Keihäänheitto ja muut heittolajit tuoneet lähes puolet suomalaismitaleista alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa - Lue kattava selvitys suomalaisten mitaleista U23-ikäluokassa!

Alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailut alkavat torstaina Norjan Bergenissä. Suomesta kisoihin lähtee iskukykyinen joukko, jonka suurimpia tähtiä ovat mm. hallitsevat mestarit Saga Vanninen ja Juho Alasaari sekä tässä ikäluokassa ensimmäistä kertaava kisaava alle 20-vuotiaiden MM-pronssimitalisti Antti Sainio.

Bergenissä kisattava koitos viidestoista kerta, kun EM-mitaleista taistellaan tässä ikäluokassa. Ensimmäiset U23-kisat pidettiin vuonna 1997 Turussa ja Suomi onkin ollut tähän mennessä ahkerin kisaisäntä. 2013 mestaruuksista miteltiin Tampereella ja kaksi vuotta suomalaisurheilijat pääsivät näyttämästään parasta osaamistaan Espoossa kotiyleisön edessä.

Tähän mennessä suomalaiset ovat saavuttaneet tämän ikäluokan EM-kisoissa yhteensä 54 mitalia. Näistä 11 on kultaista, 18 hopeista ja 25 pronssista.

Näistä mitaleista peräti 21 saavutettiin kolmissa ensimmäisissä kisoissa Turussa 1997, Göteborgissa 1999 ja Amsterdamissa 2001. Tämän jälkeen mitalitahti hiipui selvästi, sillä kahdella seuraavalla kerralla Bydgoszczista 2003 ja Erfurtista 2005 kotiintuomisina oli yhteensä vain neljä mitalia. Nämä olivat myös kaikki himmeämpiä.



Debrecenissä 2007 ja Kaunasissa 2009 Suomi palasi kuitenkin jälleen kultakantaan, kun 2007 mestaruutta juhli Visa Hongisto 200 metrillä ja kahta vuotta myöhemmin Ari Mannio keihäänheitossa. Myös mitalien kokonaismäärä nousi taas neljään molemmilla kerroilla.

Tämän jälkeen suomalaisten mitalihanat ehtyivät lähes täysin, sillä koko 2010-luvun arvokisat toivat mitalisarakkeeseen yhteensä vain seitsemän uutta merkintää. Kertaakaan suomalaiset eivät toki jääneet kokonaan mitaleitta, mutta ainoastaan Bydgoszczissa 2017 Suomi sai enemmän kuin yhden mitalin.



Suomalaisittain onneksi 2020-luvulla mitaleja on jälleen alkanut tulla tiuhempaan tahtiin. 2021 Tallinnassa saldo nousi jo Gävlen vaisujen kisojen jälkeen jälleen kolmeen mitaliin, mutta Espoon kotikisat 2023 olivatkin todellista suomalaista ilotulitusta.

Suomen saldo vuoden 2023 EM-kisoista oli huikeat 10 mitalia, eli koko kisahistorian paras. Tähtiurheilijoiden Silja Kososen ja Saga Vannisen johdolla koko joukkue ylisuoritti ja saavutti yhteensä kolme kultaa, kolme hopeaa ja neljä pronssia.

Sukupuolittain tarkastellen miesurheilijat ovat saavuttaneet yhteensä 31 mitalia ja naiset 23. Kultamitaleja miehet ovat saavuttaneet seitsemän ja naiset neljä.

Yksittäisistä urheilijoista menestynein on puolestaan pikajuoksija Johanna Manninen joka saavutti kolme mitalia vuoden 2001 kisoissa (kultaa 200 m, pronssia 100 m ja pikaviesti). Topias Laine on puolestaan ainakin toistaiseksi ainoa kaksissa eri kisoissa mitalin saanut suomalainen (kultaa 2021, hopeaa 2023).

Keihäs ja muut heitot tuoneet suurimman osan mitaleista

Lajiryhmittäin tarkasteltuna heittolajit on ollut tähän asti suomalaisille selvästi menestyksekkäin. Mitaleista 24, eli 44 prosenttia, on tullut heittopaikoilta.

