Keihäsmiehet, moukarinaiset, Ella Junnila ja Nathalie Blomqvist sunnuntain tähtiä Kalevan kisoissa - Kasvaako Suomen olympiajoukkue sunnuntaina?


Kalevan kisojen päätöspäivän kohokohta on tunnetusti ollut miesten keihäänheiton loppukilpailu, mutta sunnuntaina on myös paljon muutakin jännitettävää.
Veijo Vaakanainen: 29.06.2024 21:29Yleisurheilu
Keihäsmiehet, moukarinaiset, Ella Junnila ja Nathalie Blomqvist sunnuntain tähtiä Kalevan kisoissa - Kasvaako Suomen olympiajoukkue sunnuntaina?
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Oliver Helander
Vuoden 2024 Kalevan kisojen neljäs ja viimeinen kisapäivä Vaasassa Kaarlen kentällä tarjoaa monia mielenkiintoisia loppukilpailuja. Päätöspäivänä stadionilla riittää vipinää, sillä mestaruudet ratkotaan sunnuntaina peräti 16 eri lajissa. Radalla mitaleista taistellaan kahdeksassa lajissa ja kentällä seitsemässä. Lisäksi miesten kymmenottelu huipentuu toisena ottelupäivänä.

Viivalla nähdään siis sunnuntaina useita Suomen kärkiyleisurheilijoita. Mikäli olosuhteet sen sallivat, nähdään kisapäivän aikana myös useita huipputuloksia. Seuraavassa muutamia poimintoja sunnuntain makeimmista herkkupaloista SM-taistoissa.


Oliver ja kumppanit keihäspaikalla - Pitävätkö heittäjät 80 metrin rajaa pilkkanaan?


Kalevan kisat huipentuvat perinteisesti miesten keihäsfinaaliin, joka on myös perinteisesti ollut SM-viikonlopun kansainvälisesti kovatasoisin kilpailu. Hyvätasoista koitosta keihäsfinaalista voi tälläkin kertaa odottaa, sillä kotimainen keihäskausi on ollut varsin kovatasoinen. Tähän mennessä jo kuusi miestä on ylittänyt 80 metriä. Viimeksi enemmän 80 metrin heittäjiä on nähty koko kauden aikana enemmän vuonna 2016.

Toiveissa olisikin, että kisassa nähdään useampia 80 metrin ylittäjiä ja että mitaleista nähtäisiin mielenkiintoinen ja vaihteleva taisto. Viimeisen 10 kauden aikana vain kahdesti, eli vuosina 2021 ja 2022, mitaliin on vaadittu yli 80 metrin heitto. Tämä vuosi on toivottavasti kolmas poikkeus siihen sääntöön, että SM-pronssiin riittää vajaa kasikymppinen.

Historian kovatasoisinta keihäsfinaalia uuden keihäsmallin aikakautena kuitenkaan tuskin Vaasassa nähdään. Vuonna 1999 Seinäjoelle Kimmo Kinnunen jätettiin pronssille tuloksella 85,96. Sen sijaan 2000-luvun kovin taso voisi olla kärkiheittäjien yltyessä huippuvireeseen mahdollinen. 2009 Espoon Leppävaarassa Tero Pitkämäen pronssitulos oli 84,28.

Ykkössuosikki finaaliin on luonnollisesti tuore EM-pronssimitalisti Oliver Helander. Aivan uudenlaista varmuutta heittämiseensä saanut Helander kärsi Paavo Nurmi Gamesissa viime vuosilta harvinaisen tappion suomalaisheittäjälle Paavo Nurmi Gamesissa, eikä varmasti halua tämän toistuvan Vaasassa.

Parasta Helanderin alkukauden varmuudessa on ollut se, ettei mies itse eikä hänen valmentajansa Tero Pitkämäki ole ollut tyytyväinen suorituksiin. Molemmat tietävät Helanderilla olevan mahdollisuuksia vielä paljon nähtyä pidempiin kaariin. Kauden paras tulos Vaasassa olisikin hyvä merkki ennen Pariisin olympialaisia.

Helanderin takana ykkössuosikit mitaleille ovat Roomassa finaaliin asti edenneet Lassi Etelätalo ja Toni Keränen. Keränen saapuu SM-kisoihin hienossa vireessä, sillä hän heitti edellisessä kisassa Turussa ennätyksensä ja varmisti samalla paikkansa Pariisin olympialaisiin. Kokenut Etelätalo puolestaan tunnetusti syttyy aina, kun mitaleista kamppaillaan.

Kärkikolmikon takana mitaleista haastavat ainakin loukkaantumismurheiden jälkeen elämänsä vireeseen päässyt nuori tulokas Eemil Porvari sekä monen vuoden odotuksen jälkeen vihdoin 80 metrin rajapyykin rikkonut Teemu Narvi. Toki Narvin suorittaminen on ollut tuon Malmön ennätysheiton jälkeen todella vaisua. Myöskään kolmen vuoden takaista U23 Euroopan mestaria Topias Lainetta ei saa unohtaa.


