Lahti 2001 -sarja käynnistyy - ketkä olivat dopingskandaalin keskeisimmät henkilöt?


Pitkään odotettu Lahden 2001 MM-hiihtoja fiktion keinoin perkaava tv-sarja käynnistyy torstaina Nelosella klo 21.00
Etusuora: 01.11.2023 17:00Hiihto
Lahti 2001 -sarja käynnistyy - ketkä olivat dopingskandaalin keskeisimmät henkilöt?


Suomen kaikkien aikojen synkin urheiluskandaali sisältänyt hämmästyttävän määrän juonittelua, salailua, selkäänpuukottamista, salaliittoteorioita ja ennen kaikkea traagisia ihmiskohtaloita.

Ohessa 40 Lahden skandaaliin oleellisesti kytkeytynyttä henkilöä eri urheilun aloilta.

Suomen hiihdon dopingskandaalin keskeiset henkilöt


Kari-Pekka Kyrö


Elinikäisen toimitsijakiellon saanut Suomen Hiihtoliiton päävalmentaja 1998 - 2001. Henkilökohtaisia valmennettavia muun muassa Kati Pulkkinen ja Kaisa Varis. Omalla hiihtourallaan saavutti 50 kilometrin SM-pronssin 1987 mutta jäi rannalle Calgaryn olympialaisista 1988 ja Lahden MM-hiihdoista 1989. Tuomittiin vuonna 2004 sakkoihin dopingaineiden salakuljetuksesta ja petoksen yrityksestä. Vuodesta 2008 lähtien Kyrö on avannut haastatteluissaan Hiihtoliiton takavuosien dopingkulttuuria sekä syyttänyt rankalla kädellä muita kotimaisia ja ulkomaalaisia hiihtovaikuttajia dopinghurskastelusta. Rakentaa nykyisin pientaloja Jyväskylän seudulla.

Paavo M. Petäjä


Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja 2000 - 2002, joka muistetaan erityisesti punastelustaan ja erikoisesta englannin kielen ääntämisestään Lahden tiedotustilaisuuksissa. Lakimies ja pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja Haapajärvellä, muun muassa kaupunginjohtaja 1972 - 1984. Kuoli kesäkuussa 2018.



Mika Myllylä


Hemohesistä Lahdessa kärynnyt 1990-luvun paras suomalaishiihtäjä. Henkilökohtaisilla matkoilla olympiavoittaja ja nelinkertainen maailmanmestari. Palasi kotimaiselle huipulle vielä kilpailukieltonsa jälkeen vuosina 2003 - 2004 mutta ei päässyt enää mukaan isoihin kansainvälisiin kilpailuihin. Haapajärven Karpaasin myöhemmät vaiheet olivat olivat traagisia, sillä alkoholisoitumisen ja elämänhallinnan katoamisen jälkeen ex-hiihtokuningas ajautui Kokkolan hämäräpiireihin ja kuoli epäselvissä olosuhteissa heinäkuussa 2011. Ennen tätä oli myöntänyt epo-hormonin käytön hiihtourallaan.

Harri Kirvesniemi


Hiihtoura maailman huipulla kesti poikkeuksellisen pitkään eli vuodet 1980 - 2001. Uran kirkkain kruunu oli 15 kilometrin MM-kulta Lahdessa 1989. Hiihti hämmästyttävästi maailmankärjen tuntumassa vielä 42-vuotiaana Lahden MM-kisoissa mutta ura päättyi hemohes-käryyn. Työllistyi heti Lahden skandaalikisojen jälkeen pitkäaikaisen suksimerkkinsä Karhun tuotepäälliköksi ja eteni myöhemmin Kiteellä toimivan suksitehtaan johtajaksi.

Jari Isometsä


Suomen toiseksi menestynein hiihtäjä 1990-luvun loppupuolella. Muistetaan rempseistä mediaesiintymisistään sekä Souvarit-yhtyeen kanssa vuonna 1995 levytetystä kappaleesta Karpaasi on jätkä raju. Takaa-ajon MM-pronssimitalisti 1995, joka menetti Lahdessa yhdistelmäkisan MM-hopean hemohes-käryyn, jota selitteli Johanna-vaimonsa rinnalla tuoreeltaan Lahdessa ikimuistoisessa lehdistötilaisuudessa. Kilpailukiellon jälkeen hiihti kohtuullisin sijoituksin maailmancupin kisoja vuosina 2003 - 2005 mutta jätettiin rannalle arvokilpailuista. Työskennellyt hiihtouran jälkeen muun muassa FC Hongan jalkapallojoukkueen, Meri-Teijo Golfin ja Pilvenmäen raviradan toimitusjohtajana. Työskentelee johtotehtävissä rakennustavara-alalla. Saanut eri puolilta osakseen rankkoja dopingsyytöksiä mutta on toistuvasti kiistänyt käyttäneensä epoa 1990-luvulla.

