssonin vastuuvalmentajana 6-7 vuoden ajan aina vuoteen 2018 saakka. Kaksikko ehti luomaan vuosien kovalla harjoittelulla vankan pohjan.

”Håkki veti kovia treenejä ja huomasin nopeasti nauttivani kovasta rääkistä ja sen tuomasta fiiliksestä. Vuosien kova työ mahdollistaa tässä vaiheessa uraa harjoittelutehon noston vaadittavalle tasolle.”, Johansson kuvailee yhteistyötään pitkäaikaisen luottovalmentajansa kanssa.

Jalkapallo oli kuitenkin tuossa teini-iässä vielä Johanssonin selkeä ykköslaji. Lahjakas futari pelasi vanhemman ikäluokan joukkueessa GBK:ssa B-juniorien SM-sarjaa 14-15-vuotiaana ja eteni aina ikäluokkansa maajoukkueleireille asti.

Junioriuran loppupuolella motivaatio jalkapalloon alkoi kuitenkin hiipua. Johansson reväytti takareitensä SM-sarjakauden aikana piirikunnallisissa viestijuoksuissa ja puolen vuoden toipumisjakson aikana B-junnujen SM-sarja oli loppunut ja GBK:n B-junnujoukkue hajonnut.

Johanssonin oman ikäluokan joukkue ei menestynyt vanhempien ikäluokkien tapaan. Maajoukkueleirillekään ei tullut enää kutsua, eikä hän tuntuvat sopivan jostain syystä aluejoukkuevalmentajankaan suunnitelmiin.

Pikku hiljaa Johanssonin fokus alkoikin siirtymään tartanin puolelle.

”Muutin 17-vuotiaana Vöyrille urheilulukioon. Samoihin aikoihin lopetin jalkapallon ja aloin keskittyä pelkästään juoksemiseen. Paikallisesti olin pärjännyt ehkä liiankin hyvin ja helposti jalkapallossa. Maajoukkueleirit eivät menneet nappiin, enkä tehnyt silloin tarpeeksi töitä menestyksen eteen.”, Johansson kertaa jalkapallouransa taitekohtaa.

Ensimmäisen SM-mitalinsa hän saavutti vuonna 2013 16-vuotiaana juostuaan 300 metrillä ikäluokkansa SM-pronssille. Mitali antoi viimeisen tarvittavan sysäyksen satsata yleisurheiluun. Samaan aikaan Johansson pelasi jalkapalloa edelleen huipputasolla. Hän liputtaakin monipuolisen liikunnan ja harrastamisen puolesta.

”Koen, että olen saanut jalkapallosta voimaa ja monipuolisuutta kehonhallintaan. Pelasin nuorempana myös salibandya ja olen aina tykännyt pelata ja harrastaa kaikkia lajeja. Lajit tukevat mielestäni hyvin toisiaan.”, Johansson kertoo nuoruuden harrastuksistaan.

Selkeä keskittyminen 400 metrille

Talvet Vaasassa opiskeleva ja harjoitteleva Johansson treenaa tällä hetkellä Thomas Aspin opissa. Kaksikko tutustui Johanssonin armeijavuoden aikana.

Vaasaan muuton myötä oli luontevaa hakea valmennusapua Vaasan seudulta. Aspin lisäksi Johanssonin valmennuksessa ovat mukana myös Mats Johan Hagman (nopeus) ja Tom Andtbacka (kestävyys, kehonhallinta).

”Treenaamme Thomasin johdolla 1-2 kertaa viikossa yhteistreeneissä. Lisäksi olen mukana Hagmanin nopeustreeneissä ja Andtbackan kestävyysjuoksuryhmän kehonhallintaharjoittelussa.”, Johansson kuvailee harjoitteluaan Vaasassa.

Aspin valmennuksessa Johansson siirtyi selkeämmin ratakierroksen harjoitteluun. 200 metriä kuuluu edelleen ohjelmaan, mutta tulevaisuutta rakennetaan selkeästi 400 metrille.

”Koen, että 400 metrillä on paremmat menestysmahdollisuudet. Olemme keskittyneet nyt kaksi vuotta selkeästi 400 metrin harjoitteluun. Olen saanut lisää nopeutta ja voimaa. Myös radalla on alkanut tulla tulosta.”, Johansson taustoittaa lajivalintaansa.


Kovat vedot Johansson tekee tai joutuu tekemään yksin, kun edellisellä harjoituskaudella kaverina ollut Christopher Envall siirtyi 400 metriltä lyhyemmille matkoille.

”Pelkäsin aluksi, että kovan harjoitusvastuksen puute näkyy radalla, mutta alkukausi on osoittanut, että pelko oli turha. Olen ottanut sen asenteen, että kun pystyn treeneissä juoksemaan kovaa yksin, en tarvitse myöskään kisoissa muiden vetoapua pystyäkseni koviin aikoihin.”, Johansson taustoittaa mentaalivalmistautumistaan kisoihin.

Kovaa treeniseuraa Johanssonille on tarjolla maajoukkueleireiltä Pajulahdesta, mutta hän ei koe saavansa niistä riittävästi irti.

