Naisten 100 metrin aidoissa menossa hurja nousukiito - Lue kattava selvitys lajin huimasta kehityksestä Suomessa

Vielä 2000-luvun alkuvuosina naisten 100 metrin aidat kuuluivat lajina samaan kategoriaan kuin 400 metriä sekä miesten pitkät sileät ratamatkat. Tilastoissa kärjessä kummitteli 1970-luvulta peräisin ollut Suomen ennätys, jonka rikkominen vaikutti lähes mahdottomalta. Tosin vielä sillä lisäyksellä, ettei Lena Spoofin vuonna 1979 juostu SE 13,24 kestänyt kansainvälistä vertailua kovinkaan hyvin.

Vasta vuonna 2004 Hanna Korell siirsi Spoofin 25 vuoden kunnioitettavaan ikään varttuneen SE-tuloksen historiaan juoksemalla ajan 13,13. Sen suurempaa nousukiitoa lajiin ei kuitenkaan vielä 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä tullut, sillä Korellin lisäksi Spoofin ajan alittamisessa onnistui ainoastaan Johanna Halkoaho.

2010-luvun alkaessa 100 metrin aitojen kotimainen taso oli oikeastaan todella heikossa tilassa. Kaudella 2010 kotimainen kärkitulos oli Nooralotta Nezirin 13,46 ja tuolla kaudella ainoastaan viisi naista onnistui koko kauden aikana alittamaan 14 sekunnin rajapyykin. 13 sekunnin alitukset vaikuttivat olevan suomalaisilta valovuosien päässä.

Syvästä kuilusta aallonharjalle - Neziri ja kumppanit nostavat lajin uudelle tasolle

Nooralotta Nezirin myötä lajin kotimainen kärki alkoi kuitenkin vähitellen toipua. Kausien 2012 ja 2013 aikana hän tiputti lajin SE-lukemat ensin aikaan 13,10 vuonna 2012 ja vuotta myöhemmin jo aivan 13 sekunnin tuntumaan tulokseen 13,04. Myös Nezirin takana oli nähtävissä selvää elpymistä, kun 14 sekunnin alitukseen pystyi 2012 kymmenen ja 2013 yhdeksän naista.



Uusi aikakausi lajin kotimaisessa historiassa alkoi kaudella 2014, kun Neziri juoksi ensimmäisenä suomalaisena matkan alle 13 sekunnin aikaan 12,98. Vielä pari vuotta aiemmin mahdottoman kaukaiselta vaikuttanut maaginen aikaraja oli puhkaistu.

Vielä tuolla kaudella tämä jäi yksittäiseksi huipputulokseksi ja seuraavan kauden aikana 13 sekuntia jäi Neziriltä sekä kaikilta muilta suomalaisilta kokonaan alittamatta. Mutta kaudella 2016 Neziri teki ison lohkaisun SE:hen tiputtamalla sen aikaan 12,81 ja 13 sekunnin alituksista tuli hänelle perustaso. Tilastokelpoisissa oloissa 13 sekuntia alittui peräti seitsemän kertaa.

Kausi 2017 oli suomalaisille aitajuoksijoille vaikea, mutta kaudella 2018 13 sekuntia alittui Neziriltä jälleen viidesti. Tuolla kaudella nähtiin myös merkkejä siitä, ettei Neziri todennäköisesti enää kauan olisi ainoa suomalainen 13 sekunnin alittaja. Tilastoissa sijoilla 2-4 myös Reetta Hurske, Annimari Korte ja Lotta Harala painelivat kirkkaasti alle Lena Spoofin pitkään rikkomattomana pidetyn SE:n aikoihin 13,11, 13,14 ja 13,15.



Vuotta myöhemmin naisten pika-aidoissa tapahtuikin suuri murros. 13 sekunnin rajasta tuli suomalaisaitureille arkipäivää ja rajapyykki alittui tuolla kaudella peräti 22 kertaa. Sekä Neziri, Korte ja Hurske pitivät aikarajaa pilkkanaan, ja kaksi viimeksi mainittua mylläsivät myös kaikkien aikojen tilastoa. Korte aitoi Joensuussa uudet SE-lukemat 12,72 ja myös Hurske paineli samassa kisassa hänen vanavedessään alle Nezirin vanhan ennätyksen aikaan 12,78.

