Suomen kuulanaiset hirmuvireessä - Nähdäänkö perjantaina Leppävaarassa Kalevan kisojen historian kovin naisten kuulakisa?

Naisten kuulantyöntö ei etenkään 2000-luvun alussa ollut kovinkaan suuri Kalevan kisojen tähtihetki. Monina vuosina tv-kuvissa kuulapaikalta nähtiin lähinnä voittotyöntö sekä mahdollisesti viimeisen kierroksen ratkaisutyönnöt.

Viimeisimpien kausien aikana lajin kansallisen kärjen taso on kuitenkin noussut selvästi. Tästä johtuen naisten kuulantyöntö onkin Espoon Leppävaarassa pidettävien Kalevan kisojen avauspäivän yksi mielenkiintoisimmista lajeista.

Tilastojen kolmen kärki Emilia Kangas, Eveliina Rouvali ja Senja Mäkitörmä ovat kaikki työntäneet tällä kaudella pidemmälle kuin koskaan urallaan. Kangas on onnistunut jopa rikkomaan ensimmäisenä naisena 27 vuoteen 18 metrin rajapyykin. Kaikki kolme työntäjää ovat lisäksi näillä näkymin lunastamassa paikan Tokion MM-kisoihin rankingin kautta.

Perjantaina luvassa voi siis hyvinkin olla poikkeuksellisen kovatasoinen loppukilpailu, mikäli tällä hetkellä ennusteissa näkyvät ajoittaiset sadekuurot eivät tee työntöolosuhteista ringissä liian haastavia.



Tällä kertaa naisten kuulantyöntö ei siis todennäköisesti ole täytelaji, vaan yksi avauspäivän kohokohdista. Seuraavassa Etusuora tarjoaakin varsinaisia kisatapahtumia odotellessa kattavan tietopaketin naisten kuulantyönnön Kalevan kisojen historiasta sekä tämänvuotisen finaalin ennakkoasetelmista.

Katsaus lajin Kalevan kisojen historiaan - Pitkät voittoputket ja muiden lajien urheilijoiden menestys leimallisia

Kalevan kisojen historiassa naisten kuulantyönnölle tyypillistä on ollut samojen urheilijoiden hallinta. SE-nainen Asta Ovaska voitti lajin peräti yksitoista kertaa peräkkäin 1983-1993, ja jo ennen häntä pitkiin voittoputkiin pystyivät mm. Meeri Saari (1948-1955), Christine Barck (1969-1973) ja Tuula Kivi (1978-1982).

Myös lajin modernimpana samat urheilijat ovat useana vuonna hallinneet lajia. Hankasalmen Hankaa huippuvuosinaan edustanut Anna Rauhala voitti mestaruuden 1999-2002, jonka jälkeen Suvi Helin ja Niina Kelo jakoivat mestaruudet lähes keskenään 2003-2012.



Ainoana poikkeuksena ovat edelliset Espoon Leppävaarassa pidetyt Kalevan kisat. Tuolloin Pieksämäen Veikkojen Johanna Pulkkinen vei mestaruuden jättäen Kelon hopealle ja Helinin pronssille.



Helinin ja Kelon keskinäisten taistojen jälkeen Katri Hirvonen ja kiekonheittäjänä paremmin tunnettu Sanna Kämäräinen jakoivat mestaruudet vuosina 2013-2016. Tämän jälkeen Kaisa Kymäläinen sai juhlia mestaruutta 2017, ennen kuin Senja Mäkitörmän viiden mestaruuden putki alkoi vuonna 2018.

Mäkitörmän dominanssi päättyi toissavuonna, jolloin Kymäläinen palasi yllättäen mestariksi. Viime vuonna tilastoihin merkattiin puolestaan uusi mestari, kun Emilia Kangas nappasi ensimmäisen Kalevan kisojen voittonsa ja samalla myös ensimmäisen mitalinsa.

Pitkien voittoputkien lisäksi lajille tyypillistä on ollut muiden lajien taitajien menestys. Jo mainitun Kämäräisen lisäksi esimerkiksi keihäänheittäjät Päivi Alafrantti ja Helena Laine sekä kiekon SE-nainen Ulla Lundholm ottivat 1980-luvulla useampia kuulamitaleita. Viimeisin sivulajissaan mitaleille yltänyt urheilija on vuonna 2020 pronssia ottanut kiekonheittäjä Helena Leveelahti.

Kalevan kisojen historian menestynein urheilija on Asta Ovaska, joka voitti yhdentoista kullan lisäksi myös kolme hopeaa ja yhden pronssin. Ensimmäisen mitalinsa Ovaska voitti jo vuonna 1979 Helsingissä, ja vielä vuonna 2000 Lahden Kalevan kisoissa Ruotsinpyhtään Kisailijoiden legendaarinen kuulantyöntäjä oli hopealla.



Nykyurheilijoista meritoitunein on Senja Mäkitörmä viidellä kullalla, kahdella hopealla ja yhdellä pronssilla. Eveliina Rouvalilla mitaleita on seitsemän (neljä hopeaa ja kolme pronssia).

Naisten kuulantyönnön kovimmat voittotulokset on työnnetty vuosien 1986 ja 1996 välillä. Kalevan kisojen ennätys on Karolina Lundahlin tulos 18,23 vuoden 1996 Tampereen kisoista. Tämä on myös ainoa päälle 18 metrin voittotulos, sillä toiseksi paras voittotulos on Asta Ovaskan 17,96 vuodelta 1988 Hämeenlinnasta.




