Yksikään suomalainen yleisurheilija ei ole vielä saavuttanut mitalia kaksissa MM-halleissa. Tähän saattaa tulla hyvin pikaisesti muutosta, kun Saga Vanninen lähtee viikonloppuna jälleen mitalijahtiin Kiinan Nanjingissa.
Mika Halvari ja
Saga Vanninen.
Lista suomalaisista mitalisteista yleisurheilun MM-halleissa on lyhyt ja ytimekäs. Halvari pukkasi keväällä 1995 Barcelonan kisoissa tuloksen 20,74 ja pokkasi sillä kirkkaimman mitalin. Tämän jälkeen mitalikahveja saatiin odotella peräti 29 vuotta, kunnes Vanninen sijoittui toiseksi Glasgow’n kisoissa keväällä 2024.
Vaikka yleisurheilu on pääsääntöisesti ulkona kilpailtava kesälaji, niin kärkisijat eivät silti irtoa helpolla edes sisällä kilpailtavista globaaleista arvokisoista. Iso osa lajien kärkinimistä jättää sisäratojen kamppailut suosiolla väliin, mutta kovan tason mitaliehdokkaita löytyy aina lajista lajiin.
MM- ja EM-hallien vaatimustasosta kertoo jotain se, että oman mantereemme mestaruuskisoista kotiin on tuotu vuosien varrella peräti 35 mitalia. Tässä vertailussa on otettava huomioon se tosiasia, että ensimmäiset EM-hallit käytiin jo 15 vuotta MM-halleja aiemmin, mutta iso kuva ei silti muutu.
Tämä alustus kuvaa sitä, kuinka historiallinen mahdollisuus Vannista odottaa viikonloppuna Itä-Kiinassa. Apeldoornin EM-halleissa 4922 pistettä otellut ja kultamitalin napannut suomalaistähti on kiistatta yksi naisten viisiottelun mitalisuosikeista myös Kiinan maaperällä. Yhdysvaltojen Taliyah Brooks on lähes ainoa ei-eurooppalainen mitalikandidaatti, joten Nanjingissa nähdään pitkälti EM-hallien uusinta kärkisijojen suhteen.
Viime syksynä kymmenottelun olympiavoittajan
Erki Noolin valmennukseen siirtynyt Vanninen on ottanut lyhyessä ajassa suuria kehitysharppauksia moniottelijalle tärkeimmässä ominaisuudessa, eli nopeudessa. Kuten Nool on itsekin todennut, kovempi vauhti näkyy parempina tuloksia useassa eri lajissa - ei pelkästään 200 metrillä tai pika-aidoissa. Lahjakkuudesta Vannisen suorittaminen ei ole koskaan jäänyt kiinni, mutta nyt tekemisessä on aivan uudenlaista itsevarmuutta.
Vannisen palkintokaapista löytyy runsaasti täytettä nuorten arvokisamitalien muodossa, ja nyt hän on onnistunut tekemään onnistuneen nousun kärkisijoille myös yleisessä sarjassa. Viime kesän arvokisat sujuivat odotettua heikommin loukkaantumisten takia, mutta nyt urheilijan terveystilanne on saatu jälleen kuntoon. Näyttää siltä, että juuri terveenä pysyminen on Vannisen kohdalla suurin riskitekijä tulevien suurvoittojen suhteen.
Apeldoornin EM-kulta rakentui kolmen lajiennätyksen pohjalle, joiden lisäksi Vanninen onnistui hienosti myös kuulassa ja 800 metrillä. Loppupisteet (4922) veivät Tampereen Pyrinnön ottelijan naisten viisiottelun kaikkien aikojen listalla peräti sijalle 11, mikä on lähes poikkeuksellisen kova suoritus suomalaisessa yleisurheilussa.
Uusia SE-pisteitä voi tarkastella myös siitä näkökulmasta, että olympiavoittajan ja kolminkertaisen MM-kultamitalistin
Carolina Klüft otteli vain 26 pistettä enemmän. Sivulauseessa voi mainita sen, että Klüft otteli seitsenottelussa parhaimmillaan 7032 pistettä.
Vannisesta voidaan siis hyvällä syyllä puhua jo nyt tähtistatuksella urheilevasta maailmanluokan suorittajasta. Yleisurheilukausi 2025 on vasta alkumetreillään, mutta EM-kultamitalistin kohdalla edessä siintää jo suomalaisurheilijalle harvinainen, jopa ennennäkemätön menestysikkuna.
Kesällä edessä ovat alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut Bergenissä, ja ulkokauden huipentaa sesongin päätapahtuma, eli Tokiossa järjestettävät MM-kilpailut. On täysin realistista, että Vannisen palkintokaappi täydentyy tämän vuoden aikana kolmella aikuisten arvokisamitalilla.
.jpg)