Kenttälajit ovat olleet Suomelle muutenkin vahvoja, sillä toiseksi eniten menestystä on tullut hyppylajeista. Korkeus, seiväs, pituus ja kolmiloikka ovat tuoneet yhteensä kaksitoista mitalia, eli 22 prosenttia kaikista mitaleista.



Hieman yllättäen myös pikamatkat ovat olleet Suomelle alle 23-vuotiaiden ikäluokassa varsin menestyksekkäitä. Sähäköiltä ratamatkoilta suomalaiset ovat saavuttaneet kaikkiaan yhdeksän mitalia, joista myös kaksi väriltään kultaista.

Kestävyysmatkoilta Suomeen on tullut yhteensä neljä mitalia, mutta toistaiseksi ei vielä yhtään kultaa. Otteluista suomalaisilla on puolestaan yksi jokaista väriä.

Vielä edellisiin kisoihin asti keskimatkat ja kävelyt olivat olleet suomalaisille kokonaan mitalittomat. Veera Mattilan 800 metrin hopean Jerry Jokisen 20 kilometrin kävelypronssin ansiosta suomalaiset ovat kuitenkin saaneet nyt vähintään yhden mitalin jokaisesta lajiryhmästä.



Jos mitaleita tarkastellaan lajeittain, erottuu keihäänheitto vähemmän yllättäen selvästi muista. Keihäspaikalta mitaleja on tullut yhteensä 14, eli toisin sanoen yli neljäsosa kaikista mitaleista.



Muista heittolajeista kuula ja moukari ovat molemmat tuottaneet neljä mitalia. Kiekkopaikalla suomalaismitalia on puolestaan tuuletettu kahdesti.

Hyppylajeista menestyksekkäin on ollut seiväs, josta mitaleita on tullut viisi. Seiväs on siis myös keihään jälkeen toiseksi menestyksekkäin yksittäinen laji.

Muista hyppylajeista kolmiloikka on tuonut Suomelle kolme mitalia. Pituudesta ja korkeudesta mitaleja on puolestaan tullut kaksi.

Pikamatkoilta mitaleja on tullut henkilökohtaisilla matkoilla 200 metriltä, pika-aidoista kaksi sekä 100 metriltä ja 400 metrin aidoista yksi. Lisäksi pikaviesteistä suomalaiset ovat saaneet kolme pronssia pikaviestistä. 400 metriä ja 4 x 400 metrin viesti ovat olleet suomalaisille toistaiseksi mitalittomia.

Kestävyysmatkoista menestyksekkäin on ollut 10 000 metriä, jossa Janne Holmén ja Annemari Sandell ovat molemmat saavuttaneet hopeaa. 3000 metrin esteissä Jukka Keskisalo juoksi pronssia 2003 ja 5000 metriltä Suomi sai puuttuvan mitalin kaksi vuotta sitten, kun Eemil Helander sai hopeaa.

Otteluissa Suomella on Saga Vannisen kahden vuoden takaisen kullan lisäksi yksi hopea ja yksi pronssi kymmenottelusta. Kävelyissä Jokisen mitali on ainoa samoin kuin Mattilan mitali keskimatkoilla. 1500 metriä on siis ollut toistaiseksi suomalaisille mitaliton.

Kuinka U23-menestys on heijastunut aikuisten tasolle?

Alle 23-vuotiaiden kisat ovat siis olleet suomalaisille keskimäärin selvästi menestyksekkäämpiä kuin aikuisten arvokisat viimeisten vajaan 30 vuoden aikana. Vaikka suunta onkin ollut 2010-luvun synkkien vuosien jälkeen nousussa myös aikuisten tasolla, ei Espoon kaltaista 10 mitalin ilotulitusta ole nähty ainakaan vielä.

Menestyksestä oman ikäluokan arvokisoissa onkin luonnollisesti vielä todella pitkä matka aikuisten arvokisojen mitalikorokkeelle, eikä nuorten arvokisamitali ole tae mistään, ainoastaan osoitus potentiaalista.

