Naisten pika-aidat Kalevan kisojen perjantain herkkupala - Kuinka moni nainen alittaa 13 sekuntia?

Kalevan kisat alkavat perjantaina Espoon Leppävaarassa. Avauspäivän yksi mielenkiintoisimmista lajeista on luonnollisesti naisten 100 metrin aidat, jossa kotimainen taso on toistaiseksi ollut historiallisen kova.

Koskaan aiemmin lajin historiassa ei viisi eri naista ole onnistunut alittamaan 13 sekuntia, joka oli vuosikymmenien ajan suomalaisnaisille jopa utopistinen haamuraja. Tällä kaudella kuitenkin sekä Lotta Harala (12,74), Nooralotta Neziri (12,80), Saara Keskitalo (12,81), Vilma Mäki sekä Reetta Hurske (12,92) ovat onnistuneet alittamaan kyseisen rajan, ja suurin osa heistä jopa useamman kerran.

Myös kovan kärkikolmikon takana taso on ollut harvinaisen kova. Tähän mennessä peräti 15 naista on pinkonut 100 metrin aidatun matkan alle 13,50:n ja 14 sekunnin alituksia on tilastoihin merkitty jo 23 urheilijalle.

Tämä ennustaa perjantaille historiallisen kovatasoista kilpailua. Viime vuosien aikana suomalaisnaiset ovat jo laittaneet useita kertoja Kalevan kisojen ennätykset uusiksi ja tälläkin kertaa on mahdollista, että vain vuoden vanha Reetta Hurskeen Kalevan kisojen ennätys 12,76 laitetaan uusiksi.

Kalevan kisojen neljä nopeinta voittoaikaa on kaikki juostu 2020-luvulla, mikä kertoo lajin kovasta tasonnoususta. Annimari Kortteen historian kakkosaika 12,79 on vuodelta 2020, ja Reetta Hurskeen voittoajat 12,85 ja 12,87 vuosilta 2023 ja 2022 ovat listalla seuraavina. Kovin vanha ei ole myöskään Nooralotta Nezirin kaikkien aikojen viidenneksi kovin voittotulos 12,92 vuodelta 2018.




Pika-aitojen tason tiivistyminen Kalevan kisoissa on selvästi havaittavissa myös tarkasteltaessa mitalituloksia koko 2000-luvulta. Vuoteen 2011 asti hopea- ja pronssitulokset olivat useimmiten päälle 13,50:n lukemissa ja ajoittain pronssia saattoi saada jopa lähelle 14 sekunnin tuloksella.



Tästä eteenpäin varsinkin hopeatulokset lähtivät selvään laskuun. Vuodesta 2018 hopealle on vaadittu jo lähes poikkeuksetta lähelle 13 sekunnin rajaa olevaa tulosta, ja kahden viimeisen vuoden aikana hopea-ajat ovat olleet jopa alle 13 sekunnin. Viime vuonna Lotta Haralan hopeatulos oli peräti 12,81.

Pronssitulosten osalta hurjimmat vuodet ovat toistaiseksi olleet 2010- ja 2020-luvun taitteessa. Toistaiseksi nopein pronssiaika on vuodelta 2020, jolloin Reetta Hurske oli Turussa järjestetyissä kisoissa kolmas ajalla 13,02.



Tämän jälkeen pronssille oikeuttaneissa tuloksissa on kuitenkin tapahtunut selkeä notkahdus. Vuosina 2021 ja 2022 pronssia voitettiin selvästi päälle 13,50:n tuloksella. 2023 aika laski jälleen lukemiin 13,19, mutta viime vuonna pronssia pokattiin jälleen heikommalla astetta heikommalla ajalla 13,41.

Tänä vuonna pronssiinkin tullaan todennäköisesti vaatimaan selvästi parempaa tulosta kuin viimeisissä neljissä Kalevan kisoissa, mikäli tuuliolosuhteet sen sallivat. Voi myös hyvinkin olla, että ensimmäistä kertaa lajin historiassa kaikki mitalistit painelevat matkan alle 13 sekunnin.

Myös muiden finalistien osalta luvassa saattaa olla historiallisen kovaa vauhtia. Aiempina vuosina finaaliin vaadittu aika on yleensä ollut 14 sekunnin tuntumassa. Poikkeuksen tähän muodostavaa toistaiseksi historian kovatasoisin SM-koitos kahden vuoden takaa, jolloin finaaliin yltääkseen oli digitaalit pysäytettävä aikaa 13,68.

