Muistatko vielä nämä hiihtolajien lähes unohduksiin painuneet tähtihetket?

Muistatko vielä nämä hiihtolajien lähes unohduksiin painuneet tähtihetket?


Hiihtolajien historiaan mahtuu monia mitalisuorituksia, jotka ovat lähes unohtuneet. Keräsimme tähän juttuun 10 hienoa suomalaissuoritusta, joita harvemmin muistellaan.
Veijo Vaakanainen: 03.04.2020 09:33Hiihto
 Muistatko vielä nämä hiihtolajien lähes unohduksiin painuneet tähtihetket?
Pirjo Manninen (nyk. Muranen) (Petr Novák, Wikipedia [CC BY-SA 3.0])
Miedon sadasosatappio, Mäkäräisen maailmanmestaruus, Hämäläisen 3 kultaa Sarajevossa, Nykäsen voitot… Suomen hiihtolajien historia on täynnä hienoja ja unohtumattomia hetkiä, jotka ovat jääneet osaksi Suomen kansan kollektiivista muistia ja joita aina tasaisin väliajoin muistellaan erilaisissa yhteyksissä.

Hiihtolajien lähihistoriaan mahtuu kuitenkin monia muitakin hienoja suorituksia, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle ja vain harvoin pääsevät mukaan historiakoosteisiin tai muihin menestyksekkään hiihtohistorian muisteloihin. Tässä jutussa teemme matkan historian kirjojen vähemmän kolutuille sivuille ja muistelemme mitalisuorituksia, jotka monilta olivat kenties jo päässeet unohtumaan.

1. Naisten viestipronssi, Trondheim 1997


Trondheimin MM-kisoja muistellessa monille tulee ensimmäisenä mieleen mitä luultavimmin Mika Myllylän ylivertainen esitys 50 kilometrin hiihdossa tai Janne Ahosen maailmanmestaruus normaalimäessä. Naisten viestikilpailua kuitenkin harvemmin muistellaan, vaikka kyseessä oli 1990-luvun jälkipuoliskon ainoa suomalaismitali naishiihdossa ja ensimmäinen viestimitali sitten kotikisojen mestaruuden 1989.

Suomen joukkue Riikka Sirviö, Tuulikki Pyykkönen, Kati Pulkkinen sekä Satu Salonen oli varsin nimetön, eikä heiltä ennen kilpailua juurikaan menestystä odotettu, sillä henkilökohtaisilla matkoilla heidän parhaat sijoituksensa MM-kisoissa olivat olleet 10:s, 19:s, 16:s ja 12:s. Joukkueen jokainen jäsen onnistui kuitenkin viestissä erinomaisesti ja ankkuriosuudella Salonen onnistui loppuratkaisussa kukistamaan Italian meritoituneen ankkurin Manuela Di Centan. Tästä suorituksesta suomalaisnelikko palkittiin pronssimitaleilla.

2. Ville Räikkösen pikakilpailun olympiapronssi, Nagano 1998


Naganon olympialaiset olivat suurta suomalaisjuhlaa ja mitaleja tuli lähes ovista ja ikkunoista. Mika Myllylän olympiavoitto kolmellakympillä, Jani Soinisen normaalimäen kulta ja esimerkiksi Leijonien voitokas pronssiottelu Kanadan NHL-tähtiä vastaan ovat jääneet monille mieleen, mutta kisojen suurin suomalaisyllättäjä on lähes unohtunut.

Odotukset ampumahiihdon osalta olivat Naganossa lähes olemattomat. Ville Räikkönen oli ennen olympialaisia ollut maailmancupissa parhaimmillaan sijalla 18, eikä mikään puhunut sen puolesta, että hän poistuisi kisoista olympiamitalistina. Toisin kuitenkin kävi, sillä Räikkönen teki pikakilpailussa varmasti elämänsä parhaan suorituksen, mistä hän sai palkintona pronssimitalin yhdestä sakkokierroksesta huolimatta.

3. Aino-Kaisa Saarisen skiathlonin MM-pronssi, Liberec 2009


Liberecin MM-hiihdot olivat suomalaisen hiihdon ja erityisesti Aino-Kaisa Saarisen suurta juhlaa. Saarinen voitti 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailun sekä oli mukana voittamassa niin parisprinttiä kuin viestiäkin. Hänen neljäs mitalinsa noista kisoista on jäänyt kuitenkin vähemmälle huomiolle.

