On lähes mahdotonta käsittää, kuinka viaton urheilija voi joutua sijaiskärsijäksi, kun dopinghuijarin tuloksia mitätöidään.
Dopingista kärynneiden urheilijoiden poistaminen tuloslistoilta on tullut viime vuosina valitettavan tutuksi. Arvokisojen mitaleita on jaettu uusiksi useampaan kertaan eivätkä monien kisojen tuloslistat vastaa enää millään tavalla kilpailuiden todellisia tapahtumia.
Tähän asti kärynneiden urheilijoiden diskaaminen on ollut ainoastaan positiivinen asia, kun heille hävinneet urheilijat ovat saaneet itselleen heiltä vääryydellä viedyt mitalit. Eilen tuli kuitenkin uutispommi, joka laittoi tuloslistojen jälkijättöisen muokkaamisen aivan uuteen valoon.
Kaudella 2013/2014
Kaisa Mäkäräinen ja
Tora Berger kävivät eeppisen taiston ampumahiihdon
maailmancupin kokonaiskilpailun voitosta, joka huipentui kauden viimeiseen yhteislähtökilpailuun Holmenkollenilla. Kokonaisvoitto näytti jo karkaavan Mäkäräiseltä, kunnes Berger ampui ensimmäiseltä pystypaikalta kolme sakkokierrosta ja trilleri kääntyi Mäkäräisen eduksi.
Nyt lähes kahdeksan vuotta myöhemmin tuolloiset tapahtumat kääntyivätkin täysin yllättäen täysin päälaelleen. Kun Venäjän
Olga Zaitsevan kaikki tulokset kaudelta 2013/2014 hylättiin, muutettiin kauden kisojen tuloslistoja. Berger hyötyi venäläisen hylkäyksistä Mäkäräistä enemmän ja nousikin kokonaiscupin voittoon ohi suomalaisen.
Miten voi olla mahdollista, että täysin syytön Mäkäräinen joutuu sijaiskärsijäksi ja pakotetaan lähettämään vuosikausia palkintokaapissa säilyttämänsä kristallipallon postissa Norjaan?
Urheilun seuraajan on vaikea ymmärtää, mitä oikein tapahtui. Miten voi olla mahdollista, että täysin syytön Mäkäräinen joutuu sijaiskärsijäksi ja pakotetaan lähettämään vuosikausia palkintokaapissa säilyttämänsä kristallipallon postissa Norjaan?
Dopingista kärynneet urheilijat pitää luonnollisesti hylätä ja heidän suorituksensa pitää mitätöidä. Arvokisamitalitkin pitää palauttaa ja lähettää niille urheilijoille, joille ne todellisuudessa kuuluvat. Mutta kenenkään muun saavutuksiin eivät huijareiden hylkäykset saisi vaikuttaa.
Zaitsevan läsnäolo kilpailuissa ei nollaudu todellisuudessa ainoastaan sillä, että hänen tuloksensa poistetaan historiankirjoista ja pisteet jaetaan uudelleen. Venäläinen on omilla suorituksillaan muovannut kisojen luonnetta, joten jälkijättöinen yhden urheilijan nollaaminen ei anna todellista kuvaa siitä, mitä kilpailussa on tapahtunut.
Tästä johtuen maailmancup-kisojen osalta urheilijoiden hylkääminen pitäisi tehdä toisella tavalla. Jotta tämänkaltaisilta ikäviltä tilanteilta vältyttäisiin, pitäisi tilanteet hoitaa niin, että kärynneen urheilijan nimi poistetaan listoilta, mutta muita tuloksia ei muuteta eikä pisteitä aleta laskea uudelleen.
Tällainen toimintamalli ei olisi mitenkään poikkeuksellista. Esimerkiksi Ranskan ympäriajon historiasta poistettiin
Lance Armstrongin tulokset, mutta hänen voittojaan ei annettu kenellekään muulle. Niinä vuosina, kun Armstrong saapui maaliin voittajana, ei voittajaluetteloissa ole nykyään kenenkään nimeä.
Zaitsevan käryämisessä on myös erittäin katkera sivumaku. Venäläisen tulokset poistettiin vain kaudelta 2013/2014, vaikka olemme saaneet tietää Venäjällä vuosikausia pyörineestä valtiojohtoisesta dopingjärjestelmästä, jonka tuote Zaitsevakin oli.
Urheilijaa pitäisi pitää syyttömänä, kunnes toisin todistetaan, mutta on varsin epätodennäköistä, että hän olisi siirtynyt osaksi Venäjän dopingkoneistoa vasta Sotshin olympiakaudelle. Toisin sanoen hänen aiempiakin suorituksia tulisi tarkastella erittäin kriittisesti.
Suomalaisnäkökulmasta katkerin muisto on vuoden 2009 MM-kisoista Korean Pyeongchangista. Tuolloin Kaisa Mäkäräinen onnistui erinomaisesti vaikeissa tuuliolosuhteissa kisatussa takaa-ajossa ja nousi sijalta 23 aivan mitalien tuntumaan neljänneksi. Olga Zaitseva sai tuosta kisasta kaulaansa pronssisen mitalin.
Zaitsevan vilpillisten metodien käyttö vei kyllä Mäkäräiseltä kokonaiscupin voiton, mutta ei tuo hänelle mitalia, joka hänelle hyvin todennäköisesti kuuluisi.
On siis varsin ironista, että Zaitsevan vilpillisten metodien käyttö vei kyllä Mäkäräiseltä kokonaiscupin voiton, mutta ei tuo hänelle mitalia, joka hänelle hyvin todennäköisesti kuuluisi. Suomen ampumahiihtolegendalle jää toisin sanoen tässä dopingsaagassa todellinen Musta Pekka käteen.
Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU onneksi vielä selvittää, voisiko kauden 2014/2015 kokonaiscupin voiton jakaa Bergerin ja Mäkäräisen kesken. On todella toivottava, että IBU päätyy kokouksessaan tähän järkiratkaisuun, eikä riistä syyttömältä suomalaiselta yhtä hänen uransa hienointa saavutusta.