Hämmentävä tieto Alisa Vainiosta - onnistunut suomalaiselta viimeksi yli 40 vuotta sitten

Alisa Vainio yltää SE-ajallaan naisten maratonin Euroopan kaikkien aikojen tilastossa peräti sijalle kahdeksan.

Euroopassa syntyneiden eurooppalaisvaltiota edustavien juoksijoiden joukossa Vainion aika on historian viidenneksi paras. Maailman kaikkien aikojen tilastossa hän on sijalla 131.



Vaikka Vainion sijoitus maailmantilastossa ei ole kovinkaan korkea, voi lappeenrantalaisen suoritusta silti pitää suomalaisittain poikkeuksellisen tasokkaana juoksulajin suorituksena.

Viimeksi Annemari Sandell ja Arto Bryggare

Ennen Vainiota edellinen suomalainen, joka oli yltänyt arvokisaohjelmaan sisältyvässä juoksulajissa Euroopan kaikkien aikojen tilaston kärkikymmenikköön, oli Annemari Sandell 5000 metrin juoksussa heinäkuussa 1996.

Sandell nousi Tukholmassa tekemällään SE-ajalla 14.56,22 matkan Euroopan kaikkien aikojen tilastossa sijalle yhdeksän. 5000 metrin juoksu oli kuitenkin liitetty maailmanlaajuisten arvokisojen ohjelmaan vasta edellisvuonna Göteborgin MM-kisoissa, joten tasokkaita tilastonoteerauksia ei ollut vielä tässä vaiheessa kertynyt kovinkaan monta.



Ennen Sandellia edellinen Euroopan kaikkien aikojen kärkikymmenikköön juoksumatkalla yltänyt suomalainen löytyy niinkin kaukaa kuin vuodelta 1984.

Kyseessä oli tietenkin Vainion tavoin Lappeenrannassa varttunut Arto Bryggare, jonka Los Angelesin olympialaisten alkuerässä syntynyt SE-aika 13,35 oli tuolloin Euroopan kaikkien aikojen toiseksi paras sähköajanotolla mitattu suoritus miesten 110 metrin aidoissa. Ranskan Guy Drut'n silloinen Euroopan ennätys 13,28 jäi Bryggarelta vain 0,07 sekunnin päähän.

Bryggare piti kovaa kyytiä myös sisäradoilla 60 metrin aidoissa, jossa hänen EM-hopean 1983 tuonut SE-aikansa 7,56 oli tuossa vaiheessa Euroopan kaikkien aikojen kolmanneksi paras. Edellä olivat Itä-Saksan olympiavoittaja Thomas Munkelt (7,48) ja Neuvostoliiton Juri Tservanjov (7,54).

Bryggare sivusi sisäratojen Suomen ennätystään 7,56 vielä voittaessaan EM-finaalin 1987, ja aika riitti Euroopan kaikkien aikojen tilastossa edelleen korkealle eli sijalle viisi.

Euroopan kärkikymmenikkö jäänyt haaveeksi useilta suomalaisilta

Useat viime vuosikymmenten meritoituneet suomalaisjuoksijat ovat tehneet tasokkaita SE-aikoja, joilla ei kuitenkaan ole ylletty Euroopan kaikkien aikojen listalla kymmenen kärkeen.

Reetta Hurske voitti 60 metrin aitojen sisäratojen Euroopan mestaruuden 2023 tasokkaalla ajalla 7,79, jolla hän on tällä hetkellä Euroopan kaikkien aikojen tilastossa sijalle 14. Ajan syntyhetkellä Hurske oli samassa tilastossa sijalla 11.

Tuija Helander juoksi 400 metrin aitojen MM-finaalissa 1987 viidenneksi SE-ajalla 54,62. Tämä oli tuossa vaiheessa Euroopan kaikkien aikojen 12:nneksi paras noteeraus.

Ari Suhonen juoksi Zürichissa elokuussa 1989 edelleen voimassa olevan 800 metrin Suomen ennätyksen 1.44,10. Tulos oli syntyhetkellään Euroopassa kaikkien aikojen 16:nneksi paras.

3000 metrin estejuoksussa Euroopan mestari Jukka Keskisalo ylsi maanosan kaikkien aikojen listalla 18:nneksi vuonna 2009 yhä voimassa olevalla SE-ajalla 8.10,67, ja Sandra Eriksson 16:nneksi vuonna 2014 ajalla 9.24,70.

Naisten maratonilla Ritva Lemettinen jäi vuoden 1995 SE-ajallaan 2.28.00 Euroopan kaikkien aikojen listalla niukasti 15 parhaan ulkopuolelle. Päivi Tikkanen oli yltänyt Euroopassa samoille tilastosijoille vuoden 1989 maratonennätyksellään 2.28.45.



Tuija Toivonen juoksi Los Angelesin olympiamaratonilla 1984 kuudenneksi parhaana eurooppalaisena kymmenenneksi ajalla 2.32.07, joka todennäköisesti vei hänet 15 kärkeen Euroopan tuon hetken kaikkien aikojen listalla.

Päivi Tikkanen oli peräti neljäs 3000 metrin MM-finaalissa 1991 silloisella SE-ajalla 8.41,30. Tämä tulos ei vienyt Tikkasta kuitenkaan edes 30 parhaan joukkoon Euroopan sen hetken kaikkien aikojen tilastossa. 10 000 metrin ajoillaan 31.57,56 (1990) ja 31.45,02 (1992) Tikkanen oli yltänyt Euroopassa 20:nnen sijan tuntumaan.