Suomalaisen mäkihypyn synkästä päivästä tasan 30 vuotta

Suomen mäkihistorian rajuimmasta ponnistuksesta, persoonallisesta lentoasennostaan sekä Jasu-lemmikkikanistaan tunnettu kuopiolainen Mika Laitinen saavutti joukkuemäen olympiakullan jo 18-vuotiaana Albertvillessa 1992.

Tämän jälkeen v-tyylin niksejä opetellut Laitinen piti pari hiljaisempaa vuotta kunnes palasi huipulle Thunder Bayn MM-kisoissa 1995. Kanadasta tuliaisina oli normaalimäen MM-pronssi ja maailmanmestaruus joukkuemäessä.



Seuraavan kauden 1995-1996 alku oli Laitisen ja koko Suomen mäkimaajoukkueen riemumarssia voitosta voittoon.

Joulukuussa 1995 käytiin yhdeksän mäkihypyn maailmancupin osakilpailua, joista viidessä voittajaksi ylsi Laitinen. Yhden kerran voittoa tuulettivat Janne Ahonen ja Ari-Pekka Nikkola sekä japanilaiset Masahiko Harada ja Hiroya Saito.

Laitinen voitti suvereeniin tyyliin joulun jälkeen Oberhofissa käydyn maailmancupin osakilpailun. Toiseksi tullut Ari-Pekka Nikkola hävisi Laitiselle yli 12 pistettä.

Myös mäkiviikon avausosakilpailusta Oberstdorfista tuli ykkössija ennen viimeistä kauttaan huipulla hypännyttä pitkän linjan mäkilegendaa Jens Weissflogia.

Tässä vaiheessa Laitinen johti maailmancupin kokonaiskilpailua yli 70 pisteen erolla ennen toisena ollutta Nikkolaa. Kolmossijaa hallussaan pitänyt Masahiko Harada oli lähes 250 pisteen päästä Laitisesta.

Kohtalokas uusivuosi

Uudenvuodenaattona Laitisen nousu mäkikuninkaaksi katkesi ikävimmällä mahdollisella tavalla.

Kuopiolainen kaatui iltapäivän harjoituksessa 97 metrin hypyn sillä seurauksella, että hänellä todettiin myöhemmin sairaalassa aivotärähdys, vasemman solisluun murtuminen, viiden kylkiluun murtuminen, ilmarinta sekä naarmuja kasvoissa. Vauhtia onnettomuushetkellä oli noin 80 kilometriä tunnissa.



Läheltä kohtalokasta suoritusta seurannut toinen kuopiolainen Ari-Pekka Nikkola arvioi, että kaatuminen johtui epätasaisesta alastulorinteestä. Laitisen hyppy suuntautui oikeaan mäen oikeaan laitaan, jota ei ollut tasoitettu kunnolla. Nikkola patistelikin mäen kunnostajia töihin välittömästi kaatumisen jälkeen.


Mika Laitisen kaatuminen Garmisch-Partenkirchenissa 1995 (kohdassa 1:10): Mika Laitinen muistelee kaatumistaan

Suomen joukkueenjohtaja Matti Pulli syytti puolestaan liian löysiä Silvretta-siteitä, joita saksalainen tehdas oli tuonut tuohon aikaan markkinoille. Pulli oli nostanut asian esille jo aiemmin Kansainvälisen Hiihtoliiton kokouksessa.

Aivotärähdystä saattoi edesauttaa Laitisen tyyli pitää kypärän remmi liian löysällä ja leuan päällä. Kypärä irtosi Laitisen päästä kaatumisen aikana. Laitisen omasta sähellyksestä saattoi kieliä myös se, että 97 metriä kantanut hyppy jäi lähes parikymmentä metriä mäen silloisesta mäkiennätyksestä, eivätkä tällaisten suoritusten alastulot tuota yleensä haasteita planeetan parhaille mäkikotkille.

Laitinen ei missään vaiheessa menettänyt tajuntaansa mutta oli vahvan lääkityksen takia puolitokkurassa seuraavan päivän aamuun asti. Onnettomuudestaan Laitinen ei muistanut mitään mutta oli kysellyt sairaalan vuoteella tapahtumien kulkua joukkueen lääkäriltä Antti Eskolalta.

Hyppääjä siirrettiin kaksi päivää onnettomuuden jälkeen ensin helikopterilla Müncheniin, mistä matka jatkui Suomesta tilatulla ambulanssilentokoneella suoraan Helsinkiin. Loukkaantuneen urheilijan lennättäminen suoraan Keski-Euroopasta Suomeen oli harvinainen tapaus. Hiihtoliitto oli toiminut aiemmin näin vain kätensä Oberstdorfin MM-hiihdoissa 1987 loukanneen Jukka Ylipullin kohdalla.

Onnettomuus yllätti myös hyppääjän Pirkko-äidin, jonka mukaan Mika ei ollut koskaan joutunut hyppäämisen takia sairaalaan, ja satunnaiset kaatumisetkin olivat olleet erittäin harvinaisia.

Laitinen menetti onnettomuutta seuranneen lähes kahden kuukauden kilpailutauon takia todennäköisesti suuren summan rahaa. Hän oli tienannut pelkästään joulukuussa 1995 maailmancupin kilpailuista lähes 250 000 markkaa eli noin 70 000 nykyistä euroa.

Paluu huipulle nopeasti

Maailmancupin kisoihin Laitinen palasi onnettomuutensa jälkeen varsin nopeasti.

Kuopiolainen kuului Suomen joukkuemäen voittonelikkoon Trondheimin osakilpailussa 23. helmikuuta 1996. Henkilökohtaisissa osakilpailuissa hän ylsi toiseksi jo Lahden suurmäessä maaliskuun ensimmäisenä päivänä ja napsi muitakin kärkipään sijoituksia kevään 1996 aikana.

Tämän jälkeen Laitinen kuitenkin putosi maailmancupin voittotaisteluista.

Viimeinen henkilökohtaisen maailmancupin osakilpailun palkintopallisijoitus tuli Villachissa joulukuussa 1997, kun kuopiolainen ylsi normaalimäessä kolmanneksi. Joukkuemäessä tilille napsahteli kuitenkin edelleen huippusijoituksia, muun muassa MM-kulta 1997.

Keväällä 1997 Laitisen uralla oli sattunut myös toinen dramaattinen kaatuminen, tällä kertaa Lahden suurmäessä maailmancupin joukkuekilpailussa. Laitinen teloi polvensa eikä enää palannut mäkeen kyseisenä keväänä. Tästä kaatumista hyppääjä kuvaili itse isommaksi takaiskuksi uralleen kuin mäkiviikon onnettomuutta.

Mika Laitisen urheilu-ura päättyi 27-vuotiaana maaliskuussa 2000. Uran lopettamiseen vaikutti lähiaikoina häämöttänyt valmistuminen tradenomiksi sekä työelämään siirtymistä seurannut mäkiuraa vakaampi taloudellinen tilanne.