Näkökulma: Kotimaisen yleisurheilun pohja on nyt selätetty, ja ensi vuonna on korkea aika palata mitalikantaan

Yleisurheilun MM-kisat menivät suomalaisittain jopa odotuksia paremmin. Vuosikymmenen suurin joukkue, joka oli lähes puolet kookkaampi kuin edellisissä MM-kisoissa, saavutti pistesijan ja yhden finaalipaikan. Kun taas kaksi vuotta sitten Lontoossa nähtiin vain yksi suomalaisfinalisti.

Tilastosijoitukset eivät povanneet Suomelle yhtään pistesijaa Dohasta eikä jahtia ainakaan helpottanut Aku Partasen ja Maria Huntingtonin keskeyttämiset. Venymisiä olisi vaadittu myös viime kesän Berliinin EM-kisoissa, joissa Suomen oli tyytyminen kahteen pistesijaan.

Sen sijaan Dohan tuloslistoilla peräti kuusi suomalaista sijoittui kahdeksan parhaan joukkoon, jos huomioidaan vain eurooppalaiset. Lisäksi seitsenottelun keskeyttämään joutunut Huntington olisi takuulla ollut pistesijoilla vähintään eurooppalaisten osalta.

Vanhan mantereen kilpakumppaneihin peilaten Suomen suoritus ei kalpene edes vuoden 2016 Amsterdamin EM-kisoille, joista Suomi saavutti Antti Ruuskasen keihäspronssin lisäksi neljä pistesijaa.

Isossa kuvassa kotimainen yleisurheilu voi siis paremmin kuin vuosiin. Kovin pitkälle tällainen näennäinen elpyminen ei kuitenkaan kanna. Tämän tietää myös Suomen Urheiluliiton puheenjohtajaksi viime syksynä noussut Sami Itani, joka kertoi Yle Radio Suomen Urheiluhullut-ohjelmassa väistyvänsä tehtävästä, mikäli Suomi ei saavuta yhtään mitalia kesän 2020 aikana.

Tokion olympialaisista arvometallia lienee turha odottaa, mutta alle kolme viikkoa myöhemmin kisattavat Pariisin EM-kisat ovat asia erikseen.

Dohassa ainoastaan Lassi Etelätalo ylsi kolmen kärkeen eurooppalaisten osalta, mutta monien MM-kävijöiden kohdalla kehitys on kiehtovassa vaiheessa. Pariisia silmällä pitäen kiehtovimmat kehitystarinat tulevat vieläpä miesten keihään ulkopuolelta.