Yltyykö Kosonen ennätysvireeseen? Saako Tervo heittonsa vihdoin toimimaan?


Naisten moukarinheitto oli käytännössä koko lajin historian ensimmäiset 20 vuotta käymistilassa. Mia Strömmerin vuonna 2001 kiskaisema tulos 69,63 säilyi Suomen ennätyksenä aina vuoteen 2019 asti, kunnes Krista Tervo onnistui tuolloin vihdoin puhkaisemaan lähes kirotulta tuntuneen 70 metrin rajapyykin.

Tämän jälkeen 70 metrin tuloksesta on tullut maagisen rajan sijaan arkipäivää Suomen parhaille heittäjille. Tervon tuoreet SE-lukemat ovat jo lähellä 75 metriä ja hänen vanavedessään nuorten ME-nainen Silja Kosonen on noussut kansainvälisiltä meriiteiltään vielä Tervoakin kovemmaksi tekijäksi.

Kovan kärkikaksikon takana myös Suvi Koskinen ja Sara Killinen ovat nousseet 70 metrin kerhoon ja kauden suuri kehittyjä Charlotta Sandkulla lienee seuraava uusille metriluvuille nouseva naismoukaristi. Nämä kaikki viisi heittäjää ovat myös sunnuntaina viivalla, joten naisten moukarifinaalissa voidaan nähdä kovempia kaaria kuin koskaan ennen.

Tähän asti kovatasoisin naisten moukarifinaali nähtiin viime vuonna Lahdessa. Tuolloin Kososen mestaruustulos oli 73,54 ja myös hopealle vaadittiin yli 70 metrin tulos, kun Suvi Koskinen kiskaisi 71,09. Krista Tervon pronssitulos 67,80 oli myös kisahistorian pisin.

Sunnuntaina nämä lukemat kirjoitetaan todennäköisesti jälleen uudelleen. Kosonen oli karsinnan jälkeen erittäin itsevarma, joten häneltä voidaan odottaa sunnuntaina jopa omia uusia ennätyslukemia, jotka vielä toistaiseksi kirjataan 74,19. Hänen takanaan Tervo, Koskinen, Killinen ja Sandkulla taistelevat tiukasti muista mitaleista.

Tervolla toki voisi luonnollisesti olla eväitä haastaa Kososta, onhan hän tilastokärki Lahden hurjalla SE-kaarella 74,63. Lahden koitoksen jälkeen Tervon haavoittuva tekniikka on kuitenkin valitettavasti ollut taas erittäin sekaisin ja jo karsinnassa hän oli lähellä jäädä kokonaan finaalin ulkopuolelle. Siksi olisi yllätys, jos Tervo suoriutuisi omalla huipputasollaan.

Koskisen, Killisen ja Sandkullan keskinäistä järjestystä on todella vaikea arvioida ennakkoon. Heillä kaikilla on alkukauden näyttöjen perusteella kuitenkin potentiaalia vähintään 68 metrin kaareen, jollaisella ollaan jo hyvin lähellä mitalia.

Kutitteleeko Ella Junnila korkeuspaikalla kahden metrin rajaa?


Useamman vaikean ja vammojen sävyttämän vuoden jälkeen Ella Junnila on noussut jopa hieman yllättäen naisten korkeushypyssä timanttisen vireeseen. EM-kisojen viides sija ei naista juurikaan tyydyttänyt, sillä hän tiesi olevansa mitaleihin vaadittavassa kunnossa.

Tästä vahvistus nähtiin viikko Rooman kisojen jälkeen Turussa. Tuolloin Junnila hyppäsi yli uudesta SE-korkeudesta 197 jäätävän kovalla hypyllä, jossa pudotus ei ollut lähelläkään. Ehkä parasta oli kuitenkin se, ettei hyppääjä itse kuvannut hyppyään huippuonnistumiseksi tai ylisuoriutumiseksi. Sen sijaan se oli Junnilan mukaan hyvin tavallinen hyppy, eli toisin sanoen oma hyvä suoritus, jossa hän teki erinomaisesti sen, minkä hän tiesi osaavansa.

Lähtökohdat ennen SM-finaalia eivät siis juuri voisi olla paremmat. Junnila on selvästi fyysisesti uransa parhaassa kunnossa ja teknisesti hänen suorittamisensa on tällä hetkellä jäätävän hyvällä tasolla. Myös itseluottamus on Rooman onnistumisen ja etenkin Turun SE-hypyn jälkeen varmasti huipussaan.

Kaikki viittaa siis siihen, että Vaasassakin Junnila tulee ylittämään riman korkealta. Ainoa kysymysmerkki kisassa on se, kuinka muut hyppääjät pystyvät haastamaan Junnilaa ja sytyttämään häntä samalla hyppäämään mahdollisimman korkealta. Pahimmassa tapauksessa muut ovat tippuneet pelistä ulos jo kauan ennen korkeutta 190, jolloin Junnila voi varmistaa itselleen mestaruuden puolivaloilla.