Janne Immonen


Kärysi Lahdessa hemohesistä. Muistetaan Lahden MM-hiihtojen avausmatkalla mitalivauhdissa sattuneesta siderikosta ja takaa-ajokisan sauvarikosta, joista ainakin jälkimmäinen johtui tahallisesta dopingtestin välttelystä. Sotkamolainen nousi nopeasti kohtuullisen kansallisen tason hiihtäjästä MM-mitalien tavoittelijaksi vuosien 1998 - 2001 välisenä aikana. Myönsi vuonna 2013 oikeudessa hiihtovauhdin nouseen epon ja kasvuhormonin ansiosta. Menetti rajavartijan työnsä vuonna 2013 ehdollisen vankeustuomion takia mutta on sittemmin onnistunut työllistymään suksibisneksessä. Nykyinen Peltosen tallipäällikkö.



Virpi Kuitunen (nykyisin Sarasvuo)


Ylsi ensimmäisen kerran urallaan 20 parhaan joukkoon maailmancupin osakilpailussa 26. helmikuuta 2000 Falunissa sijoittumalla 15:nneksi 10 kilometrin vapaalla. Alle vuosi tämän jälkeen krunattiin yhdistelmähiihdon maailmanmestariksi Lahdessa. Kärysi Hemohesistä vasta kisojen loppupuolella, joten sai pitää MM-kullan mutta joutui kahden vuoden kilpailukieltoon. Palasi huippukunnossa kilpailuihin vuonna 2003 ja saavutti vuosina 2007 ja 2009 yhteensä viisi maailmanmestaruutta. Maailmancupin kokonaiskisan voittaja 2007 ja 2008. Perusti myöhemmin perheen yritysvalmentaja Jari Sarasvuon kanssa ja on toiminut muun muassa Yle Urheilun ja Helsingin Sanomien hiihtoasiantuntijana sekä työhyvinvointivalmentajana.

Milla Jauho (nykyisin Saari)


Kiilasi komeasti maailman kymmenen parhaan naishiihtäjän joukkoon helmikuussa 2001. Hemohes-käry siirsi kuitenkin Jauhon saman tien kahden vuoden kilpailutauolle. Palasi lähelle maailmanhuippua vielä vuonna 2007, jolloin Otepään maailmancupin 13:s sija toi kisalipun MM-Sapporoon. Ura päättyi seuraavana vuonna, jonka jälkeen valmentajansa Sami Saaren kanssa avioitunut hiihtäjä on keskittynyt suksihuolto- ja hiihtokoulubisnekseen.

Jarmo Riski


Naisten maajoukkueen päävalmentaja Lahden MM-hiihtojen aikaan. Omalla hiihtourallaan SM-viestihopea Ilomantsin Urheilijoiden joukkueessa 1985. Asetettiin Lahden tapahtumien johdosta elinikäiseen toimintakieltoon, jonka Suomen Hiihtoliitto purki 2004 ja Kansainvälinen Hiihtoliitto 2015. Valmensi Virpi Kuitusen ja Aino-Kaisa Saarisen lukuisiin maailmanmestaruuksiin vuosina 2007 ja 2009. Jälkimmäisenä vuonna kaksikko otti kaksoisvoiton Tour de Skillä. Palasi Suomen Hiihtoliittoon maastohiihdon lajikoordinaattoriksi syksyllä 2023.