Vuotta myöhemmin tahti oli vielä astetta hurjempaa, kun Korte, Hurske ja Neziri alittivat 13 sekunnin rajan peräti 25 kertaa. Tämän jälkeen pari seuraavaa vuotta olivat astetta haastavampia, kun kotimaan kärkiurheilijat kärsivät vaivoista. Silti myös kausien 2021 ja 2022 aikana 13 sekuntia alittui kaikkiaan 11 kertaa.



Toissa kaudella tahti kuitenkin tiivistyi jälleen, kun kesän 2023 tilastoihin kirjattiin kaikkiaan 22 alle 13 sekunnin noteerausta. Myös SE-lukemat pistettiin uusiksi, kun Reetta Hurske paineli Jyväskylässä matkan aikaan 12,70. Kausi toi myös uuden 13 sekunnin alittajan, kun Lotta Harala teki uudet ennätyslukemansa 12,85.

Edellinen kausi 2024 oli vielä tätäkin hurjempaa ilotulitusta. 13 sekuntia alittui peräti 30 kertaa ja myös SE-lukemia pistettiin uusiksi useamman kerran. Ensin Reetta Hurske sai kunnian olla ensimmäinen suomalainen, joka onnistui alittamaan 12,70 sallituissa oloissa uudella SE-ajalla 12,68.

Tämä aika pysyi aikakirjoissa kuitenkin vain vajaan kuukauden. Uransa kovimpaan vireeseen yltänyt Lotta Harala pisteli matkan vielä kolme sadasosaa nopeammin pikajuoksuille suotuisassa korkeassa ilmanalassa La Chaux-de-Fondsissa ja kellotti vielä ainakin toistaiseksi voimassa olevat SE-lukemat 12,65.

Kausi toi myös uuden 13 sekunnin alittajan. Espoon Tapioiden Saara Keskitalo teki hurjan ennätysparannuksen Joensuun Motonet GP:ssä ja nousi kaikkien aikojen tilastossa neljänneksi ajalla 12,84.

Kuluvalla kaudella on jälleen tehty uusia ennätyksiä. Vuosien vammakierteen jälkeen Nooralotta Neziri on tehnyt väkevän paluun ja onnistunut myös rikkomaan entisen yhdeksän vuotta vanhan ennätyksensä.

Lisäksi ensimmäistä kertaa lajin historiassa peräti viisi naista on onnistunut 13 sekunnin alituksessa, kun myös Vilma Mäki liittyi niiden suomalaisaitureiden joukkoon, joiden ennätys alkaa luvulla 12. Kaikkiaan 13 sekuntia on alittunut suomalaisilta heinäkuun kahdeksanteen päivään mennessä 14 kertaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana aiemmin maagisena rajana pidetty 13 sekuntia on muuttunut arkipäiväiseksi. Vuoteen 2014 asti yksikään suomalainen ei onnistunut alittamaan tätä aikaa, mutta nyt alituksia on nähty jo kuudelta eri urheilijalta yhteensä 137 kertaa.

Kaikkien aikojen tilastot myllätty uuteen uskoon

Tämä lajin hurja nousu on nähtävissä myös lajin kaikkien aikojen tilastoissa. Vuosien 2016-2025 aikana on kellotettu peräti 118 koskaan juostua aikaa. Lisäksi peräti 256 tilastojen nopeinta aikaa on nähty vuoden 2012 jälkeen.

Samalla myös Lena Spoofin vanhan SE-ajan haamu on lakannut kummittelemasta nykyjuoksijoita. Spoof on tippunut kaikkien aikojen tilastossa jo sijalla 13 ja hänen aikansa on alitettu peräti 383 kertaa. Lisäksi Spoof menetti viime kaudella myös vihdoin alle 20-vuotiaiden SE:nsä, kun Mila Heikkonen juoksi sivulajissaan ajan 13,20.



Jos tilastoihin huomioidaan vain jokaisen juoksijan paras aika, niin 100 metrin aitojen kotimaan tilaston sadan kärjessä peräti 29 % tuloksista on juostu 2020-luvulla ja 23 % 2010-luvulla.



Paras 2000-luvun aika on Korellin 13,13 sijalla 10. 1990-luvun tuloksista paras löytyy vasta sijalta 23 (Satu Ruotsalainen 13,35) ja ensimmäinen 1980-luvulta peräisin oleva aika tulee vastaan vasta sijalla 39 (Tiina Lindgren 13,55). 70-luvun tuloksista top100:ssa on Spoofin lisäksi ainoastaan Ulla Lempiäisen 13,87 sijalla 88.