”Pajulahden viikonloppuleirit ovat pohjoisempaa tuleville ongelmallisia pitkien ajomatkojen takia. Paikalle saapumiseen menee aikaa ja matkustamisesta palautuminen verottaa harjoittelua. Kuortaneella kolme kertaa vuodessa järjestettävät SFI:n leirit ovat sitä vastoin sopineet Vaasassa asuvalle mainiosti.”, Johansson toteaa.

Johansson on lisäksi hakenut kovempiin treeneihin seuraa ulkomailta. Hän leireili GIF:n avustamana joulukuussa kaksi viikkoa Portugalissa romanialaisen ja moldovalaisen 46 sekunnin ratakierroksen juoksijan kanssa.

”Yhteisharjoittelu Portugalissa oli silmiä avaavaa. Pojat juoksivat 3x300m vetoharjoituksia todella kovalla teholla ja siinä oli hyvä juosta mukana. Leirin jälkeen tuli se fiilis, että miksi minä en voisi juosta samoja aikoja kuin he.”, Johansson kertaa positiivisia leirikokemuksiaan.

Lisää tehoa treeneihin, tavoitteena EM-kisat

Johanssonin kehitys 400 metrillä on ollut tasaista. Ratakierroksella hän kellotti jo vuonna 2015 18-vuotiaana ratakierroksella ajan 48,52. Sen jälkeen vuosina 2016-2019 kehitys oli maltillista, sillä ennätyksestä lohkesi neljä vuoden aikana vain vajaat kolme kymmenystä.

Tänä kesänä Johansson puhkaisi jo toisessa kisassaan 48 sekuntia ja pudotti ennätystään kertaheitolla saman verran kuin edellisen neljän vuoden aikana yhteensä.

”En odota suuria ennätysparannuksia kerralla, vaan tavoittelen tasaista kehitystä. Välitavoitteena on juosta alle 47 sekuntia. Sen alle kun juoksee, on selvää, että on lahjoja juoksuun ja asioita on tehty oikein. En näe mitään syytä miksen voisi jatkossa juosta alle 46 sekuntia.”, Johansson avaa aikatavoitteitaan.

”Tavoitteena onkin nyt nostaa harjoitustehoja seuraavan kahden vuoden aikana. Pohjatyö on tehty ja uskon, että paikat kestävät harjoitustehojen noston. Parin vuoden päästä tehdään välitilinpäätös. Katsotaan missä mennään ja päätetään jatkosta. Tarkoitus on olla silloin elämäni parhaassa kunnossa.”

Jatkossa Johanssonin mielessä siintävät Münchenin 2022 EM-kisat.

”Suomen edustaminen ja joukkueena voittaminen Ruotsi-ottelussa ovat olleet mahtavia kokemuksia. Haluan päästä edustamaan Suomea Münchenin EM-kisoihin 2022. Olen kisojen aikaan 25-vuotias ja jos Münchenistä saadut signaalit näyttävät, että potentiaalia kehitykselle ja menestymiselle on, ovat sitä seuraavat EM-kisat urani suuri tavoite.”, hän jatkaa.

Myös pitkän viestin joukkueella on Johanssonin mielestä mahdollisuudet tavoitella EM-kisapaikkaa.

”Meillä on hyvä porukka tällä hetkellä 400 metrillä. Mielestäni meillä on hyvä sauma taistella EM-viestipaikasta. Uskon, että meillä on neljä 47,50 juoksijaa jo tänä kesänä. Kun kaikki vielä hieman parantavat viestissä, on kisapaikka seuraaviin kisoihin mahdollinen.”, Johansson valaa uskoa viestiprojektiin.

Kalevan Kisoihin kultaa vuolemaan

EM-kisojen peruuntumisen myötä edessä on arvokisaton kesä. Tämän myötä kesän Kalevan Kisojen arvo urheilijoiden keskuudessa nousee entistäkin suuremmaksi.

Ratakierroksella tullaan näkemään todennäköisesti poikkeuksellinen tasainen ja kova kilpailu SM-mitaleista. Potentiaalisia mitalisteja ovat Johanssonin lisäksi ainakin Juho Pirskanen, Erik Back, Eljas Aalto, Tuomas Lehtonen, Ville Lampinen, Joonas Rinne, Ilari Ryyppö ja Ville Aarnivala.

"Keskinäinen kilpailu on kovaa, mutta kaikki kannustavat toisiaan. Sain esimerkiksi Jyväskylän juoksuni jälkeen nelosen menijöiltä tukun onnitteluviestejä.", Johansson kehuu 400 metrin juoksijoiden yhteishenkeä.

Juniorisarjoista SM-mitaleita lähes joka vuosi voittaneelta Johanssonilta puuttuu vielä aikuisten sarjan SM-mitali. Tänä kesänä Turussa hän aikoo korjata tämän kauneusvirheen.

”Kalevan Kisoissa nähdään varmasti tiukka kisa, mutta seuraavan 400 metrin Suomen mestarin nimi on kuitenkin Filiph Johansson.”, Johansson päättää.