Kaisa Varis


Ilomantsilainen nosti Suomen naishiihdon uuteen kukoistukseen voittamalla täysin yllättäen maailmancupin osakilpailun Moskovassa tammikuussa 2000. Oli pitkään loukkaantuneena kaudella 2000 - 2001 mutta palasi laduille MM-kisojen kynnyksellä ja saavutti Lahdessa avausmatkalla 15 kilometrillä MM-pronssin. Tätä voi pitää hänen henkilökohtaisen valmentajansa Kari-Pekka Kyrön uran parhaana valmennussaavutuksena. Ei kärynnyt Lahdessa mutta narahti epo-hormonin käytöstä seuraavissa MM-hiihdoissa kaksi vuotta myöhemmin. Palasi myöhemmin laduille mutta siirtyi arvokisavalinnoissa tapahtuneen syrjinnän jälkeen ampumahiihtäjäksi. Ylsi tässäkin urheilumuodossa mc-osakilpailuvoittajaksi alkuvuonna 2008 mutta joutui uudestaan dopingliemeen positiivisen epo-näytteen takia. Onnistui kumoamaan käryn tuomioistuimessa mutta ura huipulla oli ohi. Työskennellyt urheilu-uransa jälkeen opettajana Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella.

Pekka Vähäsöyrinki


Nosti maastohiihtäjien päävalmentajana suomalaiset huimaan menestykseen Lahden MM-hiihdoissa 1989, joissa naiset ottivat viestikullan sekä kaksi kolmoisvoittoa ja Harri Kirvesniemi ylsi 15 kilometrin maailmanmestariksi. Palasi Hiihtoliittoon päävalmentajaksi vielä vuosina 1992 - 1995, jolloin Karpaasi Teamin mieshiihtäjät nousivat maailmanhuipulle. Muistetaan ikimuistoisista, isänmaallisista hehkutuksistaan Bror-Erik Walleniuksen selostajaparina Lahden MM-hiihdoissa 2001. Sai myöhemmin osakseen rankkoja syytöksiä epon ja kasvuhormonin tuomisesta Suomen maastohiihtoon ja tunnustikin myöhemmin systemaattisen dopingin käytön alkaneen hänen päävalmentajakaudellaan kesällä 1993. Jäi eläkkeelle Vuokatin Urheiluopiston rehtorin paikalta vuonna 2009. Valmensi Kerttu Niskasta vuosina 2017 - 2019. Ihmetteli toisen valmennettavansa Ari Luusuan dopingkäryä kesällä 2022.

Juha-Pekka Turpeinen


Hiihtoliiton lääkäri Lahden MM-hiihdoissa. Vapautui Hiihtoliitolta saamastaan toimintakiellosta 2015. Työskentelee nykyisin Pihlajalinnan työterveyslääkärinä Jyväskylässä.

Pirkka Mäkelä


Hiihtoliiton lääkäri vuosina 1994 - 2001. Myöntänyt myöhemmin ylikorkeista hemoglobiiniarvoista kärsineille hiihtäjille tehdyt verenpoistot. Työskentelee nykyisin Mehiläisellä ortopedian ja traumatologian erikoislääkärinä.

Esa Klinga


Hiihtoliiton toimitusjohtaja 1988 - 2001. Erosi tehtävästään Lahden dopingskandaalin seurauksena. Lahden MM-lähetysten Yleisradion kisastudiota juonsi Esa Klingan poika Ville Klinga, joka on myöntänyt dopingskandaalin aiheuttaneen lievää hämmennystä perheen sisällä. Omalla urheilu-urallaan 12:s yhdistetyssä Oslon MM-hiihdoissa 1966 sekä olympiaedustaja 1964 ja 1966.



Antti Leppävuori


Suomen Hiihtoliiton päävalmentaja 1995 - 1998, sekä lajijohtaja 1985 - 1989, 1992 - 1995 ja 1998 - 2001. Erotettiin lajijohtajan tehtävistä Lahden skandaalin jälkeen. Toimi Ampumahiihtoliiton päävalmentajana vuosina 2016 - 2018. Omalla hiihtourallaan 50 kilometrin SM-pronssimitalisti 1983.

Jari Räsänen


Viestihiihdossa kuusi arvokisamitalia vuosina 1989 - 1997. Hiihti huipulla samaan aikaan, kun pyöritti maatilaa kotiseudullaan Maaningalla. STT uutisoi alkuvuonna 1998, että Räsänen on ostanut ja käyttänyt kasvuhormonia ja että useat johtohenkilöt Hiihtoliitossa ovat olleet kiinnostuneita kasvuhormonista. Tämä uutinen käynnisti 15 vuotta kestäneen erilaisten oikeudenkäyntien sarjan. Sai vuonna 2011 Helsingin hovioikeudelta vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeästä petoksesta. Räsänen ei ole missään vaiheessa myöntänyt käyttäneensä dopingin.