Vielä selvemmin uusien urheilijoiden vyöryn lajin kaikkien aikojen listan kärkeen voi nähdä, jos tarkastellaan ainoastaan 50 kärkeä. 2020-luvulla on juostu peräti 18 viidestäkymmenestä parhaasta tuloksesta, eli niiden osuus on 36 %. 2010-luvun aikoja viidenkymmenen kärkeen mahtuu 12, eli 24 %.



Edellisen vuosituhannen tuloksia mukaan mahtuu ainoastaan kymmenen. Näistäkin kolmenkymmenen kärkeen oikeuttaa Spoofin ja aiemmin mainitun Ruotsalaisen lisäksi ainoastaan Jutta Kemilän vuonna 1995 juoksema aika 13,43 sijalla 29.

Historiallisen kovaa vauhtia laajalla rintamalla

2010-luvulta eteenpäin nähty räjähdyksenomainen tasonnousu pika-aidoissa ei siis rajoitu ainoastaan kärkiurheilijoihin. Vuosien 2010-2015 aikana kotimaisen tilaston 20:s tulos oli päälle 14,50 ja myös 15:nneksi paras noteerauskin selvästi päälle 14 sekunnin. Viides tulos oli puolestaan yleensä noin 13,50:n molemmin puolin.

Tämän jälkeen nämä kaikki tulokset ovat tippuneet selvästi. Viimeisen kolmen kauden aikana jopa tilaston kahdeskymmenes on juossut alle 14 sekunnin. Viidenneksitoista parhaan juoksijan tulos on puolestaan ollut jo kaudesta 2019 lähtien selvästi alle 14 sekunnin ja kuluva kausi on jo tähän mennessä ollut top15:n osalta historian kovatasoisin. Sijalle 15 oikeuttava aika on nimittäin tippunut jo tässä vaiheessa kautta lukemiin 13,55.



Kymmeneksi paras tuloskin on jo lähellä ennätyslukemia, vaikka kautta on vielä useampi kuukausi jäljellä. Viime kaudella tilaston kymppitulos on ennätyksellisen alhainen 13,37 ja tällä hetkellä tähän sijaan oikeuttaa aika 13,48. Kuten jo aiemmin todettiin, on viidenneksi paras tulos puolestaan ensimmäistä kertaa koskaan alle 13 sekunnin.

Ennätyksellistä on jo nyt myös 14 sekuntia alittaneiden urheilijoiden määrä. Tähän mennessä kaudella 2025 jo 23 naista on onnistunut taittamaan aidatun sadan metrin matkan alle 14 sekuntiin. Aiempi ennätys oli kahdelta edelliseltä kaudelta, jolloin top20 paineli matkan nopeammin kuin 14,00.



Myös 13,50:n alituksissa hyvin todennäköisesti tehdään tänä vuonna uusi ennätys. Tällä hetkellä alle 13 ja puolen juoksijoita on kaksitoista, eli yhtä paljon kuin kaudella 2023. Koska kesää on kuitenkin vielä paljon jäljellä, nousee 13,50:n alittajien määrä lähes varmasti. Ainakin ottelutähti Saga Vanninen parantanee tämänhetkistä noteeraustaan 13,51 ja varmistaa samalla ennätyksellisen määrän 13,50:n alittajia.



Naisten 100 metrin aitojen tason koventumista ja tiivistymistä voi tarkastella myös mediaanituloksien avulla. 2010-luvun alussa kotimaisen tilaston kahdenkymmenen kärjen mediaanitulos oli päälle 14 sekunnin tai aivan sen tuntumassa. Vuodesta 2019 vuoteen 2022 asti mediaani oli kuitenkin jo välillä 13,64-13,79.



Viimeisten kolmen kauden aikana tästäkin on noustu vielä selvästi, sillä mediaanitulos on ollut jo alle 13,50:n. Kauden 2024 kahdenkymmenen kärjen mediaanitulos 13,39 on parempi kuin koko kauden 2010 kotimainen kärkitulos.

Hurske ykkönen kärkinaisten keskinäisessä vertailussa

Suomen naisten sadan metrin aitojen kotimainen taso on siis noussut ryminällä viimeisimpien kausien aikana erittäin laajalla rintamalla. Kaikkein terävimmän kärjen ennätyshurjastelun lisäksi myös heidän takanaan on pidetty kovempaa vauhtia kuin koskaan aiemmin.

Lajin historiassa voidaan kuitenkin nimetä selvästi neljä muista erottuvaa pioneeria, jotka erottuvat selvästi muista. He ovat myös omalla esimerkillään lisänneet lajin vetovoimaa ja näin myös omalta osaltaan vauhdittaneet lajissa nähtyä positiivista kierrettä, joka on mahdollistanut tässä jutussa kuvatun merkittävän kokonaisvaltaisen tasonnousun.