Naisten vitosella edessä vauhdinpitoa - Mahdollistavatko olosuhteet huippuajat?


Nathalie Blomqvist ja 5000 metriä ovat muodostuneet täydelliseksi osumaksi toisilleen. Aiemmin 1500 metrille panostaneella Blomqvistilla on edelleenkin takana vasta neljä viidentonnin starttia, mutta tästä huolimatta hän on jo matkan SE-nainen ja EM-vitonen.

Blomqvistin potentiaali viidellätonnilla vaikuttaa niin hurjalta, että on erittäin vaikea edes yrittää arvioida, missä ajoissa hänen rajansa matkalla menevät. Terveenä säilyessään hän voi hyvinkin ilman vaikeuksia olla jo tänä vuonna olympiafinaalissa ja tulevina vuosina häneltä saatetaan nähdä vieläkin suurempia urotekoja.

Sunnuntaina Blomqvist tuskin SE-lukemia uhkaa, mutta kovaa aikaa hän lähtee varmasti hakemaan. Kalevan kisojen ennätys on viime vuonna Camilla Richardssonin juoksema 15.23,54, joka on lähes 40 sekuntia Blomqvistin Roomassa juoksemaa SE:tä heikompi. Voi siis melko varmasti sanoa, että vauhdinpitoa pelkäämätön IK Falkenin juoksija tulee murskaamaan tämän ajan sunnuntaina.

Blomqvistin lisäksi myös EM-kympillä sensaatiomaisesti kahdeksanneksi juossut Nina Chydenius lähtee myös hakemaan huippuaikaa. Kokkolalaisjuoksija paineli vajaat pari viikkoa sitten Oslon ennätyslukemansa 15.26,81 ja omien sanojensa mukaan juoksusta jäi paljon jossiteltavaa.

Chydeniuksen latauksesta kilpailuun kertoo paljon se, että hän jätti perjantaina tarjolla olleen käytännössä varman SM-kullan ottamatta ja panosti sen sijaan kaiken sunnuntain viidelletonnille. Huippuonnistumisella Chydeniuksella voisi olla jopa seitinohut mahdollisuus päästä mukaan Pariisin olympialaisiin.


Riittävätkö Mäkelän loikat Pariisiin? Saako Salminen askelmerkkinsä kuntoon?


Naisten kolmiloikka kuuluu niihin sunnuntain lajeihin, joissa on Pariisin olympiarankingin näkökulmasta eniten panosta. Monien arvokisojen ja arvokisafinaalien konkari Kristiina Mäkelä on täsmälleen samassa tilanteessa kuin ennen Tokion olympialaisia, eli hän on jäämässä ilman huippuonnistumista kisakoneen ulkopuolelle.

Tuolloin Mäkelä onnistui tiukassa paikassa ja onnistui rikkomaan kisapaikkaan vaaditun suoran kisarajan. Tällä kertaa vaatimustaso ei ole aivan yhtä korkealla, mutta hyvää onnistumista häneltä silti vaaditaan. Todennäköisesti jos Mäkelän tulos ei sunnuntaina ala nelosella, voi Rooman EM-kisojen karsinta jäädä hänen viimeiseksi arvokisatason suorituksekseen.

Mäkelän kisapaikan jahdin lisäksi kolmiloikkafinaalin toinen mielenkiintoinen seurattava asia on Senni Salmisen suorittaminen. Lajin entinen SE-nainen on taistellut pari edellistä vuotta suurien vaikeuksien kanssa ja on ollut todella kaukana Tokion olympiakautena nähdyistä mahtiloikista.

Nyt kauden alussa Salmisen tekemisessä on ollut merkkejä siitä, että mahdollisen henkisenkin lukon vapauttava huippuonnistuminen on todella lähellä. Kuortaneella hän astui erittäin niukasti yli yhden selvästi yli 14 metrin hypyn, joten tekniikan ja askelmerkin osuessa kohdalleen yhtä aikaa, voivat Salmisen loikat kantaa todella pitkälle.

Kristiina Mäkelän tavoin myös Simo Lipsanen tavoittelee paikkaa Pariisin miesten kolmiloikassa. Tämä vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä, sillä hän ei pysty loukkaantumismurheiden vuoksi hyppäämään täydellä vauhdilla.
Kaupallinen yhteistyö

Katso huippuyleisurheilua suorana yksinoikeudella MTV Katsomo+ Urheilu -palvelusta! Näet muun muassa kovimmat hallikisat ja Timanttiliigan osakilpailut kaudella 2024 ainoastaan MTV Katsomo+ Urheilusta.

MTV Katsomo+ Urheilu -tuotteeseen sisältyvät:

  • Timanttiliiga, World Athletics Indoor Tour ja World Athletics Continental Tour
  • Liiga, Mestis ja muu jääkiekko
  • Mestarien liiga, Serie A, La Liga ja muu jalkapallo
  • MM-ralli, NFL, ATP-tennis ja paljon muuta