Kausiennakko Maastohiihdon Maailmancupiin 2020-2021

Kausiennakko: Jyräävätkö norjalaiset edelleen maastohiihdon maailmancupissa? Mihin riittää suomalaisten vauhti?


Maastohiihdon maailmancupin suurimmat ennakkosuosikit tulevat Suomen naapurimaista Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä. Suomalaisodotukset kauteen ovat maltilliset.
Veijo Vaakanainen: 25.11.2020 11:03Hiihto
Kausiennakko: Jyräävätkö norjalaiset edelleen maastohiihdon maailmancupissa? Mihin riittää suomalaisten vauhti?
Iivo Niskanen. Photo: Granada [CC BY-SA 4.0], via Wikimedia Commons
Maastohiihdon maailmancup-kausi käynnistyy Rukalla tulevana viikonloppuna suuressa epävarmuuden tilassa. Kansainvälisen hiihtoliiton optimistinen suunnitelma normaalin maailmancup-kauden läpiviemisestä näyttää murenevan heti alkutekijöissään, kun toinen kisaviikonloppu Norjan Lillehammerissa on jo siirretty hamaan tulevaisuuteen.

Ennen kauden alkua onkin mahdotonta sanoa, millainen maailmancup-kausi hiihtäjillä lopulta on edessä, sillä vasta kaksi maailmancup-viikkoa on varmistunut ja etenkin Tour de Skin kohtalo on täysin hämärän peitossa. Myös arvokisavuosi vaikeuttaa kauden ennakointia, sillä useampi hiihtäjä jättänee kisoja väliin keskittyessään Oberstdorfin MM-kisoihin.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan kausi koostuu 25 henkilökohtaisesta ja kolmesta viestikilpailusta. Henkilökohtaisiin kilpailuihin sisältyy kymmenen sprinttiä, viisi 10/15 km:n väliaikakisaa, kaksi skiathlonia, kolme 10/15 km:n yhteislähtöä, neljä takaa-ajoa sekä yksi 30/50 kilometrin väliaikalähtökilpailu. Joukkuekilpailuista ohjelmassa on kaksi parisprinttiä ja yksi viesti.

Sprinteissä nähdään viisi kilpailua vapaalla ja viisi perinteisellä hiihtotavalla, kun taas väliaikamuotoisista kisoista vain kaksi on perinteisellä ja neljä vapaalla hiihtotavalla. Yhteislähdöistä kaksi on perinteisellä ja yksi vapaalla ja takaa-ajoja hiihdetään kaksi kummallakin hiihtotyylillä. Väliaikakisoja lukuun ottamatta hiihtotyylien välinen jakautuminen on siis melko tasaista.

Ketkä juhlivat sprintticupeissa?


Stina Nilssonin siirtyminen ampumahiihdon puolelle ei murenna Ruotsin valta-asemaa naisten sprintissä käytännössä lainkaan, vaan suurimmat suosikit tulevat edelleen länsinaapurista.

Sprintticupin suurin suosikki on viime kaudella sensaatiomaisesti cupin voittanut Linn Svahn. Tulisieluinen ruotsalaisnainen juhli kauden aikana kolmea voittoa ja oli kaikissa kisoissa, joihin osallistui kahdeksan parhaan joukossa.

Pieniä kysymysmerkkejä Svahnin iskukyvystä asettaa kuitenkin hänen kauden avauksensa Bruksvallarnassa, jossa hän jäi Ruotsin kansallisissa kisoissa finaalin ulkopuolelle.

(Maja Dahlqvist, Stina Nilsson, Jonna Sundling. Photo: Sandro Halank, Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons)

Svahnin suurin haastaja lienee sprintticupin viimevuotinen kakkonen Jonna Sundling, joka oli viime kaudella viidesti podiumilla ja voitti kaksi osakilpailua. Svahnin tavoin kuitenkin myös Sundling oli Bruksvallarnan sprintissä hieman alavireinen jääden finaalin ulkopuolelle.