Tampereen vuoden 1996 kisa oli myös kokonaistasoltaan historian kovatasoisin. Marika Tuliniemen hopeatulos 17,36 on historian kovin hopeatulos ja Katarina Sederholmin 16,99 paras pronssityöntö.

Hopealle on vaadittu päälle 17 metrin tulos kaikkiaan viisi kertaa, edellisen kerran viime kaudella, kun Senja Mäkitörmä oli toinen tuloksella 17,14. Muut päälle 17 metrin hopeatyönnöt ovat 1990-luvulta.



2000-luvulla lajin taso oli vuoteen 2018 asti selvästi heikompi. Voittoon riitti useampana vuonna jopa alle 15 metrin tulos. Hopea- ja pronssituloksissa päälle 15 metrin tulokset olivat harvinaisuuksia.

Mäkitörmän valtakauden alettua voittoon on kuitenkin vaadittu joka vuosi vähintään yli 16 metrin työntö ja vuosina 2022 ja 2024 jopa päälle 17 metriä. Myös hopea- ja pronssimitaleille vaaditut työnnöt ovat pidentyneet selvästi. Kahtena edellisenä vuonna pronssillekin on vaadittu reilusti päälle 16,50:n kantanut työntö.



Selkeä tasonnousu ja tämän kauden aiemmat tulokset ennustavat siis Leppävaaran kisasta jopa historian kovatasoisinta. Seuraavassa tarkemmat ennakkoasetelmat kilpailuun.

Kangas, Rouvali ja Mäkitörmä ratkaisevat mitalit - Keskinäinen järjestys lähes mahdoton ennustaa etukäteen

Tämän vuoden finaalissa ei hyvin todennäköisesti nähdä yllätysmitalisteja. Tilaston kolmen kärki Kangas (18,20), Rouvali (17,96) ja Mäkitörmä (17,76) erottuvat niin selvästi kaikista muista. Neljäntenä kotimaan tilastoissa oleva vastikään U23 EM-kisojen finaalissa työntänyt Minttu Laurila on tuloksella 15,91 lähes kaksi metriä kärkikolmikkoa perässä.¨



Jos mitalikolmikko on etukäteen käytännössä pomminvarma, niin heidän keskinäinen järjestyksensä on sitäkin suurempi arvoitus. Jokaisella kisan kovasta ennakkosuosikkikolmikosta on perjantaina realistinen mahdollisuus voittaa kilpailu.

Tilastoykkösenä kisaan starttaava Kangas on toistaiseksi kolmikosta ainoa, joka on onnistunut ylittämään 18 metrin viivan. Tämä on kuitenkin selvä piikkitulos, sillä Kankaan kauden toiseksi paras noteeraus on 17,80. Lisäksi hänellä on yksi toinen päälle 17,50:n tulos sekä kaksi muuta 17 metrin ylitystä. Toisaalta tilastoihin on kirjattu hänelle myös kaksi alle 17 metriin jäänyttä tulosta.



Tilastokakkonen Rouvali on työntänyt pisimmillään vain neljän sentin päähän 18 metrin viivasta, minkä lisäksi hänen tilastoistaan löytyy myös tulos 17,94 ja kolme muuta vähintään lukemiin 17,50 kantanutta tulosta. Tosin hänellekin on sattunut yksi ohikisa Madridin joukkue EM-kisoissa, joissa tulokseksi jäi 16,84.

Tilastokolmonen Mäkitörmä on ollut kolmikon tasaisin suorittaja. Hän on kisannut tähän asti tällä kaudella kahdeksan kertaa, ja jokaisessa kisassa Varpaisjärven Vireen työntäjä on lennättänyt neljän kilon kuulan vähintään lukemiin 17,23. Kuortaneen ennätystyönnön 17,76 lisäksi kesäkauden tuloksiin mahtuvat myös lukemat 17,55 ja 17,51.

Kärkityöntäjistä Kankaalla ja Rouvalilla ovat edellytykset pisimpiin työntöihin. He ovat molemmat työntäneet kahdesti kauden kuluessa Mäkitörmän ennätystä pidemmälle. Toisaalta pyörähtäjinä heidän tekniikkansa on astetta epävarmempi kuin pakittaja Mäkitörmällä, mikä näkyy suurempana hajontana tuloksissa.



Kovan kolmikon jokainen työntäjä on kuitenkin ollut sen verran varmassa päälle 17 metrin kunnossa, että historian kovatasoisin kuulakisa ainakin kolmen kärjen osalta vaikuttaa varsin todennäköiseltä.

Olisikin ennakko-odotuksiin nähden pettymys, mikäli perjantaina ei nähtäisi historian ensimmäistä päälle 17 metrin pronssitulosta. Myös toistaiseksi paras hopeatulos 17,36 vuodelta 1996 on erittäin suuressa vaarassa pyyhkiytyä pois tilastoista. Sen sijaan Lundahlin KK-ennätyksen rikkominen edellyttäisi Kankaaltakin muutaman sentin ennätysparannusta.

Kaikki merkit viittaavat siis siihen, että perjantaina naisten kuulantyöntäjät pääsevät loistamaan parrasvaloissa, kun kolme Suomen kuulahistoriassa jo nyt poikkeuksellisen kovaan urheilijaa mittelee keskinäisestä paremmuudestaan.

Kun panoksena ovat SM-mitalit, niin kova keskinäinen kilpailu villitsee toivottavasti kaikki kolme työntäjää näyttämään parasta osaamistaan. Näin tapahtuessa naisten kuula on perjantaina yksi illan suurimmista helmistä.