Kympin perinteisen voiton jälkeen Saarinen lähti yhtenä suurena suosikkina myös skiathloniin ja hän johtikin kilpailua perinteisen osuuden jälkeen. Vapaan osuudella hän oli lähes loppuun asti mukana voittotaistossa, mutta loppuhetkillä hän joutui taipumaan Puolan Justyna Kowalczykille sekä Norjan Kristin Steiralle.

Kaikki muut haastajat Saarinen kuitenkin pystyi pitämään takanaan ja hänet palkittiin tästä suorituksesta pronssimitalilla. Mitali oli ensimmäinen suomalaishiihtäjän saavuttama mitali skiathlonissa, ja seuraavaa mitalia saatiinkin odottaa 8 vuotta, kunnes Krista Pärmäkoski saavutti lajissa hopeaa Lahdessa 2017.

4. Marja-Liisa Kirvesniemen 5 kilometrin MM-hopea, Val di Fiemme 1991


Marja-Liisa Kirvesniemi on yksi suomalaisen hiihdon suurimpia legendoja ja hänen kolme olympiavoittoaan Sarajevossa ovat yksi suomalaisen hiihtohistorian ikonisimpia saavutuksia. Hän ehti kuitenkin saavuttaa urallaan myös monia muita arvokisamitaleja, kuten esimerkiksi 5 kilometrin perinteisen MM-hopean vuonna 1991.

Edelliset MM-kisat Lahdessa olivat olleet suomalaisen hiihtourheilun suurta juhlaa. Seuraavissa kisoissa Val di Fiemmessä mitalit olivat kuitenkin paljon tiukemmassa. Lahdessa suomalaisnaiset saavuttivat yhteensä yhdeksän mitalia, mutta Val di Fiemmessä saldona oli vain yksi. Sen toi tuttu nimi, Marja-Liisa Kirvesniemi.

Kirvesniemi hiihti koko kilpailun läpi vahvasti. 1,6 kilometrin väliajassa hän oli vain reilun sekunnin nopeinta vauhtia pitänyttä Norjan Trude Dybendahlia perässä ja näin tiukasti mukana kilpailun voittotaistossa. Loppumatkasta Kirvesniemi ei kuitenkaan pystynyt vastaamaan Dybendahlin vauhtiin ja hävisi maalissa norjalaiselle 5,7 sekuntia. Kukaan muu Kirvesniemeä ei kuitenkaan onnistunut voittamaan ja näin Kirvesniemen palkintokaappiin tuli jälleen yksi mitali lisää.

5. Kaisa Variksen 15 kilometrin MM-pronssi, Lahti 2001


Hiihdon MM-kisat Lahdessa ovat mitä luultavimmin Suomen hiihtohistorian surullisin tapahtuma. Mitalien sijaan monet muistelevat dopingkäryjä tai ainoastaan niitä kaulasta poisrevittyjä mitaleita, kuten vaikkapa miesten viestin voittoa. Neljä mitalia suomalaiset saivat kuitenkin pitää vielä testien jälkeenkin ja näistä neljästä se unohdetuin lienee Kaisa Variksen pronssimitali 15 kilometrin hiihdossa.

Kisojen avauspäivänä kukaan ei vielä ajatellut dopingia ja huomio oli vain suomalaisten suorituksissa. Kisat alkoivatkin suomalaisittain erinomaisesti, sillä mitalitili aukesi jo ensimmäisessä kilpailussa eli naisten 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa.

Varis ei pystynyt vastaamaan kilpailun kärkikaksikon, Norjan Bente Skarin ja Venäjän Olga Danilovan, vauhtiin, vaan hävisi heille minuutin verran. Kaikki muut kilpailijat Varis kuitenkin kilpailussa voitti ja saavutti näin uransa ainoan arvokisamitalin. Kun myös Virpi Kuitunen ja Milla Jauho olivat kuuden parhaan joukossa, olivat varmasti monet varmoja siitä, että edessä olisi parin viikon ajan suomalaisen hiihtourheilun suurta juhlaa.