Maja Dahlqvist sen sijaan voitti koko Ruotsin timanttisen kovan naisten sprinttijoukkueen Bruksvallarnassa, mistä johtuen hänet on pakko nostaa yhdeksi koko sprintticupin ykkössuosikeista. Mennyt kausi oli Dahlqvistille loistavan edelliskauden jälkeen haastava, sillä hän oli kokonaispisteissä yhdeksäs. Alkukauden perusteella Dahlqvist on kuitenkin palannut toissa kauden vireeseensä.

Ruotsalaisnaisia sprintticupin voitosta haastaa viime vuonna läpimurtonsa tehnyt Anamarija Lampic. Kahdesti sprinttikisan voittanut slovenialainen hallitsee molemmat hiihtotyylit, mutta hänen suurin syömähampaansa on hurja tasatyöntö perinteisellä hiihtotavalla.

Haastajat ja yllättäjät


Mahdollinen jokerikortti sprintticupiin on sveitsiläishiihtäjä Nadine Fähndrich. Suomalaisella suksimerkillä hiihtävä sveitsiläinen päätti edellisen kauden kahteen peräkkäiseen podiumsijaan, joten saman vireen jatkuessa uuteen kauteen voi sveitsiläinen olla yllättävän kova luu.

Norjan konkari Maiken Caspersen Falla sijoittui viime kauden sprintticupissa viidenneksi. Falla onnistui kuitenkin voittamaan kaksi kisaa ja olemaan kahdesti toinen.

Hän lienee Norjan ykkösnimi tälläkin kauden, mutta uumoilemme Fallalle täksi kaudeksi haastajan roolia kokonaiscupissa. Alkukauden kunto on kysymysmerkki, sillä hänet nimettiin alun perin Rukan joukkueeseen, mutta Falla vetäytyi kuitenkin kauden avauskisasta.

Astrid Uhrenholdt Jacobsenin lopetettua uransa ja Ingvild Flugstad Östbergin jättäessä koko kauden väliin, on ovi Norjan joukkueessa avoinna nuorisoketjulle. Fallan ohella kärkipään hätyyttelyä voidaan odotella Tiril Udnes Wengiltä, Lotta Udnes Wengiltä, Ane Appelkvist Stensethiltä ja Kristine Stavaas Skistadilta.

Myös Yhdysvalloilta löytyy liuta potentiaalisia naissprinttereitä, joskin nousu taisteluun sprintticupin kokonaisvoitosta olisi yllätys. Yksittäisissä kisoissa podiumilla saatetaan nähdä Sophie Caldwell Hamilton, Sadie Maubet Björsen, Jessie Diggins ja Julia Kern. Kukin heistä ylsi sprinttipallille jo viime kaudella.

Unohtaa ei sovi myöskään viime kauden sprintticupin nelosta Venäjän monipuolista Natalia Neprjajevaa, joka taitaa molemmat hiihtotavat, mutta on väkevä erityisesti perinteisellä ja tasatyönnössä.

Mitä suomalaisnaisilta voi odottaa sprintissä?


Suomalaisittain odotukset naisten sprinttiin ovat maltilliset. Naisten sprinttitaso on maailmancupin pisteillä mitattuna laskenut selvästi 2010-luvun aikana ja vaikka viime kausi päättikin useamman vuoden alamäen, ei ihmeitä suomalaisnaisilta voi edelleenkään odottaa.

Mielenkiintoisin nimi ennen kauden alkua on Jasmi Joensuu, joka on alkukauden kotimaisten kisojen perusteella nostanut selvästi tasoaan. Viime kauden viimeisessä sprintissä Joensuu otti uransa ensimmäiset maailmancupin pisteet sprintissä ja tällä kaudella toiveissa olisi, että Vantaan Hiihtoseuraa edustava Joensuu murtautuisi tasaisesti mukaan sprinttien erävaiheeseen.

Jasmi Joensuu on nostanut selvästi tasoaan.
Kuva: Tomi Mäkipää
Jasmi Joensuu on nostanut selvästi tasoaan.

Mielenkiintoista on myös nähdä, mihin yltää Katri Lylynperä, joka viime vuonna otti kehitysloikan lähemmäksi kansainvälistä kärkeä. Vuokatti Ski Teamin nainen pääsi useamman kerran karsinnasta jatkoon ja parhaimmillaan hän selvisi jopa välierävaiheeseen Dresdenin maailmancupissa.