Kuitenkin nuorten kisojen mitalistien listasta voi poimia lähes kaikki arvokisamitalistit viimeisen 20 vuoden ajalta. Ainoastaan vuoden 2005 Helsingin MM-pronssimitalisti Tommi Evilä sekä 2020-luvun mitalistit Wilma Murto, Topi Raitanen, Kristiina Mäkelä sekä Lassi Etelätalo jäivät U23-kisoissa ilman mitalia.



Hekin kaikki menestyivät tämän ikäluokan EM-kisoissa vähintään kohtuullisesti lukuun ottamatta Mäkelää, joka ei koskaan kisannut U23-ikäluokan arvokisoissa. Raitanen oli sen sijaan parhaimmillaan neljäs, Murto ja Evilä puolestaan sijalla kuusi. Etelätalon sijoitus oli yhdeksäs.

Kaikkiaan seitsemän henkilökohtaisilla matkoilla mitalin U23-kisoissa voittaneista urheilijoista on pystynyt samaan myös aikuisten tasolla ulkoradoilla. Tähän joukkoon kuuluvat Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen, Ari Mannio, Jukka Keskisalo, Olli-Pekka Karjalainen, Janne Holmén sekä Heli Koivula.



Jos mukaan lasketaan myös sisäradoilla saavutetut arvokisamitalit, niin mukaan voidaan lisätä myös Saga Vanninen ja Ella Junnila.

Parhaimmillaan pisteille aikuisten ulkoratojen arvokisoissa henkilökohtaisten lajien mitalisteista on yltänyt 11, eli yhteensä 22 prosenttia. Tällaisia urheilijoita ovat esimerkiksi Conny Karlsson, Taina Uppa, Silja Kosonen, Matti Mononen, Petteri Lax, Minna Nikkanen ja Jaakko Ojaniemi.

Omassa lajissaan arvokisafinaaliin yltäneitä on neljä. Tosin Johanna Halkoaho saavutti U23-mitalin 100 metrin aidoissa, mutta arvokisafinaaliin hän pääsi pituushypyssä Budapestin EM-kisoissa vuonna 1998. Muut arvokisafinaaliin yltäneet suomalaismitalistit ovat Harri Haatainen, Simo Lipsanen ja Emilia Kangas.

Parhaimmillaan arvokisoihin mukaan päässeet ilman mainittavaa menestystä kuuluu 18 mitalistia, eli 37 prosenttia mitalisteista. Tällaisia urheilijoita ovat esimerkiksi kuulantyöntäjä Mika Vasara, korkeushyppääjä Jussi Viita, keihäänheittäjä Oona Sormunen, seiväshyppääjä Vanessa Vandy sekä kiekonheittäjä Timo Sinervo.



49 henkilökohtaisten lajien mitalistista yhdeksän ei ole kisannut koskaan aikuisten ulkoratojen arvokisoissa. Prosenteissa tämä määrä on 18 prosenttia, eli toisin sanoen 82 prosenttia mitalisteista on noussut aikuisten puolella vähintään arvokisaedustukseen oikeuttavalle tasolle.

Ilman edustuspaikkaa aikuisten arvokisoissa jäivät muun muassa keihäänheittäjät Pietari Skyttä, Ville Räsänen, Merja Pitkänen ja Veera Oksanen. Myös kuulantyöntäjä Jarkko Haukijärveltä arvokisat jäivät kokematta.

On kuitenkin huomattava, että tähän kategoriaan kuuluu myös aktiiviurheilijoita, jotka voivat hyvinkin tulevien vuosien aikana saavuttaa paikan aikuisten arvokisoissa. Esimerkiksi keihäänheittäjä Topias Laine on hyvin todennäköinen tulevaisuuden arvokisaedustaja.

Mitali U23-kisoissa ei siis automaattisesti ennusta menestystä myöhemmällä uralla, mutta toisaalta se on antanut varsin selviä merkkejä siitä, että urheilija tulee nousemaan vähintään kansainvälisen huipun tuntumaan. Historian hämäriin jääneet unohdetut mitalistit ovat lopulta vain pieni osa kaikista alle 23-vuotiaiden ikäluokan suomalaistähdistä.