Nämä urheilijat ovat luonnollisesti Suomen kaikkien aikojen tilaston tämänhetkinen neljän kärki, eli Lotta Harala, Reetta Hurske, Annimari Korte ja Nooralotta Neziri. Aiemmin jutussa mainituista 137 kolmentoista sekunnin alituksesta he ovat olleet vastuussa peräti 132:sta.

Kuten jo aiemmin kerrottiin, niin Neziri oli se, joka raivasi tietä muille suomalaisille alittamalla ensimmäisenä naisena 13 sekuntia. Hän oli myös pitkään ainoa suomalaisnainen alle 13 sekunnin kerhossa. Hän ehti juosta kausina 2014-2018 kaikkiaan kolmetoista 13 sekuntia alittanutta kisaa, ennen kuin myös Annimari Korte ja Reetta Hurske siirsivät ennätyslukemansa uudelle sekuntiluvulle.

Tämän jälkeen Korte alkoi ottaa Neziriä kiinni 13 sekunnin alituksissa, ja kauden 2023 päättyessä Korte oli juossut alle 13 sekunnin peräti 29 kertaa Nezirin 31:tä vastaan. Korte joutui kuitenkin valitettavasti päättämään uransa seuraavana vuonna, ennen kuin hän ehti ohittaa Neziriä tilastoissa.



Kortteen sijaan tämän tekikin Reetta Hurske. Vielä kauden 2023 lopussa hän oli 13 sekunnin alitusten määrässä kolmantena Nezirin ja Kortteen jälkeen, mutta viime vuonna hän nousi tilaston kärkeen 44 alituksella. Tällä kaudella hän on toistaiseksi kirjannut tilastoihinsa vielä kaksi alle 13 sekunnin tulosta lisää, joten hän johtaa tällä hetkellä tilastokakkosta Neziriä lukemin 44-37.

Suomen ennätysnainen Lotta Harala on tähän mennessä onnistunut alittamaan 13 sekuntia 20 kertaa, mutta hänen kaikki alituksensa ovat viimeisen kolmen vuoden ajalta. Mikäli hän pystyy kilpailemaan läpi kauden terveenä, on hän kauden lopussa ainakin varsin lähellä Kortteen kolmossijaa (29 alitusta).



Reetta Hurske on siis 13 sekunnin alitusten määrässä mitattuna Suomen historian toistaiseksi kovin urheilija, vaikkei hänen tilillään tällä hetkellä historian absoluuttisesti kovinta suomalaisaikaa olekaan.

Myös kärkiurheilijoiden uran 50 kovimman ajan tarkastelu vahvistaa tämän. Hurskeen mediaanitulos on 12,92, kun se Kortteella ja Nezirillä on 12,92 ja Haralalla ainakin toistaiseksi selvästi heikompi 13,05.



Haralan ensimmäinen kvartiili on samalla tasolla kuin Kortteen ja Nezirin mediaani. Hurskeen ensimmäinen kvartiili on puolestaan 12,84, kun se Kortteella on 12,88 ja Nezirillä 12,91.

Myös uran 50:nneksi parhaan tulokseen vertailussa Hurske on ykkönen, sillä hänellä se 13,01. Ero Neziriin on tosin vain kaksi sadasosaa, mikä osoittaa tulosten hajonnan olevan Nezirillä selvästi pienin kärkiurheiljoista. Kortteen uran 50:nneksi paras tulos on 13,17 ja Haralan 13,40, joten heillä tulosten hajonta on selvästi suurempaa kuin Hurskeella ja Nezirillä.

Kaksi muuta suomalaista 13 sekunnin alittajaa ovat toistaiseksi vielä selvästi jäljessä tilastoissa neljää pioneeria. Molemmat ovat kuitenkin vasta uransa alkuvaiheessa, joten voi hyvin olla, että he pystyvät tulevaisuudessa tekemään lajissa vielä Hursketta, Neziriä, Kortetta ja Haralaakin kovempaa jälkeä.

Lisäksi myös muut urheilijat ovat tehneet nousua vuosi vuodelta laajemmalla rintamalla. Voikin siis olla, että tulevaisuudessa 13 sekunnin alituksia nähdään vielä todella monilta muiltakin urheilijoilta. Lena Spoofin “ikuinen” SE 13,24 onkin enää vain pelkkä kuriositeetti lajin historiankirjoituksessa.