Krista Pärmäkoski on parin viime kauden aikana pitänyt yksin suomalaista sprinttihiihtoa elossa, mutta alkukauden vaikeuksien jälkeen Pärmäkoskelta ei sprintissä voi odottaa juuri mitään. Saattaa myös olla, ettei hän edes panosta sprinttiin niin paljon kuin aiemmilla kausilla, vaan keskittyy enemmän normaalimatkoille.

Anne Kyllönen on puolestaan ollut parhaimmillaan Suomen ykkössprintteri ja sijoittunut sprintticupissakin aivan terävimmän kärjen tuntumaan. Viime kaudella hän palasi jälleen hyvälle perustasolle, jossa karsinnan läpäiseminen oli perussuoritus. Suomen Cupin hiihtojen perusteella hänen iskukykynsä on kuitenkin arvoitus.

Johanna Matintalon suorittaminen näytti vahvalta Taivalkosken Suomen Cupin finaalissa ennen kaatumista, mutta vastaavia suorituksia häneltä on nähty kotimaassa myös aiemmilla kausilla. Potentiaalia Matintalolla on kuitenkin pärjätä lähinnä perinteisen hiihtotavan kilpailuissa.

Mielenkiintoinen jokerikortti sprinttiin on Anni Alakoski, joka on pystynyt haastamaan hyvin maajoukkueen kärkiurheilijoita kauden ensimmäisissä kisoissa. Alakoskelta on vielä ensimmäiset maailmancupin pisteet ottamatta, mutta jo kotikisoissa Rukalla olisi hyvä mahdollisuus korjata tämä tilanne.

Miesten puolella Kläbon ylivaltaa tuskin kukaan uhkaa


Miesten sprintticupiin ei voi nimetä kuin yhden suosikin, sillä Johannes Hösflot Kläbo on ollut aivan murhaavan ylivoimainen viimeisen kolmen kauden aikana. Menneellä kaudella Kläbo osallistui kahdeksaan sprinttiin ja voitti näistä jokaisen. Kauden avauksessa Beitostölenissä Kläbo jatkoi kovassa norjalaisseurassa siitä, mihin viime vuonna jäi, joten mikään ei viittaa siihen, että hänen ylivaltansa olisi murtumassa.

Kläbon suurimmat haastajat ovat todennäköisesti hänen maanmiehiään. Viime vuonna norjalaiset ottivat kolmoisvoiton, sillä Kläbon takana kokonaiscupin podiumille nousivat Erik Valnes ja Pål Golberg. Kokonaiscupissa hekään tuskin pystyvät Kläboa haastamaan.

Norjalaisrintaman takaa paikkaa podiumilla kärkkyvät Ranskan Lucas Chanavat sekä Federico Pellegrino, jotka molemmat ovat kuitenkin vahvemmilla vapaalla tyylillä. Erityisesti Chanavat’n tulisi pystyä parantamaan selvästi perinteisen hiihtoaan, mikäli hän haluaisi taistella sprintticupin voitosta.

Johannes Hösflot Kläbo jatkanee dominanssiaan maailmancupin sprinttikinkereissä.
Kuva: Ruka Nordic -kuvapankki
Johannes Hösflot Kläbo jatkanee dominanssiaan maailmancupin sprinttikinkereissä.

Haastajat ja yllättäjät


Mahdollinen jokerikortti sprintticupin kärkitaistoon tulee myös Norjasta. Håvard Solås Taugbölillä on ollut haasteita mahtua Norjan edustusmiehistöön, mutta viime kaudella hän oli kaikissa hiihtämissään kisoissa vahvassa vireessä. Taugböl osallistui kuuteen kisaan, joista viidessä hän oli finaalissa. Hänellä on siis kaikki mahdollisuudet nousta sprintticupin podiumtaistoon.

Venäläiskaksikko Aleksandr Bolshunov-Gleb Retivykh sijoittui viime kauden sprintticupissa sijoille 6 ja 7. Molemmat omaavat menestyssaumat myös tämän kauden cupissa.

