Vuoden urheilija: Joukkuepalloilijoilta ennennäkemätön rynnistys kärkisijoille

Vuoden urheilija -äänestyksessä menestyivät tällä kertaa erityisesti joukkuepalloilijat, sillä Teemu Pukin lisäksi kärkikymppiin kampesivat Lukas Hradecky (2.), Lauri Markkanen (3:s), Marko Anttila (5:s), Aleksander Barkov (7:s) ja Mikko Rantanen (10:s).

Vilkaisu tilastoihin osoittaa, että tämän kertainen äänestys oli kaikkien aikojen menestyksekkäin joukkuepalloilulajien urheilijoille. Ennen tätä vuotta joukkuepalloilun kannalta parhaana vuonna voidaan pitää vuotta 1995, jolloin jalkapalloilija Jari Litmasen voittamassa äänestyksessä neljänneksi tuli MM-kullan voittanut miesten jääkiekkomaajoukkue ja seitsemänneksi MM-jääkiekon parhaaksi hyökkääjäksi valittu Saku Koivu.

Joukkuepalloilun kannalta hyviä vuosia ovat olleet myös 1998 (Teemu Selänne 5:s, Jari Litmanen 6:s, miesten jääkiekkomaajoukkue 9:s), 2015 (Roman Eremenko 6:s, Teuvo Teräväinen 8:s, Petteri Koponen 10:s) sekä viime vuosi 2018 (Lauri Markkanen 5:s, Lukas Hradecky 6:s ja Pekka Rinne 9:s).

Joukkuepalloilijoiden rynnistys äänestyksen kärkipaikoille on historiallinen tapaus, sillä koskaan aiemmin ei äänestyksen kärkikolmikkoon ole yltänyt kahta joukkuepalloilun edustajaa. Kärkiviisikossa on ollut kaksi joukkuepalloilijaa legendaarisen vuoden 1995 ohella vain yhden kerran: vuonna 2011 MM-kullan napannut Leijonamiehistö oli kolmas, ja ilmaveivimaalillaan MM-välierässä säväyttänyt Mikael Granlund viides.

Yksilölajeja perinteisesti suosineessa äänestyksessä ei ole ollut ollenkaan harvinaista, että kärkikymmenikkö on jäänyt kokonaan ilman joukkuepalloilun edustajaa. Äänestys on järjestetty 73 kertaa ja 31 eri vuonna kärkikymmenikössä ei ollut yhtään joukkuepalloilijaa. Tällä vuosituhannella näin on käynyt kuitenkin vain kahdesti eli vuosina 2002 ja 2012. Joukkuepalloilijoiden kannalta pisin kuiva kausi on nähty vuosina 1954 – 1966, jolloin äänestys käytiin 13 kertaa ilman yhtään TOP10-sijoille yltänyt joukkuepalloilijaa.

Yksilöurheilumuodoista hurjimpaan hetkittäiseen hegemoniaan on yltänyt yleisurheilu, jonka edustajat ottivat kuusi sijoitusta kärkikymmenikköön vuonna 1974, joka muistetaan Roomassa käydyistä EM-kilpailuista. Maastohiihto räväytti äänestyksessä peräti kolmoisvoiton vuonna 1989, jolloin Suomi tyhjensi palkintopöydän Lahden MM-hiihdoissa. Äänestyksessä kaksoisvoittoon yltäneet urheilumuodot ovat olleet yleisurheilu (1957, 1963, 1972, 1973, 1991), pikaluistelu (1959), maastohiihto (1960, 1966, 1989, 2018) sekä uinti (1994).

Kolme joukkuepalloilijaa TOP10:ssä

1995, 1998, 2015 ja 2018

Kaksi joukkuepalloilijaa TOP10:ssä

1988, 1993, 1994, 1996, 1997, 2000, 2004, 2011, 2013, 2014 ja 2017

Ei joukkuepalloilijaa TOP10:ssä

1947, 1951, 1952, 1954, 1955, 1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1961, 1962, 1963, 1964, 1965, 1966, 1968, 1969, 1970, 1972, 1973, 1974, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 2002 ja 2012