Esko Aho


Keskustalainen Suomen pääministeri 1991 - 1995, presidenttiehdokas 2000 sekä Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja 1996 - 2000. Ahon näkyvin toiminta Hiihtoliitossa oli Aholle, Jari Räsäselle ja 17 Hiihtoliiton toimihenkilölle vaaditut yhteensä yli 5 miljoonan markan vahingonkorvausvaatimukset STT:n dopinguutisoinnista. Lahden skandaalin jälkeen on vaiennut järjestelmällisesti vuosistaan Hiihtoliitossa.

Jari Piirainen


Suomen Hiihtoliiton maastohiihdon lajipäällikkö 1989 - 1997 ja toimitusjohtaja 2001 - 2009. Toiminut hiihtokilpailuissa myös kuuluttajana ja tv-kommentaattorina. Kari-Pekka Kyrö on maalaillut Piiraisesta kuvaa keskeisenä Hiihtoliiton dopingkulttuurin koordinoijana, minkä Piirainen on itse kieltänyt.

Vesa-Pekka Sarparanta


Sotkamolainen hiihtovaikuttaja, Karpaasi Teamin jäsen ja maailman ensimmäisen hiihtoputken puuhamies. Keskusrikospoliisin tutkimusten mukaan organisoi venäläisten dopingaineiden kuljetusta ja säilytystä Sotkamossa 1990-luvulla. Kuoli heinäkuussa 2023.

Jukka Hartonen


Pohjolan Karpaasit -yhtiön toimitusjohtaja. Hiihti maailmancupissa vuosina 1991 - 1998 ja ylsi parhaimmillaan viidenneksi Lahden 15 kilometrillä 1995. Muistetaan Falunin MM-hiihdoista 1993, joissa pääsi ainoana suomalaisena maaliin 50 kilometrillä. Maalissa hänet kuitenkin vietiin suoraan sairaalaan. Vuokatin Urheiluopiston talousjohtaja vuodesta 2005 lähtien.

Sergei Volgushev


Hiihtoliiton immunologisessa projektissa 1990-luvulla mukana ollut venäläinen liikuntatieteilijä, joka jäi syyskuussa 1996 kiinni Somatropiini-nimisen kasvuhormonin tuonnista Suomeen. Poliisi teki ennen Lahden skandaalikisoja etsintöjä hänen asuntoonsa ja löysi Suomen kärkihiihtäjien nimiä dopingiin liittyvistä asiakirjoista.

Sami Repo


Yksittäisissä maailmancupin osakilpailuissa maailman kärkeä kolkutellut arvokisahiihtäjä 1994 - 2003. Onnistuneita viestiosuuksia arvokisoissa muun muassa Naganossa 1998 ja Lahdessa 2001. Uran paras kuntopiikki osui Lahden MM-hiihtoihin, joissa oli henkilökohtaisilla matkoilla kahdesti 11:s. Ei missään vaiheessa urallaan ajautunut dopingsyytöksien kohteeksi. Oli käytännössä ainoa Karpaasi Teamin ulkopuolinen maailmanluokan mieshiihtäjä Suomessa vuosina 1995 - 2001. Työskentelee nykyisin asianajajana.

Sami Heiskanen


Saavutti täysin yllättäen 30 kilometrin Suomen mestaruuden keväällä 1996 kaikkien silloisten huippuhiihtäjien nenän edestä. Paljasti myöhemmin hiihtäneensä SM-kultaa virolaisesta apteekista hankitun epon voimalla. Kertonut KRP:lle luovuttaneensa Janne Immoselle epo- ja kasvuhormonia 1990-luvun lopulla. Joissain yhteyksissä Heiskasta on myös epäilty STT:n hyödyntämäksi syväkurkuksi ennen tammikuun 1998 kasvuhormoniuutisointia. Pyörittää Varkaudessa Sporttikojootti-yritystään, joka on huoltanut muun muassa Valko-Venäjän diktaattorin Lukashenkan suksia.