6. Matti Hautamäen suurmäen MM-hopea, Val di Fiemme 2003


Matti Hautamäki hyppäsi aikana, jolloin suomalaisen mäkihypyn menestys oli itsestäänselvyys ja monet hänen arvokisamitalinsa jäivät toisten urheilijoiden suoritusten varjoon. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että mitalien määrässä hän on yksi 2000-luvun menestyneimpiä suomalaisurheilijoita.

Val di Fiemmessä 2003 elettiin Lahden jälkeisen trauman aikaa ja toisin kuin nykyään, niin mäkihyppy ja yhdistetty pitivät suomalaista hiihtourheilua pystyssä. Kisoista parhaiten muistetaankin joukkuemäen MM-kulta, mutta mäkihypyssä saavutettiin myös henkilökohtaista menestystä, sillä Matti Hautamäki sijoittui suurmäen kilpailussa toiseksi.

Ensimmäisellä kierroksella Hautamäki hyppäsi 134 metriä ja johti kilpailua 0,5 pisteen erolla toisena olevaan Puolan Adam Malysziin. Toisella kierroksella Malysz onnistui erinomaisesti hypäten peräti 136 metriä. Näin ollen myös viimeisenä tornista alas tulleelta Hautamäeltä vaadittiin huippuonnistumista.

Hautamäen toisen kierroksen hyppy kantoi 133,5 metriä, mikä ei aivan riittänyt mestaruuteen. Malysz voitti lopulta kisojen toisen mestaruutensa 2,5 pisteen erolla ennen Hautamäkeä, joka kuitenkin saavutti edellisen vuoden olympiapronssin jatkoksi uransa ensimmäisen henkilökohtaisen MM-mitalin.

7. Naisten parisprintin MM-hopea, Oberstdorf 2005


Janne Ahosen suurmäen mestaruuden lisäksi Oberstdorfin MM-kisat vuonna 2005 muistetaan myös siitä, että suomalaiset hiihtäjät palasivat mitalikantaan sitten Lahden MM-hiihtojen. Suomalaishiihtäjät saavuttivat Oberstdorfista kaksi hopeaa: Virpi Kuitunen oli toinen 30 kilometrin perinteisellä ja tämän lisäksi Riitta-Liisa Roponen ja Pirjo Muranen saavuttivat MM-hopeaa parisprintissä.

Parisprintti oli Oberstdorfin MM-kisoissa ensimmäistä kertaa MM-kisojen ohjelmassa ja noista kisoista käynnistyi myös suomalaisnaisten parisprintin mitaliputki, joka katkesi vasta Vancouverin olympialaisissa viisi vuotta myöhemmin.

Suomen kaksikko Roponen-Muranen oli läpi kilpailun mukana kilpailun kärkitaistossa. Viimeiseen vaihtoon Roponen tuli toisena nelisen sekuntia johdossa olleen Venäjän takana. Ankkuriosuudella Muranen onnistui ohittamaan Venäjän väsähtäneen ankkurin Alena Sidkon, mutta joutui päästämään Norjan ankkurin Marit Björgenin edelleen. Näin Suomi sijoittui toiseksi häviten voittajajoukkue Norjalle 2,8 sekuntia.

8. Anssi Koivurannan normaalikilpailun MM-pronssi, Sapporo 2007


Sapporon MM-kisojen yhdistetyn kilpailuista on varmasti monille jäänyt mieleen Hannu Mannisen kauan odotettu maailmanmestaruus sprinttikilpailussa sekä joukkuekilpailun maailmanmestaruus. Kisojen kolmas suomalaismitali yhdistetyssä on jäänyt kuitenkin vähemmälle huomiolle, vaikka kyseessä on edelleen viimeisin suomalaismitali yhdistetyssä.

Sprinttikilpailussa niukasti mitalien ulkopuolelle jäänyt Koivuranta onnistui normaalikilpailun mäkiosuudella erinomaisesti ja pääsi lähtemään ladulle toiselta sijalta vain 12 sekuntia kärjessä lähteneen Ranskan Jason Lamy Chappuis’n perään. Suomalaisen yhdistetyn suuri tulevaisuuden toivo lähti siis hiihto-osuudelle yhtenä suurimmista mitalisuosikeista.