Bolshunov menestyi selvästi paremmin perinteisen sprinteissä, joissa hän on pystynyt ajoittain haastamaan jopa Kläboa. Vapaan sprinttien heikko menestys on estänyt paremmat sijat sprintin kokonaiscupissa.

Retivykh on tunnettu porukan perällä hiihtelystään ja väkevistä loppukireistään, jotka irtoavat molemmilla hiihtotyyleillä.

Norjalaisista voisi nostaa haastajaksi käytännössä jokaisen, joka osallistumisoikeuden maailmancupiin saa. Konkarit Emil Iversen ja Sindre Björnestad Skar sekä nuorten MM-kisoissa juhlinut Ansgar Evensen ovat nimiä, joita kannattaa seurata tarkasti.

Entä suomalaiset miessprintterit?


Suomalaisista miehistä selvästi suurimmat odotukset liittyvät Joni Mäkeen. Pyhäjärven Pohdin hiihtäjä on uhkunut kotimaan kisoissa vahvaa virettä ja erityisesti Vuokatin vapaan sprintti oli murskaavaa tekemistä. Mäki on tähän asti päässyt maailmancupissa parhaimmillaan välieriin, mutta tällä kaudella voidaan odottaa paikkaa finaalissa.

Myös Lauri Vuorinen vakuutti erityisesti perinteisellä hiihtotavalla Taivalkoskella. Vuorisen kehitys on viimeisen parin kauden aikana polkenut paikallaan, mutta tulevalla kaudella hänellä lienee mahdollisuudet vakiinnuttaa taso välierävaiheeseen ainakin perinteisen sprinteissä. Vapaalla hänellä on toistaiseksi kansainvälisissä kisoissa ollut selvästi enemmän haasteita.

Lauri Vuoriselta sopii odottaa menestystä erityisesti perinteisen sprinteistä.
Kuva: Tomi Mäkipää
Lauri Vuoriselta sopii odottaa menestystä erityisesti perinteisen sprinteistä.

Ristomatti Hakola on puolestaan meriiteiltään viime vuosien selvästi kovin suomalaissprintteri. Tämän kauden alku ei kuitenkaan anna odottaa, että hän pääsisi samaan vireeseen, joka vei hänet pari vuotta sitten useamman kerran maailmancupin finaaliin. Voi olla, että Hakolan katseet kohdistuvat jatkossa enemmän normaalimatkoille sprintin sijaan.

Muista suomalaissprinttereistä mainitsemisen arvoisia ovat Verneri Suhonen, Lauri Lepistö ja Juho Mikkonen. Suhonen selviytyi viime kaudella kahdesti erävaiheeseen, ja tälle kaudelle sopiva tavoite olisi paikan vakiinnuttaminen pisteille. Suhoselle toistaiseksi vapaa hiihtotyyli on sopinut paremmin.

Lepistö sen sijaan on ollut vahvempi perinteisellä tyylillä. Viime kaudella hän oli jo kolmesti erävaiheessa ja näistä jokainen tapahtui perinteisen hiihtotyylin sprinteissä. Kaudelle 2020/2021 sopiva tavoitteet Lepistölle olisivat murtautuminen ensimmäistä kertaa urallaan välierävaiheeseen sekä karsinnan läpäiseminen vapaalla hiihtotavalla.

Juho Mikkonen on kokenut sprintteri, joka on tunnettu siitä, että hän pärjää suhteessa paremmin erissä kuin karsinnassa. Kansainvälisissä kisoissa tämä on kuitenkin johtanut siihen, että karsintahiihto jää usein päivän ainoaksi. Karsinnan läpäistessään Mikkonen voi kuitenkin edetä yllättävänkin pitkälle yksittäisessä sprinttikisassa.

Mitä normaalimatkojen cupeista voidaan odottaa?


Naisten normaalimatkojen ykkössuosikin nimeäminen on yhtä helppoa kuin miesten sprinttien. Therese Johaug osallistui menneellä kaudella 19 kilpailuun, joista hän voitti 16. Beitostölenin kansallisten kisojen perusteella sama tahti jatkunee myös tulevalla kaudella.