Johanna Aatsalo


STT:n toimittaja, joka kirjoitti Jari Räsästä ja Hiihtoliittoa koskeneen dopinguutisen tammikuussa 1998. Tästä käynnistyi pitkä oikeudenkäyntien rumba. Eräässä salaliittoteoriassa Aatsalon silloista puolisoa, poliisissa työnnellyttä Sami Sallista epäiltiin henkilöksi, joka toimitti Kyröltä varastamansa Hiihtoliiton lääkelaukun Ala-Tikkurilan Shellille ja soitti vihjepuhelun laukusta Helsingin Sanomien toimitukseen. Nykyisin toimittajana Rakennuslehdessä.



Kari Väisänen


STT:n päätoimittaja dopinguutisen aikaan tammikuussa 1998. Tuli tuoreeltaan Urheiluruutuun selvittämään tilannetta ja löi suorassa lähetyksessä Genotropin-ampullin pöydälle.

Marjo Matikainen-Kallström


1980-luvun lopun huippuhiihtäjä. Henkilökohtaisilla matkoilla olympiavoittaja ja kaksi maailmanmestaruutta. Lopetti uransa vain 24-vuotiaana 1989 ja siirtyi politiikkaan, jossa ylsi europarlamentaarikoksi sekä melkein kokoomuksen puheenjohtajaksi 2004. Lahdessa 2001 järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Saanut tällä vuosituhannella osakseen rajuja epo-syytöksiä oman urheilu-uransa ajalta.

Jaana Savolainen ja Erja Kuivalainen


1980-luvulla maajoukkuehiihtäjiä, joista Savolainen ylsi viestin maailmanmestari 1989 sekä kaksinkertaiseksi maailmancupin osakilpailuvoittajaksi ja Kuivalainen arvokisaedustuksiin 1984 - 1991. Ovat myöhemmin kertoneet poliisille ja medialle Marjo Matikaiseen kohdistuneista epo-havainnoistaan 1980-luvun lopulta.

Inggard Lereim


Norjalainen antidopinglääkäri ja Lahden 2001 MM-hiihtojen lääketieteellinen päävalvoja. Lereimin on väitetty virittäneen suomalaisille Hemohes-ansan Lahteen, mutta mies itse kiisti väitteet.

Tapio Videman


Suomalainen pitkän linjan veridopingtutkija, jota välillä välillä tituleerattu antidopingtaistelijaksi, välillä verimanipulaation edistäjäksi. Antoi Suomen joukkueelle kohtalokkaasti ristiriitaisia tietoja Lahdessa 2001 testattavista aineista.

Seppo Rehunen


Suomen talviolympiajoukkueitten ylilääkäri 1984 - 2002. Hiihtoliitossa ylilääkäri MM-kisoissa 1982 - 1989 ja puheenjohtaja 2002 - 2004. Laati ennen MM-hiihtojen 1989 Hiihtoliitolle pöytäkirjan, jolla Opetusministeriöltä saatiin apuraha epo-testin kehittämistä varten. Samalla Hiihtoliiton käyttöön onnistuttiin hankkimaan epoa.



Harri Syväsalmi


WADA:n pääsihteeri 2000 - 2003 ja entinen Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön johtaja. Järkyttyi Jari Isometsän puheista Lahden tiedotustilaisuudessa ja ohjasi antidopingasiantuntija Rune Andersenin järjestämään koko Suomen joukkuetta koskeneen dopingtestauksen.

Timo Seppälä


Farmakologian dosentti sekä lääketieteen ja kirurgian tohtori, joka toimi johtotehtävissä erilaisissa kotimaisissa antidopingjärjestöissä vuosina 1988 - 2017. Erittäin näkyvä antidopingasioiden kommentoija Suomen medioissa. Herätti kyseenalaista huomiota törmäämällä pirtuhumalassa autollaan sähkökaappiin Helsingin Marjaniemessä. Liikkunut selkäydinvamman takia pyörätuolissa vuodesta 2016 lähtien.

Immo Kuutsa


Suomen Hiihtoliiton maastohiihtäjien päävalmentaja menestysrikkaina vuosina 1972 - 1985. Saanut osakseen syytöksiä dopingin tuomisesta suomalaiseen maastohiihtoon mutta on itse väittänyt ennemminkin kehittäneensä kotimaista antidopingtyötä.