Jos myötäinen tuuli hellii perjantaina Leppävaaran stadionin etusuoraa, on tällä kertaa finaaliin vaadittava tulos jopa selvästi tätä kovempi. Tilastoissa kahdeksas aika ennen perjantaista starttia on Mila Heikkosen 13,34.

Viisi naista taistelemassa kolmesta mitalista - Tekeekö Neziri historiaa?

Kilpailun ennakkosuosikit ovat luonnollisesti tilastojen viiden kärki Harala, Neziri, Keskitalo, Mäki ja Hurske, jotka ovat viilettäneet matkan alle 13 sekunnin. Viisikko erottuu tilastoissa varsin selvästi, sillä kuudenneksi parhaan ajan juossut ottelija Saga Vanninen on kellottanut tuloksen 13,25. Lisäksi Vannisen osallistuminen pika-aitoihin on vielä epävarmaa.



Tästä viisikosta viime vuoden mestari Harala on nostettava suurimmaksi suosikiksi. Joensuun Motonet GP:ssä ajan 12,74 juossut vuoden 2017 Suomen mestari on kellottanut kauden kolme vikkelintä noteerausta, joten hän on ennakkoon kovan nelikon vahvin lenkki. Myös hänen tämän kauden mediaanituloksensa 12,84 on suunnilleen samalla tasolla kuin hänen kovimpien haastajiensa parhaat tulokset.

Haralan takana kakkossijasta taistelevat tiukimmin lajin kuusinkertainen mestari Neziri sekä uransa ylivoimaisesti parasta kautta juokseva Keskitalo. Neziri paransi juhannuksena Kuortaneella yhdeksän kauden takaista ennätystään ja Keskitalo on juossut uransa kymmenestä parhaasta ajasta yhdeksän tämän kauden aikana.



Heidän tilastonoteerauksiensa ero on vain yksi sadasosa ja molempien mediaanitulos tältä kesältä on 12,93. Perjantaina kokenut Neziri saattaa kuitenkin vielä tällä kertaa olla parempi, sillä Keskitalon viikon takainen kolmen juoksun rupeama saattaa vielä näkyä Leppävaarassa. Neziri on puolestaan pitänyt kilpailutaukoa Joensuun Motonet GP-kisasta asti.

Nezirillä on perjantaina myös mahdollisuus tehdä historiaa. Tällä hetkellä Neziri jakaa mitalien kokonaismäärässä kahdellatoista mitalillaan ykkössijaa yhdessä 1960- ja 70-lukujen hallitsijan Sirkka Norrlundin ja 1990- ja 2000-lukujen aituritykin Johanna Halkoahon kanssa. Jos Neziri ottaa perjantaina mitalin, hän nousee yksin kolmeentoista mitaliin.



Tilastojen sijoilla neljä ja viisi olevat Mäki ja Hurske ovat ennakkoon haastajia. Etenkin Mäen mitali olisi varsin suuri yllätys, sillä hänen Lappeenrannassa kesäkuussa juoksemansa ennätystulos 12,88 on ainakin toistaiseksi selkeä piikkitulos. Muissa starteissa hänellä on mennyt 100 metrin aidattuun matkaan yli 13 sekuntia.



Myös neljä edellistä mestaruutta nimiinsä vienyt yhteensä viisinkertainen Kalevan kisojen voittaja Hurske lähtee kisaan takamatkalta. Kevään harjoitukset pilanneiden vammojen jälkeen viimevuotinen Rooman EM-kisojen finalisti on kuitenkin ajoittain osoittanut myös viitteitä nousukunnosta, joten häntä ei missään nimessä voi kokonaan laskea ulos mitalitaistosta, etenkään pika-aitojen kaltaisessa erittäin herkässä lajissa.

Tähän mennessä suomalainen aitakesä on ollut jo poikkeuksellinen. Ennätyksiä on rikottu laajalla rintamalla, eikä 13 sekuntia voi enää pitää suomalaisille minkäänlaisena haamurajana.

Tämän perusteella olosuhteiden salliessa Suomen aitajuoksun terävin kärki voi hyvinkin tarjota katsojille perjantai-iltana todella kovaa tykitystä. Mestaruuden voittaminen ja mitalikorokkeelle nouseminen ei tilastojen perusteella ole koskaan ollut niin haastavaa kuin tänä vuonna. Tämän pitäisi näkyä myös kisan jälkeen Leppävaaran stadionin tulostaululla.