Edellinen suomalaisnainen korkeushypyn olympiafinaalissa on Susann Sundkvist Montrealista vuodelta 1976.
Suomalaisten kisapäivä Stade de Francella
Pariisin olympialaisissa alkaa heti aamusta erittäin mielenkiintoisella lajilla. Rooman EM-kisoissa upeasti viidenneksi sijoittunut ja Paavo Nurmi Gamesissa uudet SE-lukemat ylittänyt
Ella Junnila starttaa Suomen aikaa kello 11.15 alkavaan korkeuskarsintaan ainoana tavoitteenaan pääsy finaaliin.
Suomalaista sekä hänen kaikkia haastajiaan odottaa kuitenkin yksi arvokisahistorian ennakkoon vaikeimmin arvioitavista karsintakilpailuista. Karsintaraja kilpailuun on ennätyskorkea 197 ja urheilijat ovat ennakkoon tilastoissa todella tasaisia. Tämän lisäksi useiden tilastojen kärkinimien vire on vaihdellut hurjasti kuluvan kauden aikana.
Vaihtelevasti suorittaneiden urheilijoiden ryhmään kuuluu myös Junnila. Kesäkuun alkupäivinä hän pääsi koko uransa parhaaseen vireeseen hypäten ensin Rooman karsinnassa pudotuksitta finaaliin vaaditun tuloksen 192 ja paransi finaalissa vielä sentillä tulokseen 193.
Reilua viikkoa myöhemmin Turussa Junnilan suorittaminen oli vielä tätäkin hurjempaa. Uusi SE-korkeus ylittyi ensimmäisellä yrityksellä, minkä jälkeen Tampereen Pyrinnön hyppääjä teki myös erinomaisia yrityksiä haamurajakorkeudesta 200.
Tässä vaiheessa ainoastaan taivas näytti olevan ennennäkemättömään lentoon päässeeltä Junnilalta. Hänestä alettiin puhua myös varsin perustellusti jopa potentiaalisena mitaliehdokkaana Pariisiin. Niin pitelemättömältä flow-tilassa ollut suomalainen vaikutti.
Turun jälkeen kaikki kuitenkin muuttui. Vaasan Kalevan kisoissa Junnila hyppäsi harjoituskuorman väsyttämänä 186, joka olisi voinut vielä olla yksi poikkeus muuten hurjaan sarjaan. Valitettavasti vire ei kuitenkaan tämänkään jälkeen suomalaisella ole palautunut ennenkään, vaan myös kahdessa seuraavassa kisassa tulos on jäänyt välille 183-185.
Erityisen hälyttävän näköistä Junnilan suorittaminen oli olympialaisten kenraalissa Joensuun Motonet GP:ssä. Tuolloin hän selvitti vain vaivoin kaksi ensimmäistä korkeutta 183 ja 185 vasta viimeisellä yrittämällä. Tämän jälkeen 188 oli liikaa.
Vaikka Junnila onkin tilastoissa jaetulla kuudennella sijalla, on hänen suorituskykynsä ennen karsintaa täydellinen arvoitus. Hän on osoittanut jo tämän kauden aikana olevansa uransa parhaassa iskussaan sekä fyysisesti että teknisesti ja etenkin Turun kilpailun loppupuolella hänen tekemisensä oli aivan maagista.
Toisin sanoen Junnilalla pitäisi olla kaikki edellytykset nousta Pariisissa takaisin omalle huipputasolleen, mikäli hän on Turun suoran olympiarajan ylityksen tähdännyt kaiken harjoituksissa siten, että hänen kehonsa on jälleen huippuiskuun virittyneenä kauden tärkeimmällä hetkellä.
Junnilan onneksi myös muiden tilastoissa korkealla olevien urheilijoiden suorittaminen on ollut epävarmaa. Ainoastaan tilastoissa selvästi muista erottuvat tuore ME-nainen Ukrainan
Jaroslava Mahutshih (SB 210) sekä Australian tilastokakkonen
Nicola Olyslagers (SB 203) ovat pystyneet suorittamaan läpi kauden sillä tasolla, että he voivat lähteä finaaliin täysin luottavaisina.
Heidän lisäkseen ainoastaan Serbian toisen polven hyppääjää
Angelina Topicia (SB 198) voi pitää lähes varmana finalistina. Muuten käytännössä jokainen karsintaan osallistuvista hyppääjistä voi päivän vireestä riippuen joko edetä finaaliin tai karsiutua.