Jarmo Punkkinen


Italian hiihtomaajoukkueen päävalmentaja 1984 - 1990. Samassa tehtävässä Ruotsissa 1992 - 1994 sekä Sloveniassa 1999 - 2000. Henkilökohtaisia valmennettavia muun muassa Manuela Di Centa ja Kaisa Mäkäräinen. Saanut osakseen rajuja syytöksiä veritankkauksen hyödyntämisessä hiihtovalmennuksessa. Muun muassa useat Italian entiset maajoukkuehiihtäjät ovat kertoneet poliisikuulusteluissa tehneensä verensiirtoja Punkkisen alaisuudessa.

Viljo Sadeharju


Valkeakoskelainen Italian maastohiihtojoukkueen päävalmentaja 1980-luvun alussa. Myöntänyt avoimesti, että italialaishiihtäjät hyödynsivät veritankkausta hänen päävalmentajakaudellaan. Kuvaillut itseään Jarmo Punkkisen oppi-isäksi.

Silvano Barco


Suomeen avioliiton kautta muuttanut italialainen, joka saavutti joitain palkintopallisijoituksia maailmancupissa vuosina 1985 - 1996 sekä parhaimmillaan kymmenenneksi MM-kisojen 15 kilometrillä vuosina 1989 ja 1991. Väitti käyttäneensä veritankkausta 1980-luvun lopulla Jarmo Punkkisen suosituksesta.

Riku Rantala


Helsingin Sanomien silloinen toimittaja, jonka tekemä uutinen Ala-Tikkurilan Shellille jääneestä Hiihtoliiton lääkelaukusta julkaistiin maanantaina 26. helmikuuta 2001 eli kisojen päätöspäivää seuranneena päivänä. Hekuimoi onnistuneella skuupillaan vielä 11 vuotta myöhemmin 2012 ilmestyneessä Sinivalkoinen valhe -dokumentissa. Tuli myöhemmin koko kansan julkkikseksi Madventures ja Docventures -tv-ohjelmissa.

Pekka Koponen


Torniolaislääkäri, joka väitti poliisille vuonna 2011 hakeneensa kaverilleen Jari Isometsälle kolme kertaa epo-hormonia kemiläisistä ja haaparantalaisista apteekeista. Koposen mielestä Isometsä oli valehdellut oikeudessa, joten hän halusi kertoa oman kertomuksensa. Kemin apteekin henkilökunta oli tuoreeltaan epäillyt, että Koposen ostokset menevät Isometsälle. Koponen kuoli uima-altaaseen Pattayalla myöhemmin vuonna 2011, joten oikeudessa kesällä 2013 kuunneltiin nauhalta kuolleen lääkärin näkemyksiä tapahtumien kulusta.

Edo Kelter


Ruotsalaistaustainen tulkki, jonka Hiihtoliitto värväsi lahtelaisesta käännöstoimistosta jälkimmäiseen lehdistötilaisuuteen kääntämään Paavo M. Petäjän ja muiden Suomen hiihtojohtajien puheet englanniksi.

Jari Porttila


MTV3:n urheilutoimittaja, joka raportoi kanavalla näyttävästi Lahden tapahtumia. Kirjoitti Jari Isometsän kanssa pari kuukautta kisojen jälkeen ilmestyneen paljastuskirjan Karpaasin käry, jonka merkittävin uusi tieto Lahden tapahtumista oli Isometsän käryn jälkeen laadittu ns. saunasopimus.

Erkki Vettenniemi


Useita kirjoja Lahden 2001 kohukisoista ja suomalaisen maastohiihdon dopinghistoriasta toimittanut jyväskyläläinen historioitsija, joka on Lahden tapahtumien jälkeen vaatinut näyttävästi dopingtestauksen lakkauttamista.

Kaupallinen yhteistyö

Katso huippuyleisurheilua suorana yksinoikeudella MTV Katsomo+ Urheilu -palvelusta! Näet muun muassa kovimmat hallikisat ja Timanttiliigan osakilpailut kaudella 2024 ainoastaan MTV Katsomo+ Urheilusta.

MTV Katsomo+ Urheilu -tuotteeseen sisältyvät:

  • Timanttiliiga, World Athletics Indoor Tour ja World Athletics Continental Tour
  • Liiga, Mestis ja muu jääkiekko
  • Mestarien liiga, Serie A, La Liga ja muu jalkapallo
  • MM-ralli, NFL, ATP-tennis ja paljon muuta