Hiihto-osuudella Koivuranta ei pystynyt vastaamaan takaa tulleen Saksan Ronny Ackermannin vauhtiin ja myös Yhdysvaltain hurja hiihtäjä Bill Demong saavutti suomalaisen. Vaikka loppukirissä Demong onnistui Koivurannan kukistamaan, sai suomalaisurheilija suorituksestaan palkinnoksi pronssimitalin.

9. Pirjo Murasen sprintin MM-pronssi, Liberec 2009


Pirjo Murasen uralta muistetaan parhaiten hänen Lahden MM-kisoissa saavuttamansa MM-kulta, joka toi lohtua muuten alakuloisiin suomalaistunnelmiin dopingskandaalin keskellä. Muranen onnistui kuitenkin palaamaan sprintin MM-mitalistiksi myös kahdeksan vuotta Lahden kisojen jälkeen.

Muranen oli Liberecissä jo karsintavaiheessa hyvässä vireessä pitäen toiseksi kovinta vauhtia ja häviten vain puoli sekuntia suurelle ennakkosuosikille Italian Arianna Follisille. Murasen vahva vauhti jatkui myös erävaiheessa ja hän eteni ilman suurempia ongelmia finaaliin, johon hän lähti mitalisuosikkina.

Muranen pystyi finaalissa myös mitaliodotuksiin vastaamaan. Follisia hän ei pystynyt haastamaan, mutta sen sijaan hopeasta hän kävi todella tiukan taistelun kilpailun suuryllättäjää Yhdysvaltain Kikkan Randallia vastaan. Kurotuksen varaan jääneessä loppukiritaistossa Muranen taipui niukasti Randallille, mutta sai kuitenkin päivän rääkistä palkinnoksi pronssimitalin. Tämä pronssi on edelleen viimeisin suomalaismitali sprinttihiihdossa aikuisten arvokisoissa.

10. Paavo Puurusen takaa-ajon MM-pronssi, Hanti-Mansisk 2003


Paavo Puurusen uran suurin tähtihetki osui Pokljukan MM-kisoihin vuonna 2001, jolloin hän voitti normaalimatkan maailmanmestaruuden. Harva kuitenkin muistaa, että arvokisojen erikoismies Puurunen onnistui yllättämään MM-kisoissa myös toistamiseen kahta vuotta myöhemmin.

Takaa-ajoa edeltäneessä pikakilpailussa Puurunen oli sijoittunut sijalle 21 häviten kilpailun ylivoimaiselle voittajalle Norjan Ole-Einar Björndalenille yli kaksi minuuttia. Mitalisijaankin Puurusella oli lähdössä matkaa n. 1.20. Mitaliodotukset eivät siis kilpailuun lähtiessä olleet todellakaan korkealla.

Vaihtelevissa tuulioloissa Puurunen onnistui kuitenkin erinomaisesti. Ensimmäisellä ampumapaikalla hän ampui yhden laukauksen ohi, mutta sen jälkeen suomalainen teki virheetöntä työtä. Ampumapaikka toisensa jälkeen hän löysi itsensä yhä ylempää tuloslistalla, toisen paikan jälkeen sijalta 12, kolmannen jälkeen sijalta 8 ja viimeisen paikan nollien jälkeen jo sijalta 3.

Mitali oli kuitenkin viimeisen paikan jälkeen kaikkea muuta kuin varma, sillä Venäjän Sergei Rozhkov lähti viimeiselle lenkillä yhtä matkaa Puurusen kanssa. Viidentenä ollut pikakilpailun voittaja Björndaleninkin oli vain noin 10 sekuntia perässä.

Viimeisellä hiihtokierroksella eivät Rozhkov ja kuuden sakkokierroksen väsyttämä Björndalen pystyneet kuitenkaan vastaamaan Puurusen vauhtiin. Eroa neljänneksi jääneeseen Rozhkoviin oli lopulta maalissa päälle 10 sekuntia ja näin Puurunen saavutti uransa toisen arvokisamitalin, vaikka oli kahden edellisen kauden aikana ollut vain kahdesti kymmenen parhaan joukossa maailmancupissa.

Lue myös



Katso kaikki uutiset