Johaugin suurimmat haastajat tulevat Ruotsista. Frida Karlsson ja Ebba Andersson hiihtivät tasapäisesti Bruksvallarnassa ja molemmat repivät suuren eron hiihtäjiin, jotka ovat parhaimmillaan hiihtäneet kymmenen parhaan joukkoon normaalimatkoilla maailmancupissa. Molempien hiihto näytti todella vahvalta ja voisikin olettaa, että he ovat ainakin kaventaneet Johaugin etumatkaa.

Jatkuuko Johaugin valtakausi vai ottavatko ruotsalaisnaiset komennon myös normaalimatkoilla?
Jatkuuko Johaugin valtakausi vai ottavatko ruotsalaisnaiset komennon myös normaalimatkoilla? (Therese Johaug. Kuva: Granada / CC BY-SA)

Haastajat ja yllättäjät


Muita seurattavia urheilijoita ovat Venäjän Neprjajeva, Norjan Heidi Weng sekä Yhdysvaltain Diggins. Neprjajeva hallitsee hyvin molemmat hiihtotyylit ja on ollut vahva etenkin Tour de Skillä, josta on jaossa isot pisteet maailmancupiin. Venäläinen hiihti tasapäisesti Oloksella Kerttu Niskasen kanssa, mutta venäläisurheilijoiden treenikisoista ei yleensä voi juuri tehdä päätelmiä.

Kaksinkertainen maailmancupin voittaja Weng palasi viime vuonna parin vaikeamman kauden jälkeen ainakin lähelle vanhaa huipputasoaan. Tälläkin kaudella häneltä voidaan odottaa vahvoja suorituksia ja useita podiumpaikkoja, erityisesti vapaalla hiihtotavalla. Samaa voidaan odottaa myös Digginsiltä, jolle vapaa on ollut selvästi perinteistä vahvempi tyyli.

Jokerikortti normaalimatkojen kärkitaistoon on nuori norjalainen Helene Marie Fossesholm. Pienikokoinen norjalainen on hiihtänyt vasta muutaman maailmancupin kilpailun, mutta viime vuonna hän oli jo kertaalleen kuuden parhaan joukossa. Ensimmäisellä täydellä kaudellaan Fossesholm voi hyvinkin tehdä suuren kansainvälisen läpimurron.

Mielenkiintoinen nimi on myös Saksan Katharina Hennig, joka nappasi viime kaudella ensimmäisen palkintosijansa hiihdettyään Val di Fiemmessä kolmanneksi perinteisen kympillä. Hennigiä kannattaa seurata nimenomaan perinteisen tyylin kisoissa, joissa hän nakutteli useamman top 10 –sijan viime kaudella.

Myös aiemmin puhtaana sprintterinä profiloitunut Lampic osoitti loppukaudesta mainiota vauhtia distanssikisoissa. Etenkin perinteisellä hiihtotavalla Slovenian tasuritykki saattaa olla yllättävän korkealla etenkin helpommissa maastoissa.

Kuinka suomalaisnaiset pärjäävät normaalimatkoilla?


Kuten sprintissä, myös normaalimatkoilla Pärmäkoski on ollut selvästi Suomen ykköshiihtäjä. Kolminkertainen olympiamitalisti parin vuoden takaa ei kuitenkaan alkukauden perusteella vaikuta olevan edelliskausiensa kunnossa. Siksi maailmancupista ei välttämättä ole hirveästi odotettavissa. Mikäli Rukalla ei nähdä positiivisia merkkejä, voi Pärmäkoskella olla myös edessä pidempi kilpailutauko.

Sen sijaan Kerttu Niskanen on alkukauden kisojen perusteella ehkä vahvemmassa vireessä kuin vuosiin. Hänen hiihtonsa on näyttänyt varsin hyvältä ja voikin olla, että tuleva kausi on hänen parhaansa moneen vuoteen. Tasaiset suoritukset kymmenen parhaan joukkoon ja yksittäinen palkintosija perinteisen väliaikalähdössä voisi olla jo kokeneelle maajoukkuehiihtäjälle sopiva tavoite.