Esimerkiksi yli kahden metrin tilastotuloksilla Pariisiin lähtevillä Jamaikan
Lamara Distinillä ja USA:n
Rachel Glennillä heidän SB-tuloksensa ovat yksittäisiä piikkituloksia. Lisäksi molempien kohdalla kyseessä on hallitulos, ja ulkona heidän tuloksensa ovat olleet selvästi heikompia.
Sama pätee myös Ella Junnilan kanssa tilastojen kutossijaa jakaviin Puolan
Maria Zodzikiin, Kyproksen kansalaisuuden rahalla saaneeseen ex-venäläiseen
Jelena Kulitshenkoon, Ghanan
Rose Yeboahin, Liettuan
Airine Palsyteen, Nigerian
Temitope Adeshinaan sekä USA:n
Vashti Cunninghamiin. Heillä kaikilla perustaso on ollut tällä kaudella selvästi alempana, joten heistä useampi saattaa hyvinkin hyvästä tilastotuloksesta huolimatta jäädä karsintaan.
Kaksissa aiemmissa olympialaisissa finaalipaikkaan on vaadittu karsintarajan ylitys. Tokiossa 14 urheilijaa ylitti rajakorkeuden 195 ja Riossa senttiä alemmalla olleen karsintakorkeuden ylitti peräti 17 naista. Näistä urheilijamäärältään ylisuurista finaaleista johtuen raja päätettiinkin todennäköisesti tällä kertaa nostaa peräti lukemiin 197.
Olisi kuitenkin suuri yllätys, jos perjantai-aamupäivänä löytyisi kaksitoista naista, jotka onnistuisivat tämän korkeuden ylittämään. Se vaatisi urheilijoilta useampia kauden parhaita, joidenkin kohdalla jopa ennätyksiä. Lisäksi useamman tilastojen kärkiurheilijan pitäisi toistaa ainakin tällä hetkellä selvältä tilastolliselta poikkeamalta vaikuttava suoritus.
Finaaliin saattaakin riittää hyvällä pöytäkirjalla tulos 192, joka on ollut loppukilpailuun oikeuttava tulos peräti neljä kertaa viimeisistä kuusista MM-kisoista. Tosin juuri kaksissa edellisissä kisoissa taso on ollut tavallista alhaisempi, sillä Eugenessä 2022 finaaliin riitti 190 ja Budapestissa poikkeuksellisesti vain 189.
Jos karsinta kuitenkin yltyy olympialaisille tyypillisesti kovatasoisesti, voidaan finaaliin edellyttää jopa korkeuden 195 ylittämistä. Tällöin ei kuitenkaan luultavasti tarvitse vertailla pöytäkirjoja, vaan tämä korkeus millä tahansa yrityksellä ylitettynä riittänee lähes satavarmasti loppukilpailuun.
Junnilalta finaaliin eteneminen vaatinee siis todennäköisesti joko kauden toiseksi tai kolmanneksi parasta tulosta. Joka tapauksessa hänen on kuitenkin tehtävä Suomen olympiahistorian paras tulos naisten korkeushypyssä, sillä toistaiseksi se on
Linda Sandblomin Riossa ylittämä korkeus 189.
Ensimmäinen suurempi haaste Junnilalle on kuitenkin jo toisessa korkeudessa, sillä tuolloin rimaa nostetaan suoraan korkeudesta 183 lukemiin 188. Viiden sentin korotus alkukorkeuksissa on poikkeuksellisen suuri ja ajoittain kisan alkuvaiheissa vielä konettaan käynnistelevälle Junnilalle pahimmassa tapauksessa jopa kohtalokas. Tosin jos hän on Rooman kaltaisessa iskussa, ei tämän pitäisi olla hänelle minkäänlainen ongelma.
Suomalaisnainen korkeushypyn finaalissa on olympiahistoriassa ollut harvinaista herkkua, eikä sellaista olekaan nähty sitten Montrealin kisojen. Perjantaina Pariisissa siihen on kuitenkin paras mahdollisuus todella pitkään aikaan. Se ei vaadi Junnilalta ylisuorittamista, vaan jo tällä kaudella nähdyn oman perussuorittamisen löytämistä uudelleen nyt nähdyn vaisumman jakson jälkeen.
Katso myös: Veikkauksen kohteet ja kertoimet Pariisin olympialaisten yleisurheiluun