Suomalaisyleisurheilijoilla vahva alkukesä - taso yksi 2000-luvun kovimmista


Etusuora: 04.07.2016 15:59Yleisurheilu
Suomalaisyleisurheilijoilla vahva alkukesä - taso yksi 2000-luvun kovimmista
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Yleisurheilukesä on edennyt puolivälin tuntumaan ja on aika tehdä pieni katsaus tulostasoon. Kylmästi tilastovertailulla voidaan todeta, että alkukesä on ollut yksi 2000-luvun kovatasoisimmista.

Tasonnostosta saadaan kiittää erityisesti naisia

Naisten satasen tulostaso on ollut  laajalla rintamalla 2000-luvun korkeimmalla tasolla. Piikkipaikalla on Hanna-Maari Latvala tuloksella 11,45 ja heti hänen perässään Nooralotta Neziri 11,48. Näiden lisäksi vielä Anniina Kortetmaa ja Milja Thureson ovat alittaneet 11,7, mikä on ensimmäinen kerta koko 2000-luvulla, kun neljä naista on tässä vaiheessa kautta pystynyt alittamaan kyseisen rajapyykin.

Myös naisten 400 metrin taso on ilahduttanut, kun Katri Mustola ja Hilla Uusimäki ovat alittaneet 55,00 sekunnin rajan. Viimeksi heinäkuun vaihtuessa näin on ollut vuonna 2005. Hyvin vastaavanlainen tilanne on 400 metrin aidoissa, jossa kärkikolmikon ajat ovat 2000-luvun kovimpia.

Pidemmillä matkoilla tulostaso on ollut kärjen osalta hurjaa. Suurimman kiitoksen tästä saa Johanna Peiponen kaikkien aikojen toiseksi kovimmalla ajalla 31.42,9. Vitosella Kristiina Mäki on kellottanut 15.31,15 joka on Suomen kaikkien aikojen neljänneksi kovin tulos. Myös naisten kasilla ja 1500 metrillä on menty 2000-luvun tasoon nähden huippukyytiä.

Hyppylajien tilastot nostavat hymyn huulille. Erityisesti Linda Sandblomin ponnistus uudesta SE-korkeudesta 193 on todella makoisa temppu lajille, joka ei ole liikaa keikkunut valokeiloissa. Naisten seiväshyppy tuskin kaipaa esittelyjä, sillä kaikki tietävät millaista jälkeä Jarno Koivusen valmentama kaksikko Wilma MurtoMinna Nikkanen ovat tehneet.

Keihäässä laajataso on noussut viime vuosista ja myös 60-metrin kerhoon on saatu uusi nimi, Heidi Nokelainen. Peräti neljä naista on jo tässä vaiheessa kautta kiskaissut yli 58-metrin kaaren – näin ei ole keihäsvaltiossa tapahtunut kuin pari kertaa aiemmin.

Vielä kun tähän lisätään Nezirin huima pika-aitojen SE-aika 12,81, on taso ollut melkoinen.

Myös miesten otteissa nousuvirettä

Miesten 400 metrin aidoissa on ensimmäinen kerta ikinä, kun kärkikaksikon ajat ovat alle 50 sekuntia. Myös pika-aidoissa Elmo Lakka on tarjonnut kovaa kyytiä 13,76, jota kovempaa on Suomen alkukesässä juostu viimeksi kymmenen vuotta sitten.

Miesten pituudessa peräti neljä kaveria on ylittänyt 790 rajan, mitä ei ole tapahtunut vielä ikinä aiemmin. Toki on muistettava Helsingin EM-kisavuosi 2012, jolloin kolme miestä pomppasi kesäkuussa yli 8 metriä.

Moukarissa taso on kovaa ja laajaa. Kuusi miestä on heittänyt yli 72, mikä on kansainvälisestikin kova suoritus. Myös Arttu Kankaan 20-metrin töytäisy on mukava valonpilkahdus Suomen 2000-luvun alun paraatilajissa.

Muutamissa lajeissa tahmeaa

Miesten kaikkien sileiden juoksumatkojen taso on aikalailla edellisvuosien tasolla, eikä tason tippumiseen ei ole yhtään varaa. Positiivisina suorituksina voidaan mainita Jaakko Laakson 800 metrin otatukset ja Arttu Vattulaisen 5000 metrin juoksu Paavo Nurmi Gamesissa.

Viime vuosi oli ensimmäinen kerta vuosikymmeniin, kun heinäkuuhun lähdettiin miesten 400 metrin kärkiajan alkaessa 48-sekuntisella. Tällä kertaa näin ei ole ja siitä käy kiittäminen Jani Koskelaa tuloksella 47,94. Toki, tässä on huomioitava, että Oskari Mörö ei ole kisannut kyseisellä matkalla, jolloin kärkituloksen voisi olettaa olevan vieläkin kovempi.

Satasella Suomelta löytyy kolme miestä alle 10,50 ajoilla, mikä on ajankohtaan nähden kohtuullista. Sen sijaan yksittäiset huippusuoritukset puuttuvat pikamatkoilta.

Miesten korkeuden taso on hieman kokenut kolhuja Osku Torron jätettyä kilpakentät muutama vuosi sitten. Myös seiväspaikalla tulostaso on ollut hieman tahmeaa.

Mikko Kyyrön ja Frantz Krugerin jättämä aukko näkyy kiekonheiton 2000-luvun tilastoissa. Kiekko on viime vuodet ollut Pyry Niskalan varassa, jolta odotetaan todellista läpimurtoa.