Kerttu Niskasen alkukauden väkevä vire luo odotuksia tulevalle maailmancup-kaudelle.
Kuva: Tomi Mäkipää
Kerttu Niskasen alkukauden väkevä vire luo odotuksia tulevalle maailmancup-kaudelle.

Maajoukkueen kokeneeseen kaartiin kuuluu myös Laura Mononen. Viime kauden alku oli Monoselle tervanjuontia, mutta kauden loppua kohti hän onnistui pääsemään parempaan vireeseen. Mitään suuria urotekoja Monoselta ei voi odottaa, mutta tasaisia pistesijoja voisi pitää onnistumisena.

Samanlaisin odotuksin kauteen lähtee myös Kyllönen. Hän on ollut normaalimatkoilla parhaimmillaan perinteisellä hiihtotavalla ja yhteislähdöissä, mutta näitä Kyllösen paraatilajeja ei valitettavasti ole juurikaan maailmancupin ohjelmassa. Vaisu hiihto Taivalkoskella laskee odotuksia kansainvälistä menestystä kohtaan. Vaisuus saattaa mennä myös tiukan harjoitusrupeaman piikkiin.

Johanna Matintalo on ollut viime vuosina puhtaasti perinteisen hiihtäjä ja hän onkin pariin kertaan väläytellyt potentiaaliaan perinteisen väliaikalähdöissä. Matintalon ongelma hiihtäjänä on ollut hänen yksipuolisuutensa, mistä johtuen hänelle sopivia kisoja on ollut vain harvoin. Toinen ongelma on ollut toistuva sairastelu, mikä on haitannut hänen urakehitystään.

Konkari Riitta-Liisa Roponen osoitti kauden avauskisoissa, että hän kuuluu edelleen maailmancupia kiertävään joukkueeseen. Arvokisadebyyttinsä jo 18 vuotta sitten tehnyt moninkertainen arvokisamitalisti tavoittelee varmasti hyviä sijoituksia vapaan hiihtotavan kisoissa ja päätavoite maailmancupissa lienee Holmenkollenin 30 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailu.

Samalla on kuitenkin sanottava, että Roposen suoritukset kertovat varsin tylyä kieltään Suomen naishiihdon juniorituotannosta viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Bolshunov ennakkosuosikki miesten normaalimatkoille


Maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa viime kaudella juhlinut Bolshunov on suurin ennakkosuosikki normaalimatkojen cupin voittoon myös tulevalla kaudella. Viime kaudella Bolshunov voitti kaikkiaan kahdeksan kertaa ja seisoi 14 kertaa podiumilla. Venäläishiihtäjä hallitsee molemmat hiihtotyylit sekä väliaika- että yhteislähtömuotoiset kilpailut.

(Aleksandr Bolshunov. Photo: Fil.Al from Comox, Canada, CC BY 2.0, via Wikimedia Commons)


Haastajat ja yllättäjät


Bolshunovin kovin haastaja viime kaudella oli Norjan Sjur Röthe. Röthen alkukauden vire on kuitenkin vielä kysymysmerkki, sillä Beitostölenissä häneltä ei nähty mitään järisyttäviä suorituksia. Viime kaudellakin Röthe paransi suorituksiaan kauden mittaan, joten voi olla, että hänet nähdään tälläkin kaudella taistelemassa normaalimatkojen cupin kärkisijasta.

Iivo Niskanen oli viime kaudella kolmas normaalimatkojen cupissa ja on uhkunut alkukaudesta vahvaa virettä, vaikka selkäongelmat ovatkin pakottaneet häntä jättämään kilpailuja väliin. Arvokisavuonna Niskanen panostanee kaiken Oberstdorfin MM-laduille, joten maailmancupissa hän jättänee useampia kisoja väliin.

Tästä huolimatta häneltä voidaan odottaa useampia palkintosijoja perinteisen hiihtotavan kisoista, mutta myös vapaan hiihtotavan kisojen kärkisijat ovat Niskaselle täyttä realismia.

Normaalimatkojenkaan cupissa ei voi jättää huomioimatta Kläboa. Viime kaudella norjalainen voitti kerran normaalimatkoilla ja oli viidesti kolmen parhaan joukossa.

