Nathalie Blomqvist historiallisesti naisten viidentonnin finaalissa - Mihin riittää hirmuvireisen suomalaisen vauhti?

Maanantai-iltana Pariisin olympiastadionilla nähdään ensimmäinen suomalainen finaalisuoritus. Perjantain alkuerissä kylmäpäisen suorituksen tehnyt Nathalie Blomqvist pääsee testaamaan vauhtiaan maailman parhaita vitosen juoksijoita vastaan ja taistelemaan huippusijoituksista.

Blomqvistin kohdalla on vaikea enää löytää riittävän hyviä ylisanoja kuvaamaan hänen tämän kauden suorituksiaan. Niin häkellyttäviä hänen esityksensä ovat olleet, eikä hänen vireensä näytä yhtään taittuneen. Pikemminkin vaikuttaisi siltä, että Pariisissa viivalla nähdään vielä kovakuntoisempi juoksija kuin aiemmissa hirmujuoksuissa.

Kun Blomqvist jäi 3000 metrin U20 EM-finaalissa niukasti mitalien ulkopuolelle vuonna 2019, näkivät monet jo urheilijan kovimman potentiaalin olevan 1500 metrin sijaan 5000 metrillä. Useamman vuoden vammakierre ja sen aiheuttamat aukot tarvittavassa harjoituspohjassa viivyttivät kuitenkin pidemmälle matkalle panostamista tähän kauteen asti.

Tällä kaudella IK Falkenin juoksijaa useamman vuoden ajan piinanneet vammat ovat onneksi olleet vain ikävä muisto menneisyydestä, mikä on näkynyt kauniilla tavalla myös kellossa. Vaikka Blomqvist on myös entisessä leipälajissaan 1500 metrin juoksussa paukutellut hienoja aikoja, ei päämatkasta ole kevään ja alkukesän hurjien vitosen juoksujen jälkeen enää ollut epäselvyyttä.

Pariisin olympialaisissa Blomqvist tekee historiaa, kun hän pääsee ensimmäisenä suomalaisnaisena kilpailemaan 5000 metrin loppukilpailussa. Lisäksi hän pääsee starttaamaan kisaan uransa parhaassa kunnossa, joten hän voi myös tehdä kilpailussa yllättävän kovaa tulosta.



Toisaalta Blomqvistia hehkutettaessa täytyy olla myös realisti. Hän on ennakkoon ennätysvertailussa kuudentoista juoksijan joukossa 14:s. Tämän kauden tilastoissa hän on 11:s, joka on hieman hämäävän hyvä sijoitus, sillä hänen takanaan ovat esimerkiksi matkan ME-nainen Gudaf Tsegay sekä näissä kisoissa vitosen ja tonnivitosen tuplaa tavoitteleva Faith Kipyegon.

Suomalaiselta ei siis vielä ainakaan Pariisin finaalissa voi odottaa suuria urotekoja. Mitalisijat menevät kaukana Blomqvistin tavoittamattomissa ja myös pistesijoille pääseminen on lähtökohtaisesti varsin kaukainen tavoite.

Suurin mielenkiinto maanantain finaalissa kohdistuukin siihen, millaisen loppuajan Blomqvist kilpailussa pystyy juoksemaan. Olisi erittäin positiivista, jos hän pystyisi ainakin rikkomaan ensi vuoden Tokion MM-kisojen suoran tulosrajan 14.50. Tällöin Blomqvist saisi hankittua itselleen työrauhan vuodeksi eteenpäin, kun paikka ensi vuoden MM-karkeloissa olisi sinetöity jo tässä vaiheessa.

Mikäli kilpailusta tulisi erittäin kovavauhtinen, voisi Blomqvist tavoitella kilpailussa myös uusia SE-lukemia. Juoksijan omien sanojen mukaan hän on nyt vieläkin paremmassa kunnossa kuin Roomassa, jolloin kello pysähtyi hänen kohdallaan aikaan 14.44,72. Rooman juoksussa myös liiallinen kakkosradalla juokseminen saattoi hieman loppuaikaa verottaa, vaikka muuten juoksu olikin vauhdin kannalta juuri Blomqvistille täydellinen.

Aiempien arvokisafinaalien perusteella loppukilpailusta saattaa kuitenkin tulla SE-haaveiden kannalta alkumatkaltaan liian hidasvauhtinen. Edellisissä arvokisoissa juoksut ovat edenneet siten, että ensimmäiset kilometrit mennää hyvinkin rauhallisesti ja tämän jälkeen loppumatka tullaan hirvittävää vauhtia. Voittoajat ovat yleensä olleet välillä 14.30-14.50.

Ainoa poikkeus tähän on Dohan MM-finaali, jossa pidettiin koko matkan ajan hyvää vauhtia ja mestaruus voitettiin tuloksella 14.26,72. Tuolloin vielä kahdeksannenkin loppuaika oli 14.44,92, eli juuri Blomqvistin ennätyslukemissa. Tällä hetkellä vitosen taso on kuitenkin astetta Dohan vuotta kovempi, joten useampi urheilija pysyy mukana tasaisen rajussa matkavauhdissa.



Blomqvistin kannalta olisikin erittäin toivottavaa, että kisassa lähdettäisiin pitämään heti alussa kovaa matkavauhtia, mutta ei kuitenkaan liian murhaavaa. Tasaisesti kiristyvä tahti olisi suomalaisnäkökulmasta paras vaihtoehto, koska tällöin Blomqvistilla olisivat parhaat mahdollisuudet juosta kisassa kova loppuaika. Tämä tekisi myös juoksemisesta vähemmän stressaavaa, kun joukko venyisi tasaiseksi nauhaksi heti alkumatkasta.

Mitalit kilpailussa ratkotaan todennäköisesti tuttuun tapaan kenialaisten ja etiopialaisten juoksijoiden sekä historiallista triplaa vitosella, kympillä ja maratonilla tavoittelevan Sifan Hassanin kesken. Vitonen lienee ennakkoon Hassanille vaikein matka voitettavaksi, kun hänellä on vastassaan sekä hurjassa tonnivitosen kunnossa oleva kirivoimainen Kipyegon sekä lähes minkälaista matkavauhtia tahansa kestävä Tsegay.

Helposti voitettava urheilija ei ole myöskään kymppitonnin ME-nainen Beatrice Chebet. Etiopian kakkosjuoksija Ejgayehu Taye (PB 14.12,98) ei ole hänkään vailla mahdollisuuksia.

Ennakkoon ajatellen kilpailusta tulee todennäköisesti tasaisesti kiihtyvä kisa, jossa jossain vaiheessa ennakkosuosikit erottuvat selvästi muista juoksijoista. Viimeisellä kierroksella edessä on todennäköisesti hurja taisto, jossa tämän matkan kovimmat titaanit testaavat armotta toistensa vauhtireservejä. Kyseessä saattaa hyvinkin olla yksi moderneista arvokisaklassikoista.

Suomalaisnäkökulmasta toivottavaa olisi, että tätä kilpailua muistellaan tiukan voittotaiston lisäksi myös siitä, että Nathalie Blomqvist tekee jälleen järkevän ja laskelmoidun huippujuoksun, jonka päätteeksi SE-lukemat kirjoitetaan jälleen uusiksi. Tosin parhaassa tapauksessa Pariisin loppuaika jää Blomqvistin SE-historiassa vain lyhytaikaiseksi noteeraukseksi ennen seuraavaa suurjuoksua.