Normaalimatkoilla Kläbon bravuureja ovat lyhyet yhteislähdöt. Pidemmät massalähdöt sekä vapaan hiihtotavan väliaikalähdöt ovat sen sijaan olleet hänelle usein myrkkyä.

Norjalaisia oli viime kauden distanssicupin kärkikymmenikössä peräti kuusi. Simen Hegstad Krüger, Hans Christer Holund, Iversen ja Golberg ovat tälläkin kaudella potentiaalisia nimiä jopa normaalimatkojen cupin kärkikolmikkoon. Norjalaiskatras taitaa molemmat hiihtotavat, joskin Iversen ja Golberg ovat niittäneet enemmän mainetta perinteisellä tyylillä, Krûger ja Holund taas vapaalla.

Aiempien vuosien menestyjistä Venäjän Sergey Ustjugov tuntuu vaeltelevan varjojen mailla. Mies ei mahtunut edes Venäjän Rukan joukkueeseen.

Mitä muilta suomalaismiehiltä voi odottaa?


Suomi sijoittui viime vuonna miesten Nations Cupissa kolmannelle sijalle Norjan ja Venäjän jälkeen, mutta tämä johtui hyvin pitkälti Niskasen mahtikaudesta. Muista suomalaismiehistä oikeastaan ainoastaan Perttu Hyvärinen ja Hakola pystyivät vastaamaan kansainväliseen vauhtiin.

Niskasen takana suurimmat odotukset kohdistuvat Hyväriseen, joka otti viime kaudella suuren kehitysloikan kohti kansainvälistä kärkeä. Mahtavasti sujunut kausi keskeytyi kuitenkin Hyväriseltä tuolloin ennenaikaisesti sairastelujen vuoksi.

Tällä kaudella sairastelut pysyvät toivottavasti poissa ja Niskasen seurakaveri Puijon Hiihtoseurasta jatkaa tasaisen tappavaa matkaansa kohti maailman terävintä kärkeä. Viime kaudella Hyvärisen vauhti riitti jo useampaan otteeseen kymmenen parhaan joukkoon ja sama tahti toivon mukaan jatkuu tulevana talvena.

Perttu Hyväriseltä odotetaan jatkoa viime kauden hienoille esityksille.
Kuva: Tomi Mäkipää
Perttu Hyväriseltä odotetaan jatkoa viime kauden hienoille esityksille.

Hakola kehittyi myös selvästi viime kaudella normaalimatkoilla etenkin vapaalla hiihtotavalla, joka hänelle on aiemmin ollut sprinttiä pidemmillä matkoilla myrkkyä. Hänenkin kauttaan häiritsivät lukuisat sairastelut ja myös uusi kausi on alkanut hänellä epävarmoissa merkeissä. Hakolalla olisi potentiaalia nousta normaalimatkoilla hyvälle tasolle, mutta tällä hetkellä odotukset ovat ongelmien vuoksi varsin maltilliset.

Normaalimatkoilla seurattavia suomalaisia ovat myös Mäki, Lepistö ja Markus Vuorela. Mäki pystyy alkukauden vireensä perusteella taistelemaan maailmancupin pisteistä myös normaalimatkoilla, erityisesti vapaalla hiihtotavalla ja yhteislähtömuotoisissa kilpailuissa. Miehen pääpanos on kuitenkin sprintissä, joten normaalimatkojen kisoja ei välttämättä hirveästi ole ohjelmassa.

Lepistö hiihti viime kaudella jo pariin kertaan lähelle maailmancupin pisteitä perinteisen normaalimatkoilla ja tällä kaudella voisi olettaa, että hän onnistuu saavuttamaan pisteitä myös normaalimatkoilla.

Pisteille nousua toivotaan myös Vuorelalta, joka alkukauden perusteella on ottanut ainakin pienen askeleen eteenpäin. Muilta suomalaismiehiltä maailmancupin pisteet normaalimatkoilla olisivat yllätys.

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Veikkauksen kanssa.

Lue myös



Katso kaikki uutiset